Ulkoilman hiukkasten kulkeutuminen rakennukseen – interventio sisäilman laadun parantamiseksi

Ilmansaasteille altistumisen arvioidaan aiheuttavan maailmanlaajuisesti miljoonia kuolemantapauksia ja menetettyjä terveitä elinvuosia vuosittain. Uudet ilman epäpuhtaudet, kuten ultrapienet hiukkaset (UFP) ja musta hiili (BC) sisältyvät WHO:n uusiin sekä ulko- että sisäympäristöt kattaviin ilmanlaatuohjeisiin. Sekä UFP että BC voivat tunkeutua syvälle hengityselimiin ja niiden epäillään aiheuttavan erilaisia terveysongelmia, kuten hengityselin-, sydän- ja verisuonitauteja. Nykyinen tietämys näiden hiukkasten vaikutuksista terveyteen ei ole riittävää. WHO:n mukaan lisää mittausdataa tarvitaan, jotta esimerkiksi niiden terveysvaikutuksia voidaan ymmärtää paremmin. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä rakennusten vaipan ja ilmanvaihdon toiminnasta näiden epäpuhtauksien suhteen.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten korvausilman reitti vaikuttaa sisäilman laatuun. Tutkimus toteutettiin Vantaalla 1990-luvulla rakennetussa rivitalossa, jossa oli lähtötilanteessa koneellinen poistoilmanvaihto ja karmiventtiilit. Lähtötilanteessa asukkaat olivat tukkineet karmiventtiilien kautta ulkoa huonetilaan tulevan ilman kulun, ja korvausilma tuli asuntoon rakenteiden raoista.

Interventiossa asuntoon asennettiin korvausilmaventtiilit, joissa oli pienhiukkasia suodattavat suodattimet. Tutkimukset tehtiin alkutilanteesta sekä toteutettujen muutosten jälkeen. Erilaisia mittausasetelmia korvausilman reitille oli neljä: lähtötilanne (ei selkeää reittiä, karmiventtiilit tiiviisti kiinni), karmiventtiilit, korvausilmaventtiilit ilman suodattimia ja korvausilmaventtiilit suodattimilla. Asunnossa tehtiin mittauksia muun muassa ilman hiukkaspitoisuuksista, lämpötilasta, suhteellisesta kosteudesta ja radonpitoisuudesta, poisto- ja tuloilmamääristä, rakennuksen ilmatiiviydestä ja paine-erosta rakennuksen vaipan yli.

Interventiosta saatujen tulosten perusteella tarkastellaan, kuinka korjaavat toimenpiteet ja korvausilman reittien parantaminen vaikuttivat sisäilman laatuun poistoilmanvaihdollisessa asuinnossa. Tulokset auttavat kehittämään tehokkaampia ratkaisuja sisäilman laadun parantamiseksi asuinympäristöissä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää rakennusten suunnittelussa ja ilmanvaihtojärjestelmien kehittämisessä, mikä luo terveellisempiä asuin- ja työympäristöjä. Lisäksi tutkimus edistää ymmärrystä rakennusten rakenteellisten ja teknisten ratkaisujen vaikutuksista sisäilman laatuun, mikä voi ohjata tulevia tutkimuksia ja käytännön sovelluksia tällä alueella.