Uimahallien korjaustarve

Maamme uimahallipalvelujen parantamista korjauksilla selviteltiin vuoden 1982 tilannetta kuvaavan kyselyn avulla. Uimahallien käyttökustannuksista oli eri tunnusluvuilla noin 30 % hajonta. Uimahallikannan jakautuminen alaryhmiin koon, valmistusvuoden ja tilamitoituksen mukaan ei ratkaisevasti muuttanut käyttökustannushajontaa. Erilaisissa uimahalleissa on käyttökustannuksiltaan mallikelpoisia esimerkkejä. Vastaavasti on olemassa useita uimahalleja, joissa käyttökustannukset useilla tunnusluvuilla mitattuina ovat edellisiin verrattuina kaksinkertaiset. Energian-, lämmön-, sähkön- ja vedenkulutuksesta aiheutuvat kustannukset ovat noin 40 % uimahallien käyttökustannuksista. Lämmönkulutusta voitaisiin säästöinvestoinnein pienentää uimahallikohtaisesti 0 - 45 % ja yhteensä keskimäärin n. 24 %. Tämä vaatisi n. 53 milj. mk:n sijoitusta ja alentaisi energiamaksuja 13 milj. mk vuosittain. Varsinkin suurten uimahallien kävijämäärä on paljon arvioitua pienempi. Korjauksilla voitaisiin ilmeisesti parantaa uimahallien ominaisuuksia ja palveluja ja täten lisätä uimahallien kävijämääriä. Laadun parantamiseen voitaisiin sijoittaa noin 100 milj. mk, ja kuitenkin kustannukset kävijää kohden alenisivat. Teknisillä ratkaisuilla, jotka mahdollistavat haihtumisen rajoittamisen sisälämpöohjauksella, ja ilmanvaihdon tarveohjatulla säädöllä voitaisiin eräissä uimahalleissa pienin investoinnein saada erittäin suuret energiansäästöt. Suuret korjaukset vaatisivat paitsi rahoituksen järjestämistä myös kiinteistökohtaisia selvityksiä eri ratkaisujen teknisistä ja taloudellisista soveltamismahdollisuuksista. Julkaisua voi hyödyntää kiinteistökohtaisten tavoitearvojen laatimisessa.