Turvepellettien jakelun, käsittelyn ja polton kehittäminen

Arvo Kinnunen, Heikki Niittylä, Markku Orjala, Heikki Oravainen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Turvepellettien jakelu-, käsittely- ja polttotekniikan nykytila ja kehitystarve selvitetään sekä lisäksi tarkastellaan alan teoreettista ja konkreettista kehitystyötä. Tutkimus rajattiin koskemaan kiinteistökokoluokkaa, jossa turvepelletit korvaavat polttoaineena lähinnä kevyttä polttoöljyä. Turvepellettien käyttökohderyhmät ovat energian nykyhintojen mukaan lähinnä kiinteistöjä, joissa lämmitys hoidetaan nykyisin kevyellä polttoöljyllä. Kiinteistöjen lämmitykseen käytettävän kevyen polttoöljyn korvaajana voi pellettien kulutus nousta maksimissaan 6,2 milj. tonniin vuodessa, 5 % korvausosuudella kulutus olisi 310 000 t/v. Turvepellettien jakelu voi olla joko suora kuljetus tehtaalta tai kaksivaihekuljetus välivarastojen kautta. Eri toimitusmuodoilla ja jakelukalustoilla jakelukustannukset vaihtelevat huomattavasti. Kustannusten selvittämiseksi on laadittu käyrästö, jonka avulla voidaan määrittää jakelukustannukset eri tapauksissa. Turvepellettien syöttö voidaan hoitaa markkinoilla olevilla hakkeelle tarkoitetuilla laitteilla, joskin niihin on tehtävä pieniä muutoksia esim. purkausruuveihin. Pienkiinteistökäyttöön tarkoitetut laitteet sopivat paremmin teholuokkaa suurempien kattiloiden syöttöön. Omakotitaloteholuokassa ne ovat usein turhan järeitä ja monimutkaisia ja myös kalliita. Varsinaisia turvepelleteille suunniteltuja käsittelylaitteita ei ole markkinoilla. Turvepellettien poltto osoittautui käsittelyketjun ongelmallisimmaksi kohdaksi. Kostealle polttoaineelle tarkoitetut polttolaitteet eivät sellaisenaan sovi kuivan ja energiapitoisen turvepelletin polttoon. Voimakkainta tuotekehityspanosta tarvitaan polttotekniikkaan. Kilpailukyvyltään turvepelletit sopivat parhaiten käytettäväksi yli 100 kW:n teholle, jolloin lämmön hinta tulee jo nykyisillä laitteilla alhaisemmaksi kuin kevyellä polttoöljyllä. Omakotitaloteholuokassa lämmön hintaa rasittaa suuri investointitarve laitteisiin, joka kohottaa tuotetun lämmön hinnan korkeammaksi kuin kilpailevilla energiamuodoilla. Tilanne muuttuu toiseksi, kun saadaan kehitetyksi nimenomaan pelleteille tarkoitettua käyttöteknologiaa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages188
ISBN (Print)951-38-1575-7
Publication statusPublished - 1982
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume125

Fingerprint

Soil

Cite this

Kinnunen, A., Niittylä, H., Orjala, M., & Oravainen, H. (1982). Turvepellettien jakelun, käsittelyn ja polton kehittäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 125
Kinnunen, Arvo ; Niittylä, Heikki ; Orjala, Markku ; Oravainen, Heikki. / Turvepellettien jakelun, käsittelyn ja polton kehittäminen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 188 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 125).
@book{7035ec22202e4804bf47f1875b570452,
title = "Turvepellettien jakelun, k{\"a}sittelyn ja polton kehitt{\"a}minen",
abstract = "Turvepellettien jakelu-, k{\"a}sittely- ja polttotekniikan nykytila ja kehitystarve selvitet{\"a}{\"a}n sek{\"a} lis{\"a}ksi tarkastellaan alan teoreettista ja konkreettista kehitysty{\"o}t{\"a}. Tutkimus rajattiin koskemaan kiinteist{\"o}kokoluokkaa, jossa turvepelletit korvaavat polttoaineena l{\"a}hinn{\"a} kevytt{\"a} poltto{\"o}ljy{\"a}. Turvepellettien k{\"a}ytt{\"o}kohderyhm{\"a}t ovat energian nykyhintojen mukaan l{\"a}hinn{\"a} kiinteist{\"o}j{\"a}, joissa l{\"a}mmitys hoidetaan nykyisin kevyell{\"a} poltto{\"o}ljyll{\"a}. Kiinteist{\"o}jen l{\"a}mmitykseen k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}n kevyen poltto{\"o}ljyn korvaajana voi pellettien kulutus nousta maksimissaan 6,2 milj. tonniin vuodessa, 5 {\%} korvausosuudella kulutus olisi 310 000 t/v. Turvepellettien jakelu voi olla joko suora kuljetus tehtaalta tai kaksivaihekuljetus v{\"a}livarastojen kautta. Eri toimitusmuodoilla ja jakelukalustoilla jakelukustannukset vaihtelevat huomattavasti. Kustannusten selvitt{\"a}miseksi on laadittu k{\"a}yr{\"a}st{\"o}, jonka avulla voidaan m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} jakelukustannukset eri tapauksissa. Turvepellettien sy{\"o}tt{\"o} voidaan hoitaa markkinoilla olevilla hakkeelle tarkoitetuilla laitteilla, joskin niihin on teht{\"a}v{\"a} pieni{\"a} muutoksia esim. purkausruuveihin. Pienkiinteist{\"o}k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n tarkoitetut laitteet sopivat paremmin teholuokkaa suurempien kattiloiden sy{\"o}tt{\"o}{\"o}n. Omakotitaloteholuokassa ne ovat usein turhan j{\"a}reit{\"a} ja monimutkaisia ja my{\"o}s kalliita. Varsinaisia turvepelleteille suunniteltuja k{\"a}sittelylaitteita ei ole markkinoilla. Turvepellettien poltto osoittautui k{\"a}sittelyketjun ongelmallisimmaksi kohdaksi. Kostealle polttoaineelle tarkoitetut polttolaitteet eiv{\"a}t sellaisenaan sovi kuivan ja energiapitoisen turvepelletin polttoon. Voimakkainta tuotekehityspanosta tarvitaan polttotekniikkaan. Kilpailukyvylt{\"a}{\"a}n turvepelletit sopivat parhaiten k{\"a}ytett{\"a}v{\"a}ksi yli 100 kW:n teholle, jolloin l{\"a}mm{\"o}n hinta tulee jo nykyisill{\"a} laitteilla alhaisemmaksi kuin kevyell{\"a} poltto{\"o}ljyll{\"a}. Omakotitaloteholuokassa l{\"a}mm{\"o}n hintaa rasittaa suuri investointitarve laitteisiin, joka kohottaa tuotetun l{\"a}mm{\"o}n hinnan korkeammaksi kuin kilpailevilla energiamuodoilla. Tilanne muuttuu toiseksi, kun saadaan kehitetyksi nimenomaan pelleteille tarkoitettua k{\"a}ytt{\"o}teknologiaa.",
author = "Arvo Kinnunen and Heikki Niittyl{\"a} and Markku Orjala and Heikki Oravainen",
year = "1982",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-1575-7",
series = "Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Kinnunen, A, Niittylä, H, Orjala, M & Oravainen, H 1982, Turvepellettien jakelun, käsittelyn ja polton kehittäminen. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 125, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Turvepellettien jakelun, käsittelyn ja polton kehittäminen. / Kinnunen, Arvo; Niittylä, Heikki; Orjala, Markku; Oravainen, Heikki.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 188 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 125).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Turvepellettien jakelun, käsittelyn ja polton kehittäminen

AU - Kinnunen, Arvo

AU - Niittylä, Heikki

AU - Orjala, Markku

AU - Oravainen, Heikki

PY - 1982

Y1 - 1982

N2 - Turvepellettien jakelu-, käsittely- ja polttotekniikan nykytila ja kehitystarve selvitetään sekä lisäksi tarkastellaan alan teoreettista ja konkreettista kehitystyötä. Tutkimus rajattiin koskemaan kiinteistökokoluokkaa, jossa turvepelletit korvaavat polttoaineena lähinnä kevyttä polttoöljyä. Turvepellettien käyttökohderyhmät ovat energian nykyhintojen mukaan lähinnä kiinteistöjä, joissa lämmitys hoidetaan nykyisin kevyellä polttoöljyllä. Kiinteistöjen lämmitykseen käytettävän kevyen polttoöljyn korvaajana voi pellettien kulutus nousta maksimissaan 6,2 milj. tonniin vuodessa, 5 % korvausosuudella kulutus olisi 310 000 t/v. Turvepellettien jakelu voi olla joko suora kuljetus tehtaalta tai kaksivaihekuljetus välivarastojen kautta. Eri toimitusmuodoilla ja jakelukalustoilla jakelukustannukset vaihtelevat huomattavasti. Kustannusten selvittämiseksi on laadittu käyrästö, jonka avulla voidaan määrittää jakelukustannukset eri tapauksissa. Turvepellettien syöttö voidaan hoitaa markkinoilla olevilla hakkeelle tarkoitetuilla laitteilla, joskin niihin on tehtävä pieniä muutoksia esim. purkausruuveihin. Pienkiinteistökäyttöön tarkoitetut laitteet sopivat paremmin teholuokkaa suurempien kattiloiden syöttöön. Omakotitaloteholuokassa ne ovat usein turhan järeitä ja monimutkaisia ja myös kalliita. Varsinaisia turvepelleteille suunniteltuja käsittelylaitteita ei ole markkinoilla. Turvepellettien poltto osoittautui käsittelyketjun ongelmallisimmaksi kohdaksi. Kostealle polttoaineelle tarkoitetut polttolaitteet eivät sellaisenaan sovi kuivan ja energiapitoisen turvepelletin polttoon. Voimakkainta tuotekehityspanosta tarvitaan polttotekniikkaan. Kilpailukyvyltään turvepelletit sopivat parhaiten käytettäväksi yli 100 kW:n teholle, jolloin lämmön hinta tulee jo nykyisillä laitteilla alhaisemmaksi kuin kevyellä polttoöljyllä. Omakotitaloteholuokassa lämmön hintaa rasittaa suuri investointitarve laitteisiin, joka kohottaa tuotetun lämmön hinnan korkeammaksi kuin kilpailevilla energiamuodoilla. Tilanne muuttuu toiseksi, kun saadaan kehitetyksi nimenomaan pelleteille tarkoitettua käyttöteknologiaa.

AB - Turvepellettien jakelu-, käsittely- ja polttotekniikan nykytila ja kehitystarve selvitetään sekä lisäksi tarkastellaan alan teoreettista ja konkreettista kehitystyötä. Tutkimus rajattiin koskemaan kiinteistökokoluokkaa, jossa turvepelletit korvaavat polttoaineena lähinnä kevyttä polttoöljyä. Turvepellettien käyttökohderyhmät ovat energian nykyhintojen mukaan lähinnä kiinteistöjä, joissa lämmitys hoidetaan nykyisin kevyellä polttoöljyllä. Kiinteistöjen lämmitykseen käytettävän kevyen polttoöljyn korvaajana voi pellettien kulutus nousta maksimissaan 6,2 milj. tonniin vuodessa, 5 % korvausosuudella kulutus olisi 310 000 t/v. Turvepellettien jakelu voi olla joko suora kuljetus tehtaalta tai kaksivaihekuljetus välivarastojen kautta. Eri toimitusmuodoilla ja jakelukalustoilla jakelukustannukset vaihtelevat huomattavasti. Kustannusten selvittämiseksi on laadittu käyrästö, jonka avulla voidaan määrittää jakelukustannukset eri tapauksissa. Turvepellettien syöttö voidaan hoitaa markkinoilla olevilla hakkeelle tarkoitetuilla laitteilla, joskin niihin on tehtävä pieniä muutoksia esim. purkausruuveihin. Pienkiinteistökäyttöön tarkoitetut laitteet sopivat paremmin teholuokkaa suurempien kattiloiden syöttöön. Omakotitaloteholuokassa ne ovat usein turhan järeitä ja monimutkaisia ja myös kalliita. Varsinaisia turvepelleteille suunniteltuja käsittelylaitteita ei ole markkinoilla. Turvepellettien poltto osoittautui käsittelyketjun ongelmallisimmaksi kohdaksi. Kostealle polttoaineelle tarkoitetut polttolaitteet eivät sellaisenaan sovi kuivan ja energiapitoisen turvepelletin polttoon. Voimakkainta tuotekehityspanosta tarvitaan polttotekniikkaan. Kilpailukyvyltään turvepelletit sopivat parhaiten käytettäväksi yli 100 kW:n teholle, jolloin lämmön hinta tulee jo nykyisillä laitteilla alhaisemmaksi kuin kevyellä polttoöljyllä. Omakotitaloteholuokassa lämmön hintaa rasittaa suuri investointitarve laitteisiin, joka kohottaa tuotetun lämmön hinnan korkeammaksi kuin kilpailevilla energiamuodoilla. Tilanne muuttuu toiseksi, kun saadaan kehitetyksi nimenomaan pelleteille tarkoitettua käyttöteknologiaa.

M3 - Report

SN - 951-38-1575-7

T3 - Tutkimuksia / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Turvepellettien jakelun, käsittelyn ja polton kehittäminen

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kinnunen A, Niittylä H, Orjala M, Oravainen H. Turvepellettien jakelun, käsittelyn ja polton kehittäminen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1982. 188 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 125).