TY - BOOK
T1 - Tuulienergian käyttö sähköntuotantoon
T2 - Esitutkimus
AU - Lento, Rauli
AU - Peltola, Esa
PY - 1984
Y1 - 1984
N2 - Tuulen nopeusolosuhteet Suomessa on selvitetty olemassa
olevien Ilmatieteen laitoksen tilastojen avulla. Tuulen
keskinopeus 10 m:n korkeudella maan- tai merenpinnasta on
saaristossa noin 6 m/s ja aivan rannikolla noin 5 m/s.
Näillä alueilla katsotaan yleisesti olevan merkitystä
tuulienergiaa hyödynnettäessä. Tilastojen avulla on tehty
myös arvioita hyödynnettävissä olevasta
tuulienergiamäärästä. Jos tuulisimmalle länsirannikolle
sijoitettaisiin 800 kpl l,5 MW:n tehoista voimalaitosta,
ne tuottaisivat vuodessa noin 2 TWh sähköenergiaa.
Tällöin tuulisesta, noin 5 000 km2:n alueesta olisi
tuulinenergian tuotannon käytössä 10 % ja laitosten
välinen etäisyys olisi noin l km. Jos myös tuuliset
saaristo- ja rannikon merialueet lasketaan mukaan, nousee
saatava energiamäärä moninkertaiseksi. Tietoja tuulen
nopeuden jakautumisesta ajallisesti, paikallisesti ja mm.
korkeuden suhteen tarvitaan nykyisiä tilastoja selvästi
enemmän arvioitaessa tuulienergiamääriä, mitoitettaessa
tuulienergialaitokset optimaalisesti ja valittaessa
näiden sijoituspaikkoja. Tuulienergialaitoksen
hankintakustannukset kasvavat nopeasti tornin korkeuden
ja roottorin halkaisijan (laitoksen tehon) mukana ja
toisaalta samalla energiantuotto kasvaa. Näin ollen
laitoksen ylimitoitus tarpeeseen tai tuulioloihin nähden
aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja alimitoitus
vastaavasti pienentää saatavaa energiamäärää.
Tuulienergialaitosten tekniikkaa on kartoitettu
pääasiassa ulkomaisen kirjallisuuden avulla. Samalla on
saatu karkea kuva näiden laitosten kustannuksista.
Sähköntuotantoon soveltuvat parhaiten suurehkot verkkoon
kytkettävät laitokset. Pienet laitokset tulevat kyseeseen
lähinnä eristetyillä alueilla, joille sähköverkon
rakentaminen tulee kalliiksi. Pieniä
tuulieneigialaitoksia voidaan käyttää hyvissä
tuulioloissa lämmöntuottamiseen. Tuulella tuotetun
energian hinta ei vielä ole kilpailukykyinen
tavanomaisiin energiamuotoihin nähden, mutta
kilpailuasetelma saattaa muuttua tuulienergialle
edullisemmaksi laitosten reaalihinnan laskiessa (mm.
suurten valmistussarjojen ja kertyvän kokemuksen myötä)
tai polttoaineiden reaalihintojen noustessa.
Tuulienergialaitosten aiheuttamat ympäristöhaitat
arvioidaan vähäisiksi. Laitoksen aiheuttama melu vaimenee
nopeasti etäisyyden kasvaessa. Linnuille ja muille
eläimille ei ole ulkomaisissa tutkimuksissa todettu
aiheutuneen vahinkoja. Laitoksen rikkoontuessa irtoavien
osien tai siipiin muodostuvan jään on arvioitu
suurestakin voimalaitoksesta lentävän vain muutamia
satoja metrejä. Tutkimuksen yhteydessä rakennetut
voimalaitokset sijoitettiin Ruotsinpyhtäälle (noin 5 kW
laitos) ja merivartioaseman lämmitystarkoituksiin Kökarin
saarelle (noin 20 kW laitos). Tutkimuksessa on myös
lyhyesti käsitelty sitä, miten tuulienergialaitosten
energiantuotanto-ominaisuuksia tulisi mitata niiden
vertailemiseksi ja miten mittaukset tulisi järjestää.
AB - Tuulen nopeusolosuhteet Suomessa on selvitetty olemassa
olevien Ilmatieteen laitoksen tilastojen avulla. Tuulen
keskinopeus 10 m:n korkeudella maan- tai merenpinnasta on
saaristossa noin 6 m/s ja aivan rannikolla noin 5 m/s.
Näillä alueilla katsotaan yleisesti olevan merkitystä
tuulienergiaa hyödynnettäessä. Tilastojen avulla on tehty
myös arvioita hyödynnettävissä olevasta
tuulienergiamäärästä. Jos tuulisimmalle länsirannikolle
sijoitettaisiin 800 kpl l,5 MW:n tehoista voimalaitosta,
ne tuottaisivat vuodessa noin 2 TWh sähköenergiaa.
Tällöin tuulisesta, noin 5 000 km2:n alueesta olisi
tuulinenergian tuotannon käytössä 10 % ja laitosten
välinen etäisyys olisi noin l km. Jos myös tuuliset
saaristo- ja rannikon merialueet lasketaan mukaan, nousee
saatava energiamäärä moninkertaiseksi. Tietoja tuulen
nopeuden jakautumisesta ajallisesti, paikallisesti ja mm.
korkeuden suhteen tarvitaan nykyisiä tilastoja selvästi
enemmän arvioitaessa tuulienergiamääriä, mitoitettaessa
tuulienergialaitokset optimaalisesti ja valittaessa
näiden sijoituspaikkoja. Tuulienergialaitoksen
hankintakustannukset kasvavat nopeasti tornin korkeuden
ja roottorin halkaisijan (laitoksen tehon) mukana ja
toisaalta samalla energiantuotto kasvaa. Näin ollen
laitoksen ylimitoitus tarpeeseen tai tuulioloihin nähden
aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja alimitoitus
vastaavasti pienentää saatavaa energiamäärää.
Tuulienergialaitosten tekniikkaa on kartoitettu
pääasiassa ulkomaisen kirjallisuuden avulla. Samalla on
saatu karkea kuva näiden laitosten kustannuksista.
Sähköntuotantoon soveltuvat parhaiten suurehkot verkkoon
kytkettävät laitokset. Pienet laitokset tulevat kyseeseen
lähinnä eristetyillä alueilla, joille sähköverkon
rakentaminen tulee kalliiksi. Pieniä
tuulieneigialaitoksia voidaan käyttää hyvissä
tuulioloissa lämmöntuottamiseen. Tuulella tuotetun
energian hinta ei vielä ole kilpailukykyinen
tavanomaisiin energiamuotoihin nähden, mutta
kilpailuasetelma saattaa muuttua tuulienergialle
edullisemmaksi laitosten reaalihinnan laskiessa (mm.
suurten valmistussarjojen ja kertyvän kokemuksen myötä)
tai polttoaineiden reaalihintojen noustessa.
Tuulienergialaitosten aiheuttamat ympäristöhaitat
arvioidaan vähäisiksi. Laitoksen aiheuttama melu vaimenee
nopeasti etäisyyden kasvaessa. Linnuille ja muille
eläimille ei ole ulkomaisissa tutkimuksissa todettu
aiheutuneen vahinkoja. Laitoksen rikkoontuessa irtoavien
osien tai siipiin muodostuvan jään on arvioitu
suurestakin voimalaitoksesta lentävän vain muutamia
satoja metrejä. Tutkimuksen yhteydessä rakennetut
voimalaitokset sijoitettiin Ruotsinpyhtäälle (noin 5 kW
laitos) ja merivartioaseman lämmitystarkoituksiin Kökarin
saarelle (noin 20 kW laitos). Tutkimuksessa on myös
lyhyesti käsitelty sitä, miten tuulienergialaitosten
energiantuotanto-ominaisuuksia tulisi mitata niiden
vertailemiseksi ja miten mittaukset tulisi järjestää.
KW - energy consumption
KW - wind power generation
M3 - Report
SN - 951-38-1940-X
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Tuulienergian käyttö sähköntuotantoon
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -