Työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuuden parantaminen: Talonrakentaminen ja metalliala

Tutkimuksen selvitettiin, miksi merkittävä osa talonrakennus-, konepaja- ja rakennusmetallialojen työvoimakoulutuksen käyneistä ei työllisty, vaikka aloilla podetaan työvoimapulaa ja etsittiin ratkaisukeinoja, miten työvoimakoulutettavat työllistyisivät tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Lähteinä olivat käytettävissä työministeriön laatimat yhteenvedot OPAL- ja URA-aineistoista sekä työhallinnon, kouluttajien ja talonrakennus- ja teknologiateollisuusalojen yritysten edustajien haastattelut. Tutkimuksessa ei analysoitu opiskelijakohtaisia tietoja. Tutkimus toteutettiin syksyn 2006 - kevään 2007 välisenä aikana, jolloin tarkastelun kohteena olleilla aloilla oli korkeasuhdanne. Työvoimakoulutuksen onnistumisen edellytyksenä on jatkuva tiivis yhteistyö sekä alojen yritysten, kouluttajien että työhallinnon välillä. Nykyisin työvoimahallinto ja koulutusorganisaatiot tekevät yhteistyötä liian harvojen suurien yritysten kanssa. Työvoimakoulutukseen valittujen opiskelijoiden peruskoulutustaso on alhaisempi kuin muilla koulutusaloilla ja satunnaisissa testauksissa opiskelijoilta on löytynyt oppimista haittaavia ongelmia. Kartoitusjakson roolia työvoimakoulutuksessa tulisi vahvistaa ja selkeyttää, jotta ammatilliseen koulutukseen otettaisiin vain sellaisia henkilöitä, joilla on todella mahdollisuus suorittaa suunniteltu koulutus ja tutkinto. Teknologiakehityksen myötä ammattitaitovaatimukset ovat kasvaneet molemmilla aloilla siinä määrin, että työvoimakoulutusta tarvitaan sekä tuomaan näille aloille uusia työntekijöitä että kouluttamaan alan vaativampiin tehtäviin. Näille aloille on työvoimatoimiston asiakasrekisteriin kirjautuneena runsaasti työttömiä, jotka todellisuudessa ovat toimialojen nykytehtäviin ammattitaidottomia. Myös koulutusorganisaatioiden tulisi ottaa koulutuksessaan huomioon toimialojen teknologiakehitys ja tarjota opiskelijoille opetusta aivan uusimmissa työmenetelmissä ja koneiden käytössä. Kapasiteettihankinnoissa tulisi olla enemmän liikkumavaraa ja optioita nopeisiin koulutuksiin, jotta yritysten koulutustarpeet ja innovatiivisuus voitaisiin hyödyntää.