Ulkoilman sisäänotto koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmässä

Marianna Luoma, Veijo Siitonen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimus liittyy ulkoilman sisäänottoon koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa asunnoissa. Tavoitteena on sekä ulkoilmavirtojen että lämpötilojen hallinta oleskelutiloissa. Laskennallisesti selvitettiin yleisesti pientalon ja kerrostalon makuuhuoneen ulkoilmavirran pysyvyyttä tilastovuoden aikana. Vasta kun ulkoseinän yli vallitseva paine-ero mitoitustilanteessa on yli 20 Pa, ovat sään aiheuttamat ulkoilmavirran vaihtelut pieniä, jos ilma otetaan huoneeseen suoraan ulkoa. Tuulelta suojaisessa talossa riittää vastaavasti 10 Pa:n paine-ero. Tuloilmavirtojen hallittavuus paranee, jos ilma johdetaan huoneeseen erityisen paineentasausontelon kautta. Sen voi muodostaa seinään ulkoverhouksen alle jätetty rakennuksen ympäri jatkuva ilmatila tai väljä ullakko tai molemmat. Myös itsesäätyvä vakiovirtausventtiili voi merkittävästi vähentää tuulen aiheuttamia häiriöitä. Kokeellisesti tutkittiin, voidaanko jo olemassa olevaan kerrostaloon toteuttaa tuloilmaikkunat poistamalla ikkunoiden puiteraoista tiivistettä laskettu pituus. Havaittiin, että tällaiseen virtausteiden mitoitukseen liittyy useita epätarkkuuksia, joten kohdehuoneistoissa ei saavutettu täysin toivottua ulkoilmavirtojen jakautumaa. Ilman sisäänotto onnistui kuitenkin vedottomasti. Lämpöolojen hallintaa tutkittiin laboratorio-olosuhteissa tekemällä muutamille Suomessa markkinoilla olleille ulkoilmaventtiileille vedottomuuskokeita. Niissä saatiin parhaimmalla venttiilillä vedottomasti ilmaa alle 6 dm3/s ulkolämpötilalla -20 °C ja paine-erolla 10 Pa. Ilmavirta pystyy tyydyttämään vain 1,5 henkilön ilmatarpeen. Myöhemmin tarkistettu mittaustapa näyttää antavan tulokseksi vieläkin pienempiä ilmavirtoja. Parannusta tilanteeseen on kuitenkin odotettavissa venttiilien tuotekehityksen myötä. Asukashaastatteluissa kyseltiin asukkaiden kokemuksia ulkoilmaratkaisujen toiminnasta sisäilmaston kannalta. Kohteiden vähälukuisuuden vuoksi selviä eroja eri ilmanottotapojen välillä ei voitu kyselyn perusteella osoittaa. Sen sijaan havaittiin, että ilmanottotavasta riippumatta ihmiset haluavat käyttää ajoittain ikkunatuuletusta. Keinoina huonekohtaisten ulkoilmavirtojen hallintaan esitetään virtauskohteiden oikeaa mitoitusta, paineentasausonteloa ja vakiovirtausventtiilejä. Lämpöoloja voidaan hallita valitsemalla kohteeseen sopiva, kokeellisesti vedottomaksi osoitettu ulkoilman sisäänottolaite esimerkiksi tyyppihyväksynnän perusteella.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages94
ISBN (Print)951-38-3405-0
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.971
ISSN (Print)0358-5085

Fingerprint

Artificial Respiration
Air

Keywords

  • residential buildings
  • apartment buildings
  • air intake
  • dwellings
  • ventilation
  • air flow
  • thermal conditions

Cite this

Luoma, M., & Siitonen, V. (1989). Ulkoilman sisäänotto koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmässä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 971
Luoma, Marianna ; Siitonen, Veijo. / Ulkoilman sisäänotto koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmässä. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 94 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 971).
@book{7c0d1dc16245494288cf664026b24017,
title = "Ulkoilman sis{\"a}{\"a}notto koneellisessa poistoilmanvaihtoj{\"a}rjestelm{\"a}ss{\"a}",
abstract = "Tutkimus liittyy ulkoilman sis{\"a}{\"a}nottoon koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa asunnoissa. Tavoitteena on sek{\"a} ulkoilmavirtojen ett{\"a} l{\"a}mp{\"o}tilojen hallinta oleskelutiloissa. Laskennallisesti selvitettiin yleisesti pientalon ja kerrostalon makuuhuoneen ulkoilmavirran pysyvyytt{\"a} tilastovuoden aikana. Vasta kun ulkosein{\"a}n yli vallitseva paine-ero mitoitustilanteessa on yli 20 Pa, ovat s{\"a}{\"a}n aiheuttamat ulkoilmavirran vaihtelut pieni{\"a}, jos ilma otetaan huoneeseen suoraan ulkoa. Tuulelta suojaisessa talossa riitt{\"a}{\"a} vastaavasti 10 Pa:n paine-ero. Tuloilmavirtojen hallittavuus paranee, jos ilma johdetaan huoneeseen erityisen paineentasausontelon kautta. Sen voi muodostaa sein{\"a}{\"a}n ulkoverhouksen alle j{\"a}tetty rakennuksen ymp{\"a}ri jatkuva ilmatila tai v{\"a}lj{\"a} ullakko tai molemmat. My{\"o}s itses{\"a}{\"a}tyv{\"a} vakiovirtausventtiili voi merkitt{\"a}v{\"a}sti v{\"a}hent{\"a}{\"a} tuulen aiheuttamia h{\"a}iri{\"o}it{\"a}. Kokeellisesti tutkittiin, voidaanko jo olemassa olevaan kerrostaloon toteuttaa tuloilmaikkunat poistamalla ikkunoiden puiteraoista tiivistett{\"a} laskettu pituus. Havaittiin, ett{\"a} t{\"a}llaiseen virtausteiden mitoitukseen liittyy useita ep{\"a}tarkkuuksia, joten kohdehuoneistoissa ei saavutettu t{\"a}ysin toivottua ulkoilmavirtojen jakautumaa. Ilman sis{\"a}{\"a}notto onnistui kuitenkin vedottomasti. L{\"a}mp{\"o}olojen hallintaa tutkittiin laboratorio-olosuhteissa tekem{\"a}ll{\"a} muutamille Suomessa markkinoilla olleille ulkoilmaventtiileille vedottomuuskokeita. Niiss{\"a} saatiin parhaimmalla venttiilill{\"a} vedottomasti ilmaa alle 6 dm3/s ulkol{\"a}mp{\"o}tilalla -20 °C ja paine-erolla 10 Pa. Ilmavirta pystyy tyydytt{\"a}m{\"a}{\"a}n vain 1,5 henkil{\"o}n ilmatarpeen. My{\"o}hemmin tarkistettu mittaustapa n{\"a}ytt{\"a}{\"a} antavan tulokseksi viel{\"a}kin pienempi{\"a} ilmavirtoja. Parannusta tilanteeseen on kuitenkin odotettavissa venttiilien tuotekehityksen my{\"o}t{\"a}. Asukashaastatteluissa kyseltiin asukkaiden kokemuksia ulkoilmaratkaisujen toiminnasta sis{\"a}ilmaston kannalta. Kohteiden v{\"a}h{\"a}lukuisuuden vuoksi selvi{\"a} eroja eri ilmanottotapojen v{\"a}lill{\"a} ei voitu kyselyn perusteella osoittaa. Sen sijaan havaittiin, ett{\"a} ilmanottotavasta riippumatta ihmiset haluavat k{\"a}ytt{\"a}{\"a} ajoittain ikkunatuuletusta. Keinoina huonekohtaisten ulkoilmavirtojen hallintaan esitet{\"a}{\"a}n virtauskohteiden oikeaa mitoitusta, paineentasausonteloa ja vakiovirtausventtiilej{\"a}. L{\"a}mp{\"o}oloja voidaan hallita valitsemalla kohteeseen sopiva, kokeellisesti vedottomaksi osoitettu ulkoilman sis{\"a}{\"a}nottolaite esimerkiksi tyyppihyv{\"a}ksynn{\"a}n perusteella.",
keywords = "residential buildings, apartment buildings, air intake, dwellings, ventilation, air flow, thermal conditions",
author = "Marianna Luoma and Veijo Siitonen",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3405-0",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "971",
address = "Finland",

}

Luoma, M & Siitonen, V 1989, Ulkoilman sisäänotto koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmässä. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 971, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Ulkoilman sisäänotto koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmässä. / Luoma, Marianna; Siitonen, Veijo.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 94 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 971).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Ulkoilman sisäänotto koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmässä

AU - Luoma, Marianna

AU - Siitonen, Veijo

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Tutkimus liittyy ulkoilman sisäänottoon koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa asunnoissa. Tavoitteena on sekä ulkoilmavirtojen että lämpötilojen hallinta oleskelutiloissa. Laskennallisesti selvitettiin yleisesti pientalon ja kerrostalon makuuhuoneen ulkoilmavirran pysyvyyttä tilastovuoden aikana. Vasta kun ulkoseinän yli vallitseva paine-ero mitoitustilanteessa on yli 20 Pa, ovat sään aiheuttamat ulkoilmavirran vaihtelut pieniä, jos ilma otetaan huoneeseen suoraan ulkoa. Tuulelta suojaisessa talossa riittää vastaavasti 10 Pa:n paine-ero. Tuloilmavirtojen hallittavuus paranee, jos ilma johdetaan huoneeseen erityisen paineentasausontelon kautta. Sen voi muodostaa seinään ulkoverhouksen alle jätetty rakennuksen ympäri jatkuva ilmatila tai väljä ullakko tai molemmat. Myös itsesäätyvä vakiovirtausventtiili voi merkittävästi vähentää tuulen aiheuttamia häiriöitä. Kokeellisesti tutkittiin, voidaanko jo olemassa olevaan kerrostaloon toteuttaa tuloilmaikkunat poistamalla ikkunoiden puiteraoista tiivistettä laskettu pituus. Havaittiin, että tällaiseen virtausteiden mitoitukseen liittyy useita epätarkkuuksia, joten kohdehuoneistoissa ei saavutettu täysin toivottua ulkoilmavirtojen jakautumaa. Ilman sisäänotto onnistui kuitenkin vedottomasti. Lämpöolojen hallintaa tutkittiin laboratorio-olosuhteissa tekemällä muutamille Suomessa markkinoilla olleille ulkoilmaventtiileille vedottomuuskokeita. Niissä saatiin parhaimmalla venttiilillä vedottomasti ilmaa alle 6 dm3/s ulkolämpötilalla -20 °C ja paine-erolla 10 Pa. Ilmavirta pystyy tyydyttämään vain 1,5 henkilön ilmatarpeen. Myöhemmin tarkistettu mittaustapa näyttää antavan tulokseksi vieläkin pienempiä ilmavirtoja. Parannusta tilanteeseen on kuitenkin odotettavissa venttiilien tuotekehityksen myötä. Asukashaastatteluissa kyseltiin asukkaiden kokemuksia ulkoilmaratkaisujen toiminnasta sisäilmaston kannalta. Kohteiden vähälukuisuuden vuoksi selviä eroja eri ilmanottotapojen välillä ei voitu kyselyn perusteella osoittaa. Sen sijaan havaittiin, että ilmanottotavasta riippumatta ihmiset haluavat käyttää ajoittain ikkunatuuletusta. Keinoina huonekohtaisten ulkoilmavirtojen hallintaan esitetään virtauskohteiden oikeaa mitoitusta, paineentasausonteloa ja vakiovirtausventtiilejä. Lämpöoloja voidaan hallita valitsemalla kohteeseen sopiva, kokeellisesti vedottomaksi osoitettu ulkoilman sisäänottolaite esimerkiksi tyyppihyväksynnän perusteella.

AB - Tutkimus liittyy ulkoilman sisäänottoon koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa asunnoissa. Tavoitteena on sekä ulkoilmavirtojen että lämpötilojen hallinta oleskelutiloissa. Laskennallisesti selvitettiin yleisesti pientalon ja kerrostalon makuuhuoneen ulkoilmavirran pysyvyyttä tilastovuoden aikana. Vasta kun ulkoseinän yli vallitseva paine-ero mitoitustilanteessa on yli 20 Pa, ovat sään aiheuttamat ulkoilmavirran vaihtelut pieniä, jos ilma otetaan huoneeseen suoraan ulkoa. Tuulelta suojaisessa talossa riittää vastaavasti 10 Pa:n paine-ero. Tuloilmavirtojen hallittavuus paranee, jos ilma johdetaan huoneeseen erityisen paineentasausontelon kautta. Sen voi muodostaa seinään ulkoverhouksen alle jätetty rakennuksen ympäri jatkuva ilmatila tai väljä ullakko tai molemmat. Myös itsesäätyvä vakiovirtausventtiili voi merkittävästi vähentää tuulen aiheuttamia häiriöitä. Kokeellisesti tutkittiin, voidaanko jo olemassa olevaan kerrostaloon toteuttaa tuloilmaikkunat poistamalla ikkunoiden puiteraoista tiivistettä laskettu pituus. Havaittiin, että tällaiseen virtausteiden mitoitukseen liittyy useita epätarkkuuksia, joten kohdehuoneistoissa ei saavutettu täysin toivottua ulkoilmavirtojen jakautumaa. Ilman sisäänotto onnistui kuitenkin vedottomasti. Lämpöolojen hallintaa tutkittiin laboratorio-olosuhteissa tekemällä muutamille Suomessa markkinoilla olleille ulkoilmaventtiileille vedottomuuskokeita. Niissä saatiin parhaimmalla venttiilillä vedottomasti ilmaa alle 6 dm3/s ulkolämpötilalla -20 °C ja paine-erolla 10 Pa. Ilmavirta pystyy tyydyttämään vain 1,5 henkilön ilmatarpeen. Myöhemmin tarkistettu mittaustapa näyttää antavan tulokseksi vieläkin pienempiä ilmavirtoja. Parannusta tilanteeseen on kuitenkin odotettavissa venttiilien tuotekehityksen myötä. Asukashaastatteluissa kyseltiin asukkaiden kokemuksia ulkoilmaratkaisujen toiminnasta sisäilmaston kannalta. Kohteiden vähälukuisuuden vuoksi selviä eroja eri ilmanottotapojen välillä ei voitu kyselyn perusteella osoittaa. Sen sijaan havaittiin, että ilmanottotavasta riippumatta ihmiset haluavat käyttää ajoittain ikkunatuuletusta. Keinoina huonekohtaisten ulkoilmavirtojen hallintaan esitetään virtauskohteiden oikeaa mitoitusta, paineentasausonteloa ja vakiovirtausventtiilejä. Lämpöoloja voidaan hallita valitsemalla kohteeseen sopiva, kokeellisesti vedottomaksi osoitettu ulkoilman sisäänottolaite esimerkiksi tyyppihyväksynnän perusteella.

KW - residential buildings

KW - apartment buildings

KW - air intake

KW - dwellings

KW - ventilation

KW - air flow

KW - thermal conditions

M3 - Report

SN - 951-38-3405-0

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Ulkoilman sisäänotto koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmässä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Luoma M, Siitonen V. Ulkoilman sisäänotto koneellisessa poistoilmanvaihtojärjestelmässä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 94 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 971).