Tutkimusorganisaation johdon ja tutkijoiden välisestä kommunikaatiokuilusta keskinäiseen dialogiin

Suomalaiset tutkimuslaitokset elävät tällä hetkellä vahvojen muutospaineiden alla sekä toiminnan tehostamisen että tutkimuksen sisällön suun-taamisen osalta. Ns. sektoritutkimustyöryhmän mietintö vuodelta 2006 ehdottaa ohjausjärjestelmän uudistamista ja verovaroin rahoitetun tutki-muksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden varmistamista siten, että kolmannes valtion budjetista tutkimuslaitoksille tulevista varoista ohjautuisi jatkossa ministeriöiden tekemien tilausten kautta. Tutkimuslaitoksissa tämä on aiheuttanut huolestumista siitä, että malli saattaa lisätä jo ennes-tään kireää kilpailua tutkimusrahoituksesta ja vaarantaa laitosten pitkäjänteisen tutkimustyön edistämisen. Tutkimustyön arkea säätelevät toisaalta ylhäältäpäin tulevat hallinnolliset uudistukset ja ylemmän johdon pyrkimys organisaation kokonais-valtaiseen strategiseen johtamiseen ja toisaalta taas tutkimustoiminnan luontainen pyrkimys itseohjautuvuuteen ja rakentumiseen alhaaltapäin. Tilaaja-tuottajamallin käyttöönotto tutkimustoiminnassa merkitsee kuitenkin tiedontuottamisen tarpeen määrittelemisen rajautumista organisaati-on ulkopuolelle, tutkimuksen tilaajan tehtäväksi. Tutkimuslaitoksissa epäilläänkin, että uudistusta suunnitelleet tuntevat heikosti tutkimustyön dynamiikkaa ja sen ”ruohonjuuritason” haasteita Analysoimme tutkimusryhmien kehittymistä ja toimintaedellytyksiä koskevien väitöskirjatutkimustemme pohjalta tutkimusorganisaation johta-misen ja alhaaltapäin rakentuvan tutkimustoiminnan kohtaamiseen liittyviä haasteita. Jäsennämme ensin klassisten ja uudempien organisaatioi-ta, muutosta ja strategian muodostusta koskevien viitekehysten pohjalta neljä keskeistä tekijää, jotka tutkimusorganisaation johto ja henkilöstö näkevät ja kokevat hyvin erilaisina. Tällaisia tekijöitä ovat tutkimustyön vapauden ja kontrollin välinen jännite, tutkimusstrategioiden muotoutu-minen, tutkimuslaitosten omaksumat liiketoimintajohtamisen mallit sekä organisaatiorakenne ja sen muuttaminen. Lopuksi pohdimme, millä areenoilla ja keinoilla tutkimushenkilöstön ja johdon näkökulmat voisivat nykyistä paremmin kohdata.