Työohjeiden laadintamenetelmiä kappaletavaratuotannossa: Loppuraportti

Useasta lähteestä saadun palautteen mukaan työohjeiden tila suomalaisessa valmistavassa teollisuudessa ja varsinkin pk-sektorilla ei ole sillä tasolla, millä sen haluttaisiin olevan. Työohjeiden tärkeys, varsinkin kokoonpanotyön laadunohjaamisessa, tuottavuuden parantamisessa ja resurssien joustavuuden lisäämisessä, on kuitenkin yleisesti tunnistettu ja tunnustettu, vaikka korkeatasoisten ohjeiden tuottamiseen ja ylläpitämiseen ei kuitenkaan näyttäisi olevan tarvittavia resursseja. Työohjeiden sisällön tuottoon, ylläpitämiseen ja esittämiseen on käytössä varsin kirjava kokoelma käytäntöjä, tiedostoformaatteja ja työkaluja. Työohjeiden hallinnasta kokonaisuutena puuttuvat prosessinomaisuus ja myös tiedonsiirtostandardit, jotka yhdistettynä mahdollistaisivat pelkän työohjeen lisäksi varsinaisen tuotannon opastuksen ja koko siihen liittyvän prosessin paremman automatisoinnin. Tuotannon opastukseen liittyy oleellisena osana myös opastusjärjestelmän liittäminen tuotannon tapahtumiin. Ohjeiden pitää olla ajan tasalla, ja ne pitää näyttää oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Tekniset edellytykset edistyksellisen opastusjärjestelmän rakentamiselle ovat olemassa, ja eri osioiden toimivuus on voitu osoittaa joko käytännössä tai demonstraatioissa. Tässä paperissa esitelty ProDigi-konsepti on esimerkki siitä, miten työohjeet voidaan luoda suunnittelun 3D-malleista, miten niihin voidaan lisätä strukturoidun tekstin elementtejä sekä tarvittavaa tietoa tuotannon eri tietojärjestelmistä ja miten työohjeet voidaan näyttää työpisteillä lisätyn todellisuuden avulla oikeassa paikassa oikeaan aikaan RFID-tunnistusta hyödyntäen.