Tuuli ja dieselvoimalat sähkönhankinnan vaihtoehtoina Enontekiöllä

Enontekiön kunnan sähkön hankinnan kehittymistä, eräitä kunnan sähkön hankinnan vaihtoehtoja esim. tuulienergian käyttöä kunnan sähkön hankinnassa on tutkittu. Enontekiön kunnan sähköhuolto on tällähetkellä kokonaan riippuvainen Ruotsin Kaaresuvannon kautta ostettavasta sähköstä. Enontekiön kunnan sähkön kulutus kasvaa 1990-luvulla niin, että kunta joutuu tällöin aloittamaan omaa sähköntuotantoa tai osallistumaan Ruotsin puoleisen siirtolinjan vahvistamiskustannuksiin ellei Suomen valtakunnan verkkoa rakenneta Enontekiöön asti.Tuulivoimaa käsiteltiin yhtenä Enontekiön sähkön tuotantovaihtoehtona tulevaisuudessa. Sähkön tuotannon vertailtavat vaihtoehdot suunniteltiin vuoteen 2010 asti ulottavan sähkön kulutuksen ennusteen perusteella. Vaihtoehtoina olivat hankinnan jatkaminen kokonaisuudessaan Ruotsista Ruotsinpuoleista verkkoa vahvistamalla, diesellämmitysvoimalan hankkiminen, dieselhuippuvoimalan hankkiminen sekä tuulivoimalan hankkiminen jommankumman diesellaitoksen rinnalle. Vaihtoehtoja vertailtiin aikavälillä 1995 - 2010 sähkön hankinnan keskihinnan ja vuotuisten kustannusten perusteella. Sähkön kulutuksen arvioitiin Enontekiöllä kasvavan 15 000 MWh:sta (vuonna 1984) 32 700 MWh:iin (vuonna 2010) ja huipputehon vastaavasti 3,2 MW:sta 7,2 MW:iin. Nykyisellä verkolla ja rakenteilla olevilla verkostovahvistuksilla tullaan toimeen ennusteen mukaan noin vuoteen 1995. Edullisimmaksi vaihtoehdoksi Enontekiön kannalta tuli huippuvoimala. Hankinnan keskihinta 2 MW huippuvoimalan tapauksessa oli 14,5 - 14,7 p/kWh. 300 kW:n nimellistehoinen tuulivoimala huippuvoimalan rinnalla nosti hankinnan keskihintaa 0,9 - 0,5 p/kWh. Tuulivoimalalla saavutettavat säästöt kasvoivat tarkastelujakson loppua kohti huippuvoimalan käytön lisääntyessä, mutta ne eivät riittäneet peittämään tuulivoimalan investointi- ja käyttökustannuksista laskettuja vuotuisia kustannuksia. Diesellämmitysvoimala on vaihtoehdoista kallein. Herkkyystarkastelun perusteella huippuvoimala on edullisin vaikka öljyn reaalihinta nousisi 2 % vuodessa vuosina 1985 - 2010. Tuulivoiman avulla saavutettavat säästöt eivät öljyn hinnan nousunjohdosta kasvaneet niin paljoa, että tuulivoima v. 2010 tilanteessa olisi ollut kannattava. Tuulen keskinopeuden olisi Enontekiön alueen korkeilla tuntureilla pitänyt olla 7,8 m/s arvioidun 6,3 m/s sijasta ja 300 kW tuulivoimalan investointikustannusten 2,6 Mmk arvioidun 3,0 Mmk sijasta, jotta tuulivoimavaihtoehto olisi ollut kannattava. Edellytyksenä tuulivoiman kannattavuudelle sähkön tuotannossa on hyvien tuuliolosuhteitten ja tuulivoimaloiden nykyistä halvemman hinnan ohella muuttuvilta kustannuksiltaan korkean sähkön tuotantotavan käyttö (esimerkiksi huippuvoimala) tai mahdollisuus tasata tuulivoiman vaihteluita vesivoiman avulla. Huippuvoimalan käyttöönotto ja sen lisääntyvä käyttö näyttää tulosten perusteella olevan Enontekiöllä mahdollista. Lopullinen varmuus tästä saadaan, kun muut mahdolliset Enontekiön sähkön tuotannon vaihtoehdot on tutkittu.