Tutkimusmenetelmiä Listeria monocytogenes –bakteerin eristämiseen prosessipinnoilta: Insinöörityö

Anni Käppi

Tutkimusmenetelmiä Listeria monocytogenes –bakteerin eristämiseen prosessipinnoilta: Insinöörityö

Translated title of the contribution: Research methods to isolate Listeria monocytogenes from process surfaces

Anni Käppi

VTT Technical Research Centre of Finland

Research output: Thesis › Bachelor's thesis

Abstract

Työssä vertailtiin selektiivisiä kiinteitä ja nestemäisiä elatusaineita, joita käytettiin Listeria lajien ja erityisesti L. monocytogenes -bakteerin havaitsemiseen. Pintatutkimusmenetelmät olivat kosketusmalja- ja sivelymenetelmät. Niitä verrattiin toisiinsa spesifisen saannon perusteella. Kosketusmaljamenetelmässä valettiin kiinteästä elatusaineesta kosketusmalja, jolla otettiin näyte suoraan tutkittavalta pinnalta painamalla malja pintaan kiinni. Sivelymenetelmässä näyte siveltiin steriilillä pumpulitupolla, jonka jälkeen sitä rikastettiin selektiivisessä elatusaineessa. Näyte identifioitiin perinteisillä menetelmillä. Vaihtoehtoisesti rikastuksen jälkeen seurattiin impedanssin muutosta Listeria-selektiivisessä nestemäisessä elatusaineessa. Tavoitteena oli selvittää, saadaanko impedanssin muutosta mittaamalla nopeasti luotettava positiivinen tulos. Kosketusmaljavertailussa vertailtiin Palcam- ja Oxford-alustoja. Näistä Palcam havaittiin L. monocytogenes -bakteeria tutkittaessa sopivammaksi menetelmäksi. Esirikastusliemet, joita vertailtiin keskenään sivelymenetelmää käyttäen, olivat L-Palcam, Fraser Broth, University of Vermont Broth II (UVM II) ja Listeria Enrichment Broth. Esirikastusliemistä Fraser Broth ja Listeria Enrichment Broth havaittiin käyttökelpoisimmiksi. Sivelymenetelmällä saatiin lähes kaikissa tapauksissa suurempi saanto kuin kosketusmaljamenetelmällä. Sivelynäytteiden identifiointiin käytettiin impedanssin muutoksen mittaus -menetelmää. Sen tarkoituksena oli vähentää näytteen tutkimiseen kuluvaa aikaa ja työn määrää. Menetelmä havaittiin sellaisenaan sopimattomaksi tähän tarkoitukseen. Tulokset eivät olleet luotettavia eikä lopulliseen identifiointiin kuluva aika vähentänyt työmäärää. Kaikkia menetelmiä vertailtiin kala-alan yrityksessä tehdyssä hygieniakartoituksessa. Vertailussa olivat mukana edellä mainitut elatusaineet sekä niiden lisäksi myös kiinteät Modified Oxford- ja Lithium Chloride Phenylethanol Moxalactam (LPM) –elatusaineet kosketusmaljamenetelmässä. Hygieniakartoituksessa saatiin enemmän positiivisia tuloksia sivelymenetelmällä ja rikastamalla kuin kosketusmaljamenetelmällä. Positiiviset tulokset identifioitiin Api Listeria -testillä ja tyypitettiin RiboPrinterillä.

Translated title of the contribution	Research methods to isolate Listeria monocytogenes from process surfaces
Original language	Finnish
Qualification	Bachelor Degree
Awarding Institution	EVTEK University of Applied Sciences
Publication status	Published - 1999
MoE publication type	G1 Polytechnic thesis, Bachelor's thesis

Keywords

surface hygienia methods
Listeria
impedance
seafood

Cite this

@phdthesis{d9d5ffb836fe42b285aee023cb3de7a3,

title = "Tutkimusmenetelmi{\"a} Listeria monocytogenes –bakteerin erist{\"a}miseen prosessipinnoilta: Insin{\"o}{\"o}rity{\"o}",

abstract = "Ty{\"o}ss{\"a} vertailtiin selektiivisi{\"a} kiinteit{\"a} ja nestem{\"a}isi{\"a} elatusaineita, joita k{\"a}ytettiin Listeria lajien ja erityisesti L. monocytogenes -bakteerin havaitsemiseen. Pintatutkimusmenetelm{\"a}t olivat kosketusmalja- ja sivelymenetelm{\"a}t. Niit{\"a} verrattiin toisiinsa spesifisen saannon perusteella. Kosketusmaljamenetelm{\"a}ss{\"a} valettiin kiinte{\"a}st{\"a} elatusaineesta kosketusmalja, jolla otettiin n{\"a}yte suoraan tutkittavalta pinnalta painamalla malja pintaan kiinni. Sivelymenetelm{\"a}ss{\"a} n{\"a}yte siveltiin steriilill{\"a} pumpulitupolla, jonka j{\"a}lkeen sit{\"a} rikastettiin selektiivisess{\"a} elatusaineessa. N{\"a}yte identifioitiin perinteisill{\"a} menetelmill{\"a}. Vaihtoehtoisesti rikastuksen j{\"a}lkeen seurattiin impedanssin muutosta Listeria-selektiivisess{\"a} nestem{\"a}isess{\"a} elatusaineessa. Tavoitteena oli selvitt{\"a}{\"a}, saadaanko impedanssin muutosta mittaamalla nopeasti luotettava positiivinen tulos. Kosketusmaljavertailussa vertailtiin Palcam- ja Oxford-alustoja. N{\"a}ist{\"a} Palcam havaittiin L. monocytogenes -bakteeria tutkittaessa sopivammaksi menetelm{\"a}ksi. Esirikastusliemet, joita vertailtiin kesken{\"a}{\"a}n sivelymenetelm{\"a}{\"a} k{\"a}ytt{\"a}en, olivat L-Palcam, Fraser Broth, University of Vermont Broth II (UVM II) ja Listeria Enrichment Broth. Esirikastusliemist{\"a} Fraser Broth ja Listeria Enrichment Broth havaittiin k{\"a}ytt{\"o}kelpoisimmiksi. Sivelymenetelm{\"a}ll{\"a} saatiin l{\"a}hes kaikissa tapauksissa suurempi saanto kuin kosketusmaljamenetelm{\"a}ll{\"a}. Sivelyn{\"a}ytteiden identifiointiin k{\"a}ytettiin impedanssin muutoksen mittaus -menetelm{\"a}{\"a}. Sen tarkoituksena oli v{\"a}hent{\"a}{\"a} n{\"a}ytteen tutkimiseen kuluvaa aikaa ja ty{\"o}n m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}. Menetelm{\"a} havaittiin sellaisenaan sopimattomaksi t{\"a}h{\"a}n tarkoitukseen. Tulokset eiv{\"a}t olleet luotettavia eik{\"a} lopulliseen identifiointiin kuluva aika v{\"a}hent{\"a}nyt ty{\"o}m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a}. Kaikkia menetelmi{\"a} vertailtiin kala-alan yrityksess{\"a} tehdyss{\"a} hygieniakartoituksessa. Vertailussa olivat mukana edell{\"a} mainitut elatusaineet sek{\"a} niiden lis{\"a}ksi my{\"o}s kiinte{\"a}t Modified Oxford- ja Lithium Chloride Phenylethanol Moxalactam (LPM) –elatusaineet kosketusmaljamenetelm{\"a}ss{\"a}. Hygieniakartoituksessa saatiin enemm{\"a}n positiivisia tuloksia sivelymenetelm{\"a}ll{\"a} ja rikastamalla kuin kosketusmaljamenetelm{\"a}ll{\"a}. Positiiviset tulokset identifioitiin Api Listeria -testill{\"a} ja tyypitettiin RiboPrinterill{\"a}.",

keywords = "surface hygienia methods, Listeria, impedance, seafood",

author = "Anni K{\"a}ppi",

note = "CA: BEL 81 s. + liittl",

year = "1999",

language = "Finnish",

type = "Bachelor's thesis",

school = "EVTEK University of Applied Sciences",

}

TY - THES

T1 - Tutkimusmenetelmiä Listeria monocytogenes –bakteerin eristämiseen prosessipinnoilta

T2 - Insinöörityö

AU - Käppi, Anni

N1 - CA: BEL 81 s. + liittl

PY - 1999

Y1 - 1999

N2 - Työssä vertailtiin selektiivisiä kiinteitä ja nestemäisiä elatusaineita, joita käytettiin Listeria lajien ja erityisesti L. monocytogenes -bakteerin havaitsemiseen. Pintatutkimusmenetelmät olivat kosketusmalja- ja sivelymenetelmät. Niitä verrattiin toisiinsa spesifisen saannon perusteella. Kosketusmaljamenetelmässä valettiin kiinteästä elatusaineesta kosketusmalja, jolla otettiin näyte suoraan tutkittavalta pinnalta painamalla malja pintaan kiinni. Sivelymenetelmässä näyte siveltiin steriilillä pumpulitupolla, jonka jälkeen sitä rikastettiin selektiivisessä elatusaineessa. Näyte identifioitiin perinteisillä menetelmillä. Vaihtoehtoisesti rikastuksen jälkeen seurattiin impedanssin muutosta Listeria-selektiivisessä nestemäisessä elatusaineessa. Tavoitteena oli selvittää, saadaanko impedanssin muutosta mittaamalla nopeasti luotettava positiivinen tulos. Kosketusmaljavertailussa vertailtiin Palcam- ja Oxford-alustoja. Näistä Palcam havaittiin L. monocytogenes -bakteeria tutkittaessa sopivammaksi menetelmäksi. Esirikastusliemet, joita vertailtiin keskenään sivelymenetelmää käyttäen, olivat L-Palcam, Fraser Broth, University of Vermont Broth II (UVM II) ja Listeria Enrichment Broth. Esirikastusliemistä Fraser Broth ja Listeria Enrichment Broth havaittiin käyttökelpoisimmiksi. Sivelymenetelmällä saatiin lähes kaikissa tapauksissa suurempi saanto kuin kosketusmaljamenetelmällä. Sivelynäytteiden identifiointiin käytettiin impedanssin muutoksen mittaus -menetelmää. Sen tarkoituksena oli vähentää näytteen tutkimiseen kuluvaa aikaa ja työn määrää. Menetelmä havaittiin sellaisenaan sopimattomaksi tähän tarkoitukseen. Tulokset eivät olleet luotettavia eikä lopulliseen identifiointiin kuluva aika vähentänyt työmäärää. Kaikkia menetelmiä vertailtiin kala-alan yrityksessä tehdyssä hygieniakartoituksessa. Vertailussa olivat mukana edellä mainitut elatusaineet sekä niiden lisäksi myös kiinteät Modified Oxford- ja Lithium Chloride Phenylethanol Moxalactam (LPM) –elatusaineet kosketusmaljamenetelmässä. Hygieniakartoituksessa saatiin enemmän positiivisia tuloksia sivelymenetelmällä ja rikastamalla kuin kosketusmaljamenetelmällä. Positiiviset tulokset identifioitiin Api Listeria -testillä ja tyypitettiin RiboPrinterillä.

AB - Työssä vertailtiin selektiivisiä kiinteitä ja nestemäisiä elatusaineita, joita käytettiin Listeria lajien ja erityisesti L. monocytogenes -bakteerin havaitsemiseen. Pintatutkimusmenetelmät olivat kosketusmalja- ja sivelymenetelmät. Niitä verrattiin toisiinsa spesifisen saannon perusteella. Kosketusmaljamenetelmässä valettiin kiinteästä elatusaineesta kosketusmalja, jolla otettiin näyte suoraan tutkittavalta pinnalta painamalla malja pintaan kiinni. Sivelymenetelmässä näyte siveltiin steriilillä pumpulitupolla, jonka jälkeen sitä rikastettiin selektiivisessä elatusaineessa. Näyte identifioitiin perinteisillä menetelmillä. Vaihtoehtoisesti rikastuksen jälkeen seurattiin impedanssin muutosta Listeria-selektiivisessä nestemäisessä elatusaineessa. Tavoitteena oli selvittää, saadaanko impedanssin muutosta mittaamalla nopeasti luotettava positiivinen tulos. Kosketusmaljavertailussa vertailtiin Palcam- ja Oxford-alustoja. Näistä Palcam havaittiin L. monocytogenes -bakteeria tutkittaessa sopivammaksi menetelmäksi. Esirikastusliemet, joita vertailtiin keskenään sivelymenetelmää käyttäen, olivat L-Palcam, Fraser Broth, University of Vermont Broth II (UVM II) ja Listeria Enrichment Broth. Esirikastusliemistä Fraser Broth ja Listeria Enrichment Broth havaittiin käyttökelpoisimmiksi. Sivelymenetelmällä saatiin lähes kaikissa tapauksissa suurempi saanto kuin kosketusmaljamenetelmällä. Sivelynäytteiden identifiointiin käytettiin impedanssin muutoksen mittaus -menetelmää. Sen tarkoituksena oli vähentää näytteen tutkimiseen kuluvaa aikaa ja työn määrää. Menetelmä havaittiin sellaisenaan sopimattomaksi tähän tarkoitukseen. Tulokset eivät olleet luotettavia eikä lopulliseen identifiointiin kuluva aika vähentänyt työmäärää. Kaikkia menetelmiä vertailtiin kala-alan yrityksessä tehdyssä hygieniakartoituksessa. Vertailussa olivat mukana edellä mainitut elatusaineet sekä niiden lisäksi myös kiinteät Modified Oxford- ja Lithium Chloride Phenylethanol Moxalactam (LPM) –elatusaineet kosketusmaljamenetelmässä. Hygieniakartoituksessa saatiin enemmän positiivisia tuloksia sivelymenetelmällä ja rikastamalla kuin kosketusmaljamenetelmällä. Positiiviset tulokset identifioitiin Api Listeria -testillä ja tyypitettiin RiboPrinterillä.

KW - surface hygienia methods

KW - Listeria

KW - impedance

KW - seafood

M3 - Bachelor's thesis

ER -

Tutkimusmenetelmiä Listeria monocytogenes –bakteerin eristämiseen prosessipinnoilta: Insinöörityö

Abstract

Keywords

Fingerprint

Cite this