Turvevahan ja -hartsin tuotanto

Leena Fagernäs, Rabbe Thun, Jarl Brandt

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Turvebitumit, turpeesta erotettavat vaha- ja hartsimaiset aineosat, ovat olleet vuosia kiinnostuksen kohteena. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää turvevahan ja -hartsin tuotantomahdollisuuksia Suomessa tutkimalla turpeen sisältämän bitumin määriä ja koostumuksia, nykyisiä käyttömarkkinoita ja niiden kehitysennusteita sekä arvioimalla tuotantokustannuksia. Bitumisaantoon vaikuttavat mm. turpeen laatu ja esikäsittely sekä uuttoliuotin. Kymmeneltä eri suolta Suomesta kerättyjen turvenäytteiden asetoniuutepitoisuus oli 36 - 240 mg/kg kuivaa turvetta ja vahapitoisuus 15 -105 mg/g. Uutteet sisälsivät keskimäärin 40 paino-% pitkäketjuisia lipidikomponentteja. Turvevahalla on käyttökelpoisia teknisiä ominaisuuksia, kuten kovuus, kiilto ja korkea sulamispiste. Turvevaha korvaisi lähinnä maavahoja sekä eläin- ja kasvivahoja, joita Suomessa käytetään nykyisin noin 500 t/a. Mielenkiintoisimmat käyttömuodot olisivat hydrofobointiaineena ja formaldehydiä sitovana aineena lastulevyjen valmistuksessa, kloridikorroosion estoaineena betoniterästen valmistuksessa sekä itsejäljentävien papereiden valmistuksessa. Yksittäisten aineosien, kuten sterolien ja hydroesihappojen, eristäminen bitumeista on myös kiinnostava vaihtoehto.Turvevahan tuotantokustannukset laskettiin palaturpeen bensiiniuuttoon perustuvasta prosessista, kapasiteettina 1000 t/a. Laskelmat osoittivat, että tämänhetkisillä vahojen maailmanmarkkinahinnoilla ja pienellä kulutuksella kotimainen turvevahan tuotanto ei kannata. Kannattavuuteen vaikuttavat kuitenkin suuresti tuotannon suuruus, uutetun turpeen hyötykäyttö ja vahan myyntihinta. Tuotanto tulisi integroida muun turpeenjalostuksen yhteyteen ja siihen tulisi liittyä tuotteiden jatkojalostus ja seosvahojen tuotanto. Koska Suomen markkinat ovat kuitenkin rajoitetut, tulisi tuotantoa nostaa merkittävästi tuotteiden viennin avulla.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages73
ISBN (Print)951-38-2703-8
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number440
ISSN0358-5077

Fingerprint

waxes
resins
peat

Keywords

  • peat
  • waxes
  • resins
  • extraction

Cite this

Fagernäs, L., Thun, R., & Brandt, J. (1986). Turvevahan ja -hartsin tuotanto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 440
Fagernäs, Leena ; Thun, Rabbe ; Brandt, Jarl. / Turvevahan ja -hartsin tuotanto. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 73 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 440).
@book{6dd919ddfc094fd194ee12518bd62ec0,
title = "Turvevahan ja -hartsin tuotanto",
abstract = "Turvebitumit, turpeesta erotettavat vaha- ja hartsimaiset aineosat, ovat olleet vuosia kiinnostuksen kohteena. Tutkimuksen tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a} turvevahan ja -hartsin tuotantomahdollisuuksia Suomessa tutkimalla turpeen sis{\"a}lt{\"a}m{\"a}n bitumin m{\"a}{\"a}ri{\"a} ja koostumuksia, nykyisi{\"a} k{\"a}ytt{\"o}markkinoita ja niiden kehitysennusteita sek{\"a} arvioimalla tuotantokustannuksia. Bitumisaantoon vaikuttavat mm. turpeen laatu ja esik{\"a}sittely sek{\"a} uuttoliuotin. Kymmenelt{\"a} eri suolta Suomesta ker{\"a}ttyjen turven{\"a}ytteiden asetoniuutepitoisuus oli 36 - 240 mg/kg kuivaa turvetta ja vahapitoisuus 15 -105 mg/g. Uutteet sis{\"a}lsiv{\"a}t keskim{\"a}{\"a}rin 40 paino-{\%} pitk{\"a}ketjuisia lipidikomponentteja. Turvevahalla on k{\"a}ytt{\"o}kelpoisia teknisi{\"a} ominaisuuksia, kuten kovuus, kiilto ja korkea sulamispiste. Turvevaha korvaisi l{\"a}hinn{\"a} maavahoja sek{\"a} el{\"a}in- ja kasvivahoja, joita Suomessa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n nykyisin noin 500 t/a. Mielenkiintoisimmat k{\"a}ytt{\"o}muodot olisivat hydrofobointiaineena ja formaldehydi{\"a} sitovana aineena lastulevyjen valmistuksessa, kloridikorroosion estoaineena betoniter{\"a}sten valmistuksessa sek{\"a} itsej{\"a}ljent{\"a}vien papereiden valmistuksessa. Yksitt{\"a}isten aineosien, kuten sterolien ja hydroesihappojen, erist{\"a}minen bitumeista on my{\"o}s kiinnostava vaihtoehto.Turvevahan tuotantokustannukset laskettiin palaturpeen bensiiniuuttoon perustuvasta prosessista, kapasiteettina 1000 t/a. Laskelmat osoittivat, ett{\"a} t{\"a}m{\"a}nhetkisill{\"a} vahojen maailmanmarkkinahinnoilla ja pienell{\"a} kulutuksella kotimainen turvevahan tuotanto ei kannata. Kannattavuuteen vaikuttavat kuitenkin suuresti tuotannon suuruus, uutetun turpeen hy{\"o}tyk{\"a}ytt{\"o} ja vahan myyntihinta. Tuotanto tulisi integroida muun turpeenjalostuksen yhteyteen ja siihen tulisi liitty{\"a} tuotteiden jatkojalostus ja seosvahojen tuotanto. Koska Suomen markkinat ovat kuitenkin rajoitetut, tulisi tuotantoa nostaa merkitt{\"a}v{\"a}sti tuotteiden viennin avulla.",
keywords = "peat, waxes, resins, extraction",
author = "Leena Fagern{\"a}s and Rabbe Thun and Jarl Brandt",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2703-8",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "440",
address = "Finland",

}

Fagernäs, L, Thun, R & Brandt, J 1986, Turvevahan ja -hartsin tuotanto. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 440, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Turvevahan ja -hartsin tuotanto. / Fagernäs, Leena; Thun, Rabbe; Brandt, Jarl.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 73 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 440).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Turvevahan ja -hartsin tuotanto

AU - Fagernäs, Leena

AU - Thun, Rabbe

AU - Brandt, Jarl

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Turvebitumit, turpeesta erotettavat vaha- ja hartsimaiset aineosat, ovat olleet vuosia kiinnostuksen kohteena. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää turvevahan ja -hartsin tuotantomahdollisuuksia Suomessa tutkimalla turpeen sisältämän bitumin määriä ja koostumuksia, nykyisiä käyttömarkkinoita ja niiden kehitysennusteita sekä arvioimalla tuotantokustannuksia. Bitumisaantoon vaikuttavat mm. turpeen laatu ja esikäsittely sekä uuttoliuotin. Kymmeneltä eri suolta Suomesta kerättyjen turvenäytteiden asetoniuutepitoisuus oli 36 - 240 mg/kg kuivaa turvetta ja vahapitoisuus 15 -105 mg/g. Uutteet sisälsivät keskimäärin 40 paino-% pitkäketjuisia lipidikomponentteja. Turvevahalla on käyttökelpoisia teknisiä ominaisuuksia, kuten kovuus, kiilto ja korkea sulamispiste. Turvevaha korvaisi lähinnä maavahoja sekä eläin- ja kasvivahoja, joita Suomessa käytetään nykyisin noin 500 t/a. Mielenkiintoisimmat käyttömuodot olisivat hydrofobointiaineena ja formaldehydiä sitovana aineena lastulevyjen valmistuksessa, kloridikorroosion estoaineena betoniterästen valmistuksessa sekä itsejäljentävien papereiden valmistuksessa. Yksittäisten aineosien, kuten sterolien ja hydroesihappojen, eristäminen bitumeista on myös kiinnostava vaihtoehto.Turvevahan tuotantokustannukset laskettiin palaturpeen bensiiniuuttoon perustuvasta prosessista, kapasiteettina 1000 t/a. Laskelmat osoittivat, että tämänhetkisillä vahojen maailmanmarkkinahinnoilla ja pienellä kulutuksella kotimainen turvevahan tuotanto ei kannata. Kannattavuuteen vaikuttavat kuitenkin suuresti tuotannon suuruus, uutetun turpeen hyötykäyttö ja vahan myyntihinta. Tuotanto tulisi integroida muun turpeenjalostuksen yhteyteen ja siihen tulisi liittyä tuotteiden jatkojalostus ja seosvahojen tuotanto. Koska Suomen markkinat ovat kuitenkin rajoitetut, tulisi tuotantoa nostaa merkittävästi tuotteiden viennin avulla.

AB - Turvebitumit, turpeesta erotettavat vaha- ja hartsimaiset aineosat, ovat olleet vuosia kiinnostuksen kohteena. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää turvevahan ja -hartsin tuotantomahdollisuuksia Suomessa tutkimalla turpeen sisältämän bitumin määriä ja koostumuksia, nykyisiä käyttömarkkinoita ja niiden kehitysennusteita sekä arvioimalla tuotantokustannuksia. Bitumisaantoon vaikuttavat mm. turpeen laatu ja esikäsittely sekä uuttoliuotin. Kymmeneltä eri suolta Suomesta kerättyjen turvenäytteiden asetoniuutepitoisuus oli 36 - 240 mg/kg kuivaa turvetta ja vahapitoisuus 15 -105 mg/g. Uutteet sisälsivät keskimäärin 40 paino-% pitkäketjuisia lipidikomponentteja. Turvevahalla on käyttökelpoisia teknisiä ominaisuuksia, kuten kovuus, kiilto ja korkea sulamispiste. Turvevaha korvaisi lähinnä maavahoja sekä eläin- ja kasvivahoja, joita Suomessa käytetään nykyisin noin 500 t/a. Mielenkiintoisimmat käyttömuodot olisivat hydrofobointiaineena ja formaldehydiä sitovana aineena lastulevyjen valmistuksessa, kloridikorroosion estoaineena betoniterästen valmistuksessa sekä itsejäljentävien papereiden valmistuksessa. Yksittäisten aineosien, kuten sterolien ja hydroesihappojen, eristäminen bitumeista on myös kiinnostava vaihtoehto.Turvevahan tuotantokustannukset laskettiin palaturpeen bensiiniuuttoon perustuvasta prosessista, kapasiteettina 1000 t/a. Laskelmat osoittivat, että tämänhetkisillä vahojen maailmanmarkkinahinnoilla ja pienellä kulutuksella kotimainen turvevahan tuotanto ei kannata. Kannattavuuteen vaikuttavat kuitenkin suuresti tuotannon suuruus, uutetun turpeen hyötykäyttö ja vahan myyntihinta. Tuotanto tulisi integroida muun turpeenjalostuksen yhteyteen ja siihen tulisi liittyä tuotteiden jatkojalostus ja seosvahojen tuotanto. Koska Suomen markkinat ovat kuitenkin rajoitetut, tulisi tuotantoa nostaa merkittävästi tuotteiden viennin avulla.

KW - peat

KW - waxes

KW - resins

KW - extraction

M3 - Report

SN - 951-38-2703-8

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Turvevahan ja -hartsin tuotanto

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Fagernäs L, Thun R, Brandt J. Turvevahan ja -hartsin tuotanto. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 73 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 440).