Uimahallien korjaustarve

Anders Ekman

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Maamme uimahallipalvelujen parantamista korjauksilla selviteltiin vuoden 1982 tilannetta kuvaavan kyselyn avulla. Uimahallien käyttökustannuksista oli eri tunnusluvuilla noin 30 % hajonta. Uimahallikannan jakautuminen alaryhmiin koon, valmistusvuoden ja tilamitoituksen mukaan ei ratkaisevasti muuttanut käyttökustannushajontaa. Erilaisissa uimahalleissa on käyttökustannuksiltaan mallikelpoisia esimerkkejä. Vastaavasti on olemassa useita uimahalleja, joissa käyttökustannukset useilla tunnusluvuilla mitattuina ovat edellisiin verrattuina kaksinkertaiset. Energian-, lämmön-, sähkön- ja vedenkulutuksesta aiheutuvat kustannukset ovat noin 40 % uimahallien käyttökustannuksista. Lämmönkulutusta voitaisiin säästöinvestoinnein pienentää uimahallikohtaisesti 0 - 45 % ja yhteensä keskimäärin n. 24 %. Tämä vaatisi n. 53 milj. mk:n sijoitusta ja alentaisi energiamaksuja 13 milj. mk vuosittain. Varsinkin suurten uimahallien kävijämäärä on paljon arvioitua pienempi. Korjauksilla voitaisiin ilmeisesti parantaa uimahallien ominaisuuksia ja palveluja ja täten lisätä uimahallien kävijämääriä. Laadun parantamiseen voitaisiin sijoittaa noin 100 milj. mk, ja kuitenkin kustannukset kävijää kohden alenisivat. Teknisillä ratkaisuilla, jotka mahdollistavat haihtumisen rajoittamisen sisälämpöohjauksella, ja ilmanvaihdon tarveohjatulla säädöllä voitaisiin eräissä uimahalleissa pienin investoinnein saada erittäin suuret energiansäästöt. Suuret korjaukset vaatisivat paitsi rahoituksen järjestämistä myös kiinteistökohtaisia selvityksiä eri ratkaisujen teknisistä ja taloudellisista soveltamismahdollisuuksista. Julkaisua voi hyödyntää kiinteistökohtaisten tavoitearvojen laatimisessa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages76
ISBN (Print)951-38-2253-2
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number423
ISSN0358-5085

Fingerprint

Swimming Pools
Finland
Rehabilitation
Maintenance

Keywords

  • swimming pools
  • renovating

Cite this

Ekman, A. (1985). Uimahallien korjaustarve. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 423
Ekman, Anders. / Uimahallien korjaustarve. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 76 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 423).
@book{670a694371464e4ebb5f311bb5f69603,
title = "Uimahallien korjaustarve",
abstract = "Maamme uimahallipalvelujen parantamista korjauksilla selviteltiin vuoden 1982 tilannetta kuvaavan kyselyn avulla. Uimahallien k{\"a}ytt{\"o}kustannuksista oli eri tunnusluvuilla noin 30 {\%} hajonta. Uimahallikannan jakautuminen alaryhmiin koon, valmistusvuoden ja tilamitoituksen mukaan ei ratkaisevasti muuttanut k{\"a}ytt{\"o}kustannushajontaa. Erilaisissa uimahalleissa on k{\"a}ytt{\"o}kustannuksiltaan mallikelpoisia esimerkkej{\"a}. Vastaavasti on olemassa useita uimahalleja, joissa k{\"a}ytt{\"o}kustannukset useilla tunnusluvuilla mitattuina ovat edellisiin verrattuina kaksinkertaiset. Energian-, l{\"a}mm{\"o}n-, s{\"a}hk{\"o}n- ja vedenkulutuksesta aiheutuvat kustannukset ovat noin 40 {\%} uimahallien k{\"a}ytt{\"o}kustannuksista. L{\"a}mm{\"o}nkulutusta voitaisiin s{\"a}{\"a}st{\"o}investoinnein pienent{\"a}{\"a} uimahallikohtaisesti 0 - 45 {\%} ja yhteens{\"a} keskim{\"a}{\"a}rin n. 24 {\%}. T{\"a}m{\"a} vaatisi n. 53 milj. mk:n sijoitusta ja alentaisi energiamaksuja 13 milj. mk vuosittain. Varsinkin suurten uimahallien k{\"a}vij{\"a}m{\"a}{\"a}r{\"a} on paljon arvioitua pienempi. Korjauksilla voitaisiin ilmeisesti parantaa uimahallien ominaisuuksia ja palveluja ja t{\"a}ten lis{\"a}t{\"a} uimahallien k{\"a}vij{\"a}m{\"a}{\"a}ri{\"a}. Laadun parantamiseen voitaisiin sijoittaa noin 100 milj. mk, ja kuitenkin kustannukset k{\"a}vij{\"a}{\"a} kohden alenisivat. Teknisill{\"a} ratkaisuilla, jotka mahdollistavat haihtumisen rajoittamisen sis{\"a}l{\"a}mp{\"o}ohjauksella, ja ilmanvaihdon tarveohjatulla s{\"a}{\"a}d{\"o}ll{\"a} voitaisiin er{\"a}iss{\"a} uimahalleissa pienin investoinnein saada eritt{\"a}in suuret energians{\"a}{\"a}st{\"o}t. Suuret korjaukset vaatisivat paitsi rahoituksen j{\"a}rjest{\"a}mist{\"a} my{\"o}s kiinteist{\"o}kohtaisia selvityksi{\"a} eri ratkaisujen teknisist{\"a} ja taloudellisista soveltamismahdollisuuksista. Julkaisua voi hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} kiinteist{\"o}kohtaisten tavoitearvojen laatimisessa.",
keywords = "swimming pools, renovating",
author = "Anders Ekman",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2253-2",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "423",
address = "Finland",

}

Ekman, A 1985, Uimahallien korjaustarve. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 423, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Uimahallien korjaustarve. / Ekman, Anders.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 76 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 423).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Uimahallien korjaustarve

AU - Ekman, Anders

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Maamme uimahallipalvelujen parantamista korjauksilla selviteltiin vuoden 1982 tilannetta kuvaavan kyselyn avulla. Uimahallien käyttökustannuksista oli eri tunnusluvuilla noin 30 % hajonta. Uimahallikannan jakautuminen alaryhmiin koon, valmistusvuoden ja tilamitoituksen mukaan ei ratkaisevasti muuttanut käyttökustannushajontaa. Erilaisissa uimahalleissa on käyttökustannuksiltaan mallikelpoisia esimerkkejä. Vastaavasti on olemassa useita uimahalleja, joissa käyttökustannukset useilla tunnusluvuilla mitattuina ovat edellisiin verrattuina kaksinkertaiset. Energian-, lämmön-, sähkön- ja vedenkulutuksesta aiheutuvat kustannukset ovat noin 40 % uimahallien käyttökustannuksista. Lämmönkulutusta voitaisiin säästöinvestoinnein pienentää uimahallikohtaisesti 0 - 45 % ja yhteensä keskimäärin n. 24 %. Tämä vaatisi n. 53 milj. mk:n sijoitusta ja alentaisi energiamaksuja 13 milj. mk vuosittain. Varsinkin suurten uimahallien kävijämäärä on paljon arvioitua pienempi. Korjauksilla voitaisiin ilmeisesti parantaa uimahallien ominaisuuksia ja palveluja ja täten lisätä uimahallien kävijämääriä. Laadun parantamiseen voitaisiin sijoittaa noin 100 milj. mk, ja kuitenkin kustannukset kävijää kohden alenisivat. Teknisillä ratkaisuilla, jotka mahdollistavat haihtumisen rajoittamisen sisälämpöohjauksella, ja ilmanvaihdon tarveohjatulla säädöllä voitaisiin eräissä uimahalleissa pienin investoinnein saada erittäin suuret energiansäästöt. Suuret korjaukset vaatisivat paitsi rahoituksen järjestämistä myös kiinteistökohtaisia selvityksiä eri ratkaisujen teknisistä ja taloudellisista soveltamismahdollisuuksista. Julkaisua voi hyödyntää kiinteistökohtaisten tavoitearvojen laatimisessa.

AB - Maamme uimahallipalvelujen parantamista korjauksilla selviteltiin vuoden 1982 tilannetta kuvaavan kyselyn avulla. Uimahallien käyttökustannuksista oli eri tunnusluvuilla noin 30 % hajonta. Uimahallikannan jakautuminen alaryhmiin koon, valmistusvuoden ja tilamitoituksen mukaan ei ratkaisevasti muuttanut käyttökustannushajontaa. Erilaisissa uimahalleissa on käyttökustannuksiltaan mallikelpoisia esimerkkejä. Vastaavasti on olemassa useita uimahalleja, joissa käyttökustannukset useilla tunnusluvuilla mitattuina ovat edellisiin verrattuina kaksinkertaiset. Energian-, lämmön-, sähkön- ja vedenkulutuksesta aiheutuvat kustannukset ovat noin 40 % uimahallien käyttökustannuksista. Lämmönkulutusta voitaisiin säästöinvestoinnein pienentää uimahallikohtaisesti 0 - 45 % ja yhteensä keskimäärin n. 24 %. Tämä vaatisi n. 53 milj. mk:n sijoitusta ja alentaisi energiamaksuja 13 milj. mk vuosittain. Varsinkin suurten uimahallien kävijämäärä on paljon arvioitua pienempi. Korjauksilla voitaisiin ilmeisesti parantaa uimahallien ominaisuuksia ja palveluja ja täten lisätä uimahallien kävijämääriä. Laadun parantamiseen voitaisiin sijoittaa noin 100 milj. mk, ja kuitenkin kustannukset kävijää kohden alenisivat. Teknisillä ratkaisuilla, jotka mahdollistavat haihtumisen rajoittamisen sisälämpöohjauksella, ja ilmanvaihdon tarveohjatulla säädöllä voitaisiin eräissä uimahalleissa pienin investoinnein saada erittäin suuret energiansäästöt. Suuret korjaukset vaatisivat paitsi rahoituksen järjestämistä myös kiinteistökohtaisia selvityksiä eri ratkaisujen teknisistä ja taloudellisista soveltamismahdollisuuksista. Julkaisua voi hyödyntää kiinteistökohtaisten tavoitearvojen laatimisessa.

KW - swimming pools

KW - renovating

M3 - Report

SN - 951-38-2253-2

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Uimahallien korjaustarve

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Ekman A. Uimahallien korjaustarve. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 76 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 423).