TY - BOOK
T1 - Tuulensuojan vaikutus pakotettuun nurkkakonvektioon ja lämmöneristykseen
AU - Kokko, Erkki
AU - Pohjalainen, Pekka
PY - 1981
Y1 - 1981
N2 - Julkaisussa esitetään yleisiä ja periaatteellisia
näkökohtia rakennuksen vaipan hallitsemattomista
ilmavirtauksista ja niiden vaikutusten huomioon
ottamisesta vaipan lämmönläpäisykertoimessa.
Laboratoriokokeissa tutkittiin kevyellä lasivillalla
lämmöneristettyyn koeseinään aiheutetun pakotetun
ilmavirtauksen vaikutusta seinän lämpötiloihin ja
-virtoihin. Ilmavirtaus aikaansaatiin järjestämällä
tuulensuojan ulkopinnan ja seinän yläpuolella olleen
ilmatilan (yläpohjan tuuletusväli) välille paine-ero,
joka oli kokeissa yhtenä muuttujana. Koeseinän
rakenteellisia muuttujia olivat tuulensuojan laatu ja
ilmanläpäisykerroin sekä seinän eristetilasta ylöspäin
johtaneen virtaustien rakenne ja virtausta kuristava
vaikutus.
Seinärakenteet, joissa tuulensuoja oli mineraalivillaa
(ilmanläpäisykerroin k1 = 450...920 10-6 m3/m2 sPa) ja
joissa oli jatkuva avoin virtaustie eristetilasta
yläpohjan suuntaan, olivat muihin rakenteisiin verrattuna
olennaisesti herkempiä paine-eron vaikutuksille.
Koetuloksien valossa olisi 2 Pa paine-ero riittänyt
aiheuttamaan näihin seiniin pakotetun ilmavirtauksen,
jonka seurauksena keskimääräinen lämmönläpäisykerroin
kasvaa n. 40...50 %. Yläpohjan suuntaan johtaneen
virtaustien voimakas kuristaminen ja/tai erityyppisten
huokoista punkuitulevyä olevien tuulensuojien (k1 =
2,3...11 10-6 m3 /m2 sPa) käyttäminen pienensi
vastaavalla paine-erolIa syntyvän k-arvon lisäyksen
0,4...3,7 %:iin. Yläpohjan suuntaan johtaneen virtaustien
täydellinen sulkeminen tai käytännöllisesti katsoen ilmaa
läpäisemättömän tuulensuojan (kipsilevy, k1 = 0,08 10-6
m3 /m2 sPa) käyttäminen eliminoi paine-eron vaikutuksen
lahes täysin.
Koetuloksien käytännöllisen merkityksen arviointia
vaikeuttaa rakennuksen vaipan ulkopinnan ja erityisesti
tuuletusvälien painesuhteiden puutteellinen hallinta. Jos
kuitenkin tuuletusvälistä alkavan ja lämmöneristyksen
kautta kiertävän virtaustien virtausvastus on pieni,
edellyttää lämmöneristyksen tyydyttävä toiminta tasaista
painetta tuulensuojan/lämmöneristyksen ulkopinnassa. Tämä
tulisi ottaa huomioon erityisesti seinien ulkoverhouksen
ja tuuletusvälien suunnittelussa. Toisaalta riittävän
tiivis tunlensuoja ja/tai lämmöneristyksen osastointi
pinnan suuntaiset virtaukset katkaisevilla rakenteilla
vapauttaa suunnittelijan em. paineentasausongelman
ratkaisemisesta.
AB - Julkaisussa esitetään yleisiä ja periaatteellisia
näkökohtia rakennuksen vaipan hallitsemattomista
ilmavirtauksista ja niiden vaikutusten huomioon
ottamisesta vaipan lämmönläpäisykertoimessa.
Laboratoriokokeissa tutkittiin kevyellä lasivillalla
lämmöneristettyyn koeseinään aiheutetun pakotetun
ilmavirtauksen vaikutusta seinän lämpötiloihin ja
-virtoihin. Ilmavirtaus aikaansaatiin järjestämällä
tuulensuojan ulkopinnan ja seinän yläpuolella olleen
ilmatilan (yläpohjan tuuletusväli) välille paine-ero,
joka oli kokeissa yhtenä muuttujana. Koeseinän
rakenteellisia muuttujia olivat tuulensuojan laatu ja
ilmanläpäisykerroin sekä seinän eristetilasta ylöspäin
johtaneen virtaustien rakenne ja virtausta kuristava
vaikutus.
Seinärakenteet, joissa tuulensuoja oli mineraalivillaa
(ilmanläpäisykerroin k1 = 450...920 10-6 m3/m2 sPa) ja
joissa oli jatkuva avoin virtaustie eristetilasta
yläpohjan suuntaan, olivat muihin rakenteisiin verrattuna
olennaisesti herkempiä paine-eron vaikutuksille.
Koetuloksien valossa olisi 2 Pa paine-ero riittänyt
aiheuttamaan näihin seiniin pakotetun ilmavirtauksen,
jonka seurauksena keskimääräinen lämmönläpäisykerroin
kasvaa n. 40...50 %. Yläpohjan suuntaan johtaneen
virtaustien voimakas kuristaminen ja/tai erityyppisten
huokoista punkuitulevyä olevien tuulensuojien (k1 =
2,3...11 10-6 m3 /m2 sPa) käyttäminen pienensi
vastaavalla paine-erolIa syntyvän k-arvon lisäyksen
0,4...3,7 %:iin. Yläpohjan suuntaan johtaneen virtaustien
täydellinen sulkeminen tai käytännöllisesti katsoen ilmaa
läpäisemättömän tuulensuojan (kipsilevy, k1 = 0,08 10-6
m3 /m2 sPa) käyttäminen eliminoi paine-eron vaikutuksen
lahes täysin.
Koetuloksien käytännöllisen merkityksen arviointia
vaikeuttaa rakennuksen vaipan ulkopinnan ja erityisesti
tuuletusvälien painesuhteiden puutteellinen hallinta. Jos
kuitenkin tuuletusvälistä alkavan ja lämmöneristyksen
kautta kiertävän virtaustien virtausvastus on pieni,
edellyttää lämmöneristyksen tyydyttävä toiminta tasaista
painetta tuulensuojan/lämmöneristyksen ulkopinnassa. Tämä
tulisi ottaa huomioon erityisesti seinien ulkoverhouksen
ja tuuletusvälien suunnittelussa. Toisaalta riittävän
tiivis tunlensuoja ja/tai lämmöneristyksen osastointi
pinnan suuntaiset virtaukset katkaisevilla rakenteilla
vapauttaa suunnittelijan em. paineentasausongelman
ratkaisemisesta.
KW - thermal insulation
KW - wind
KW - convection
M3 - Report
SN - 951-38-1249-9
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Tuulensuojan vaikutus pakotettuun nurkkakonvektioon ja lämmöneristykseen
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -