TY - BOOK
T1 - Tuuli ja dieselvoimalat sähkönhankinnan vaihtoehtoina Enontekiöllä
AU - Peltola, Esa
AU - Pihala, Hannu
PY - 1985
Y1 - 1985
N2 - Enontekiön kunnan sähkön hankinnan kehittymistä, eräitä
kunnan sähkön hankinnan vaihtoehtoja esim. tuulienergian
käyttöä kunnan sähkön hankinnassa on tutkittu. Enontekiön
kunnan sähköhuolto on tällähetkellä kokonaan riippuvainen
Ruotsin Kaaresuvannon kautta ostettavasta sähköstä.
Enontekiön kunnan sähkön kulutus kasvaa 1990-luvulla
niin, että kunta joutuu tällöin aloittamaan omaa
sähköntuotantoa tai osallistumaan Ruotsin puoleisen
siirtolinjan vahvistamiskustannuksiin ellei Suomen
valtakunnan verkkoa rakenneta Enontekiöön
asti.Tuulivoimaa käsiteltiin yhtenä Enontekiön sähkön
tuotantovaihtoehtona tulevaisuudessa. Sähkön tuotannon
vertailtavat vaihtoehdot suunniteltiin vuoteen 2010 asti
ulottavan sähkön kulutuksen ennusteen perusteella.
Vaihtoehtoina olivat hankinnan jatkaminen
kokonaisuudessaan Ruotsista Ruotsinpuoleista verkkoa
vahvistamalla, diesellämmitysvoimalan hankkiminen,
dieselhuippuvoimalan hankkiminen sekä tuulivoimalan
hankkiminen jommankumman diesellaitoksen rinnalle.
Vaihtoehtoja vertailtiin aikavälillä 1995 - 2010 sähkön
hankinnan keskihinnan ja vuotuisten kustannusten
perusteella.
Sähkön kulutuksen arvioitiin Enontekiöllä kasvavan 15 000
MWh:sta (vuonna 1984) 32 700 MWh:iin (vuonna 2010) ja
huipputehon vastaavasti 3,2 MW:sta 7,2 MW:iin. Nykyisellä
verkolla ja rakenteilla olevilla verkostovahvistuksilla
tullaan toimeen ennusteen mukaan noin vuoteen 1995.
Edullisimmaksi vaihtoehdoksi Enontekiön kannalta tuli
huippuvoimala. Hankinnan keskihinta 2 MW huippuvoimalan
tapauksessa oli 14,5 - 14,7 p/kWh. 300 kW:n
nimellistehoinen tuulivoimala huippuvoimalan rinnalla
nosti hankinnan keskihintaa 0,9 - 0,5 p/kWh.
Tuulivoimalalla saavutettavat säästöt kasvoivat
tarkastelujakson loppua kohti huippuvoimalan käytön
lisääntyessä, mutta ne eivät riittäneet peittämään
tuulivoimalan investointi- ja käyttökustannuksista
laskettuja vuotuisia kustannuksia. Diesellämmitysvoimala
on vaihtoehdoista kallein.
Herkkyystarkastelun perusteella huippuvoimala on
edullisin vaikka öljyn reaalihinta nousisi 2 % vuodessa
vuosina 1985 - 2010. Tuulivoiman avulla saavutettavat
säästöt eivät öljyn hinnan nousunjohdosta kasvaneet niin
paljoa, että tuulivoima v. 2010 tilanteessa olisi ollut
kannattava. Tuulen keskinopeuden olisi Enontekiön alueen
korkeilla tuntureilla pitänyt olla 7,8 m/s arvioidun 6,3
m/s sijasta ja 300 kW tuulivoimalan
investointikustannusten 2,6 Mmk arvioidun 3,0 Mmk
sijasta, jotta tuulivoimavaihtoehto olisi ollut
kannattava.
Edellytyksenä tuulivoiman kannattavuudelle sähkön
tuotannossa on hyvien tuuliolosuhteitten ja
tuulivoimaloiden nykyistä halvemman hinnan ohella
muuttuvilta kustannuksiltaan korkean sähkön tuotantotavan
käyttö (esimerkiksi huippuvoimala) tai mahdollisuus
tasata tuulivoiman vaihteluita vesivoiman avulla.
Huippuvoimalan käyttöönotto ja sen lisääntyvä käyttö
näyttää tulosten perusteella olevan Enontekiöllä
mahdollista. Lopullinen varmuus tästä saadaan, kun muut
mahdolliset Enontekiön sähkön tuotannon vaihtoehdot on
tutkittu.
AB - Enontekiön kunnan sähkön hankinnan kehittymistä, eräitä
kunnan sähkön hankinnan vaihtoehtoja esim. tuulienergian
käyttöä kunnan sähkön hankinnassa on tutkittu. Enontekiön
kunnan sähköhuolto on tällähetkellä kokonaan riippuvainen
Ruotsin Kaaresuvannon kautta ostettavasta sähköstä.
Enontekiön kunnan sähkön kulutus kasvaa 1990-luvulla
niin, että kunta joutuu tällöin aloittamaan omaa
sähköntuotantoa tai osallistumaan Ruotsin puoleisen
siirtolinjan vahvistamiskustannuksiin ellei Suomen
valtakunnan verkkoa rakenneta Enontekiöön
asti.Tuulivoimaa käsiteltiin yhtenä Enontekiön sähkön
tuotantovaihtoehtona tulevaisuudessa. Sähkön tuotannon
vertailtavat vaihtoehdot suunniteltiin vuoteen 2010 asti
ulottavan sähkön kulutuksen ennusteen perusteella.
Vaihtoehtoina olivat hankinnan jatkaminen
kokonaisuudessaan Ruotsista Ruotsinpuoleista verkkoa
vahvistamalla, diesellämmitysvoimalan hankkiminen,
dieselhuippuvoimalan hankkiminen sekä tuulivoimalan
hankkiminen jommankumman diesellaitoksen rinnalle.
Vaihtoehtoja vertailtiin aikavälillä 1995 - 2010 sähkön
hankinnan keskihinnan ja vuotuisten kustannusten
perusteella.
Sähkön kulutuksen arvioitiin Enontekiöllä kasvavan 15 000
MWh:sta (vuonna 1984) 32 700 MWh:iin (vuonna 2010) ja
huipputehon vastaavasti 3,2 MW:sta 7,2 MW:iin. Nykyisellä
verkolla ja rakenteilla olevilla verkostovahvistuksilla
tullaan toimeen ennusteen mukaan noin vuoteen 1995.
Edullisimmaksi vaihtoehdoksi Enontekiön kannalta tuli
huippuvoimala. Hankinnan keskihinta 2 MW huippuvoimalan
tapauksessa oli 14,5 - 14,7 p/kWh. 300 kW:n
nimellistehoinen tuulivoimala huippuvoimalan rinnalla
nosti hankinnan keskihintaa 0,9 - 0,5 p/kWh.
Tuulivoimalalla saavutettavat säästöt kasvoivat
tarkastelujakson loppua kohti huippuvoimalan käytön
lisääntyessä, mutta ne eivät riittäneet peittämään
tuulivoimalan investointi- ja käyttökustannuksista
laskettuja vuotuisia kustannuksia. Diesellämmitysvoimala
on vaihtoehdoista kallein.
Herkkyystarkastelun perusteella huippuvoimala on
edullisin vaikka öljyn reaalihinta nousisi 2 % vuodessa
vuosina 1985 - 2010. Tuulivoiman avulla saavutettavat
säästöt eivät öljyn hinnan nousunjohdosta kasvaneet niin
paljoa, että tuulivoima v. 2010 tilanteessa olisi ollut
kannattava. Tuulen keskinopeuden olisi Enontekiön alueen
korkeilla tuntureilla pitänyt olla 7,8 m/s arvioidun 6,3
m/s sijasta ja 300 kW tuulivoimalan
investointikustannusten 2,6 Mmk arvioidun 3,0 Mmk
sijasta, jotta tuulivoimavaihtoehto olisi ollut
kannattava.
Edellytyksenä tuulivoiman kannattavuudelle sähkön
tuotannossa on hyvien tuuliolosuhteitten ja
tuulivoimaloiden nykyistä halvemman hinnan ohella
muuttuvilta kustannuksiltaan korkean sähkön tuotantotavan
käyttö (esimerkiksi huippuvoimala) tai mahdollisuus
tasata tuulivoiman vaihteluita vesivoiman avulla.
Huippuvoimalan käyttöönotto ja sen lisääntyvä käyttö
näyttää tulosten perusteella olevan Enontekiöllä
mahdollista. Lopullinen varmuus tästä saadaan, kun muut
mahdolliset Enontekiön sähkön tuotannon vaihtoehdot on
tutkittu.
KW - wind power generation
KW - electric power generation
KW - rural areas
KW - energy consumption
M3 - Report
SN - 951-38-2394-6
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
BT - Tuuli ja dieselvoimalat sähkönhankinnan vaihtoehtoina Enontekiöllä
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -