@book{337d9d9112b34f28b728ceb216597a2b,
title = "Turvevoimalaitoksen p{\"a}{\"a}st{\"o}t ja poltto-ja k{\"a}sittelytekniikan kehitt{\"a}minen",
abstract = "Tutkimuksen tavoitteena oli kehitt{\"a}{\"a} polttoturpeen k{\"a}sittely- ja polttotekniikkaa entist{\"a} taloudellisemmaksi sek{\"a} hankkia tarkempaa tietoa turpeen ja kivihiilen k{\"a}yt{\"o}n p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} ja niihin vaikuttavista tekij{\"o}ist{\"a}. Polttokokeita tehtiin Rauhalahden 265 MW turve- ja hiilivoimalaitoksella sek{\"a} Sk{\"o}ldvikin koepolttolaitoksella, jolla m{\"a}{\"a}ritettiin perusriippuvuudet kosteuden, hiukkaskoon, loppuunpalamisen ja l{\"a}mm{\"o}nsiirron v{\"a}lill{\"a}. Tuloksia vertailtiin voimalaitoskokeiden tuloksiin. Koekattilassa (5 MW) suurilla virtausnopeuksilla turvehiukkasten viipym{\"a}aika ei riipu hiukkaskoosta. Keskim{\"a}{\"a}r{\"a}isen hiukkaskoon pienent{\"a}minen parantaa loppuunpalamista enemm{\"a}n kuin hiukkasen kosteuden v{\"a}hent{\"a}minen kosteusalueella 8-21 %. Hiukkasen kuivuminen ei hidasta palamista olennaisesti, mutta h{\"o}yrystynyt vesih{\"o}yry vaikuttaa ep{\"a}suorasti palamisaikaan alentamalla tulipes{\"a}n l{\"a}mp{\"o}tilaa, muuttamalla kaasun tilavuusvirtaa ja s{\"a}teilyominaisuuksia. Rasitusarvon suurentaminen huononsi loppui{\"a}npalamista. Hinkkaskoon pienent{\"a}minen vertailuarvosta 60 %:iin paransi koekattilan tulipes{\"a}n hy{\"o}tysuhdetta 10 %, eli samalla polttoainevirralla saatiin yli 20 % enemm{\"a}n tehoa. Polttoaineen kosteuden muutokset alueella 8-21 % eiv{\"a}t juuri muuttaneet tulipes{\"a}n hy{\"o}tysuhdetta. Voimalaitoskokeissa loppuunpalaminen oli hyv{\"a}. Syyn{\"a} on mm. suhteellisen alhainen tulipes{\"a}n rasitusarvo ja isojen hiukkasten leijuminen tai putoaminen tulipes{\"a}n pohjalle. Pieni{\"a} osatehoja ei mitattu. Koejaksojen perusteella tuki{\"o}ljyn k{\"a}ytt{\"o} ei n{\"a}ytt{\"a}nyt lis{\"a}{\"a}v{\"a}n prosessin hallittavuutta ja palamistehokkuutta. Palamisl{\"a}mp{\"o}tila nousee ja l{\"a}mm{\"o}nsiirto paranee, kun osa kuivauksessa poistetusta vesih{\"o}yryst{\"a} ohjataan kattilan ohi, mutta kuivaukseen k{\"a}ytetyn savukaasun kierr{\"a}tys vaikuttaa p{\"a}invastaisesti. V{\"a}livaraston laaduntasauskokeet osoittivat yhdell{\"a} purkausruuvilla varustetun py{\"o}re{\"a}pohjaisen varaston laaduntasausominaisuudet huonoiksi. Purkausruuvin kiertoliike oli ep{\"a}tasainen ja pys{\"a}htelev{\"a}. K{\"a}sittelylaitteiden vika- ja h{\"a}iri{\"o}seuranta osoitti, ett{\"a} seulan ja murskaimen sijoittaminen heti vastaanottoaseman j{\"a}lkeen poistaisi suurimman osan laiteh{\"a}iri{\"o}ist{\"a}. Vastaanottokapasiteettia voidaan my{\"o}s parantaa k{\"a}sittelylaineita kehitt{\"a}m{\"a}ll{\"a}. Hiukkasp{\"a}{\"a}st{\"o} Rauhalahden voimalaitoksella oli turpeen sek{\"a} yhdistetyn turpeen ja kivihiilen poltossa 7-20 mg/MJ. Rikkidioksidip{\"a}{\"a}st{\"o} korreloi polttoaineen rikkipitoisuuden kanssa: turpeen poltossa 175-190 mg/MJ ja kivihiilen poltossa 480 mg/MJ. Typen oksidien p{\"a}{\"a}st{\"o}t NO2:na olivat turpeella 170-250 ja kivihiilell{\"a} 315 mg/MJ. Arvot ovat tyypillisi{\"a} kirjallisuusarvoja pienemm{\"a}t (turve 245 ja kivihiili 460 mg/MJ). Turpeen ja kivihiilen yhteispolton NOx-p{\"a}{\"a}st{\"o} 270 mg/MJ asettui edellisten v{\"a}lille. Polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen p{\"a}{\"a}st{\"o} oli 0,002-0,035 mg/MJ. Arvo oli tyypillinen voimalaitoskattiloille. Metallip{\"a}{\"a}st{\"o}t eiv{\"a}t poikenneet aikaisemmista tutkimustuloksista.",
keywords = "peat, power plants, combustion, fuels, materials handling, development, emissions",
author = "Markku Miettinen and Kari Paakkinen and Risto Impola and Veli-Pekka Heiskanen and Raili Vesterinen and Juha Huotari",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3291-0",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "636",
address = "Finland",
}