Ultraäänipesutekniikan soveltaminen palautuvien maitolaatikoiden puhdistamiseen

Pro gradu

Mari Arpiainen

Research output: ThesisMaster's thesisTheses

Abstract

Meijeriteollisuudessa prosessilaitteistojen ja käsittelypintojen puhtaus vaikuttaa olennaisesti tuotteiden laatuun. Alttiimmillaan erilaisille kontaminaatioille tuotteet ovat pakkauskoneilla, missä yhtenä kontaminaatiolähteenä voivat toimia meijerille palautuvat kuljetuspakkaukset ja maitolaatikot. Palautuneiden maitolaatikoiden pesu on usein puutteellista, minkä vuoksi niiden pinnoille kiinnittyneet pilaajamikrobit ja patogeenit selviytyvät helposti pesuprosessista elinkykyisinä. Tutkimuksen kirjallisuusosassa käsiteltiin kuljetuspakkausten, erityisesti meijeriteollisuudessa käytettyjen maitolaatikoiden pesuprosesseja. Osiossa selvitettiin myös kuljetuspakkausten käyttöä sekä niiden rakennetta ja valmistamiseen käytettyjä materiaaleja. Meijeriteollisuuden pesuprosesseihin ja -menetelmiin vaikuttavia seikkoja tarkasteltiin erityisesti ultraääni- ja tunnelipesukoneiden osalta. Kokeellisessa osiossa selvitettiin palautuvien maitolaatikoiden hygieniaa ja pesuprosessia Valion Herajoen tuotantolaitoksen pesukäytännön pohjalta. Maitolaatikoiden puhtautta verrattiin ennen ja jälkeen pesun otettujen näytteiden avulla. Lisäksi selvitettiin tunnelipesukoneen pesutulokseen vaikuttavia tekijöitä. Pilot-mittakaavan kokeissa testattiin keinotekoisesti liattujen maitolaatikon palojen peseytymistä ultraäänipesutekniikalla. Pesukokeita tehtiin kahden pesuaineen erilaisilla äyttöväkevyyksillä ja lisäksi tutkittiin esiliuotuksen ja pesuajan merkitystä. Ultraäänipesuprosessin optimointiin kokeiltiin tilastollista koesuunnittelua (ns. Taguchi-menetelmä). Maitolaatikoista otettujen hygienianäytteiden perusteella pohjat osoittautuivat likaisimmiksi ja niissä myös pesutulos oli huonoin. Pölyä ja maata sisältävät laatikot olivat hankalimpia puhdistaa. Tunnelipesukoneen pesuveden lämpötila ja laatu sekä laatikoiden pesemiseen käytetty aika vaihteli runsaasti riippuen pakkausosaston maidonpakkausvauhdista. Pilot pesukokeiden perusteella maitolaatikoiden ultraäänipesuissa osoittautui tehokkaimmaksi natriumhydroksidi (NaOH) -pohjainen, EDTA:ta sisältävä pesuaine. Paras pesutulos saavutettiin 100 s pesuajalla ja 5 % -käyttöliuoksella. Tulosten perusteella ultraäänipesutekniikka näyttäisi soveltuvan maitolaatikoiden puhdistamiseen.
Original languageFinnish
QualificationMaster Degree
Awarding Institution
  • University of Helsinki
Publisher
Publication statusPublished - 2002
MoE publication typeG2 Master's thesis, polytechnic Master's thesis

Fingerprint

Mink
Ultrasonics
Edetic Acid
Plastics

Keywords

  • kuljetuspakkaus
  • maitolaatikko
  • puhdistuminen
  • ultraääni
  • tunnelipesukone
  • transport package
  • plastic crate
  • cleaning
  • ultrasonic
  • washing tunnel

Cite this

@phdthesis{47142d4fa4254bef9a681f3c7b87146c,
title = "Ultra{\"a}{\"a}nipesutekniikan soveltaminen palautuvien maitolaatikoiden puhdistamiseen: Pro gradu",
abstract = "Meijeriteollisuudessa prosessilaitteistojen ja k{\"a}sittelypintojen puhtaus vaikuttaa olennaisesti tuotteiden laatuun. Alttiimmillaan erilaisille kontaminaatioille tuotteet ovat pakkauskoneilla, miss{\"a} yhten{\"a} kontaminaatiol{\"a}hteen{\"a} voivat toimia meijerille palautuvat kuljetuspakkaukset ja maitolaatikot. Palautuneiden maitolaatikoiden pesu on usein puutteellista, mink{\"a} vuoksi niiden pinnoille kiinnittyneet pilaajamikrobit ja patogeenit selviytyv{\"a}t helposti pesuprosessista elinkykyisin{\"a}. Tutkimuksen kirjallisuusosassa k{\"a}siteltiin kuljetuspakkausten, erityisesti meijeriteollisuudessa k{\"a}ytettyjen maitolaatikoiden pesuprosesseja. Osiossa selvitettiin my{\"o}s kuljetuspakkausten k{\"a}ytt{\"o}{\"a} sek{\"a} niiden rakennetta ja valmistamiseen k{\"a}ytettyj{\"a} materiaaleja. Meijeriteollisuuden pesuprosesseihin ja -menetelmiin vaikuttavia seikkoja tarkasteltiin erityisesti ultra{\"a}{\"a}ni- ja tunnelipesukoneiden osalta. Kokeellisessa osiossa selvitettiin palautuvien maitolaatikoiden hygieniaa ja pesuprosessia Valion Herajoen tuotantolaitoksen pesuk{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n pohjalta. Maitolaatikoiden puhtautta verrattiin ennen ja j{\"a}lkeen pesun otettujen n{\"a}ytteiden avulla. Lis{\"a}ksi selvitettiin tunnelipesukoneen pesutulokseen vaikuttavia tekij{\"o}it{\"a}. Pilot-mittakaavan kokeissa testattiin keinotekoisesti liattujen maitolaatikon palojen peseytymist{\"a} ultra{\"a}{\"a}nipesutekniikalla. Pesukokeita tehtiin kahden pesuaineen erilaisilla {\"a}ytt{\"o}v{\"a}kevyyksill{\"a} ja lis{\"a}ksi tutkittiin esiliuotuksen ja pesuajan merkityst{\"a}. Ultra{\"a}{\"a}nipesuprosessin optimointiin kokeiltiin tilastollista koesuunnittelua (ns. Taguchi-menetelm{\"a}). Maitolaatikoista otettujen hygienian{\"a}ytteiden perusteella pohjat osoittautuivat likaisimmiksi ja niiss{\"a} my{\"o}s pesutulos oli huonoin. P{\"o}ly{\"a} ja maata sis{\"a}lt{\"a}v{\"a}t laatikot olivat hankalimpia puhdistaa. Tunnelipesukoneen pesuveden l{\"a}mp{\"o}tila ja laatu sek{\"a} laatikoiden pesemiseen k{\"a}ytetty aika vaihteli runsaasti riippuen pakkausosaston maidonpakkausvauhdista. Pilot pesukokeiden perusteella maitolaatikoiden ultra{\"a}{\"a}nipesuissa osoittautui tehokkaimmaksi natriumhydroksidi (NaOH) -pohjainen, EDTA:ta sis{\"a}lt{\"a}v{\"a} pesuaine. Paras pesutulos saavutettiin 100 s pesuajalla ja 5 {\%} -k{\"a}ytt{\"o}liuoksella. Tulosten perusteella ultra{\"a}{\"a}nipesutekniikka n{\"a}ytt{\"a}isi soveltuvan maitolaatikoiden puhdistamiseen.",
keywords = "kuljetuspakkaus, maitolaatikko, puhdistuminen, ultra{\"a}{\"a}ni, tunnelipesukone, transport package, plastic crate, cleaning, ultrasonic, washing tunnel",
author = "Mari Arpiainen",
note = "CA: BEL pro gradu Helsingin yliopisto, Maatalous-mets{\"a}tieteellinen, Elintarviketeknologian laitos",
year = "2002",
language = "Finnish",
series = "EKT-sarja",
publisher = "University of Helsinki",
address = "Finland",
school = "University of Helsinki",

}

Ultraäänipesutekniikan soveltaminen palautuvien maitolaatikoiden puhdistamiseen : Pro gradu. / Arpiainen, Mari.

University of Helsinki, 2002. 95 p.

Research output: ThesisMaster's thesisTheses

TY - THES

T1 - Ultraäänipesutekniikan soveltaminen palautuvien maitolaatikoiden puhdistamiseen

T2 - Pro gradu

AU - Arpiainen, Mari

N1 - CA: BEL pro gradu Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen, Elintarviketeknologian laitos

PY - 2002

Y1 - 2002

N2 - Meijeriteollisuudessa prosessilaitteistojen ja käsittelypintojen puhtaus vaikuttaa olennaisesti tuotteiden laatuun. Alttiimmillaan erilaisille kontaminaatioille tuotteet ovat pakkauskoneilla, missä yhtenä kontaminaatiolähteenä voivat toimia meijerille palautuvat kuljetuspakkaukset ja maitolaatikot. Palautuneiden maitolaatikoiden pesu on usein puutteellista, minkä vuoksi niiden pinnoille kiinnittyneet pilaajamikrobit ja patogeenit selviytyvät helposti pesuprosessista elinkykyisinä. Tutkimuksen kirjallisuusosassa käsiteltiin kuljetuspakkausten, erityisesti meijeriteollisuudessa käytettyjen maitolaatikoiden pesuprosesseja. Osiossa selvitettiin myös kuljetuspakkausten käyttöä sekä niiden rakennetta ja valmistamiseen käytettyjä materiaaleja. Meijeriteollisuuden pesuprosesseihin ja -menetelmiin vaikuttavia seikkoja tarkasteltiin erityisesti ultraääni- ja tunnelipesukoneiden osalta. Kokeellisessa osiossa selvitettiin palautuvien maitolaatikoiden hygieniaa ja pesuprosessia Valion Herajoen tuotantolaitoksen pesukäytännön pohjalta. Maitolaatikoiden puhtautta verrattiin ennen ja jälkeen pesun otettujen näytteiden avulla. Lisäksi selvitettiin tunnelipesukoneen pesutulokseen vaikuttavia tekijöitä. Pilot-mittakaavan kokeissa testattiin keinotekoisesti liattujen maitolaatikon palojen peseytymistä ultraäänipesutekniikalla. Pesukokeita tehtiin kahden pesuaineen erilaisilla äyttöväkevyyksillä ja lisäksi tutkittiin esiliuotuksen ja pesuajan merkitystä. Ultraäänipesuprosessin optimointiin kokeiltiin tilastollista koesuunnittelua (ns. Taguchi-menetelmä). Maitolaatikoista otettujen hygienianäytteiden perusteella pohjat osoittautuivat likaisimmiksi ja niissä myös pesutulos oli huonoin. Pölyä ja maata sisältävät laatikot olivat hankalimpia puhdistaa. Tunnelipesukoneen pesuveden lämpötila ja laatu sekä laatikoiden pesemiseen käytetty aika vaihteli runsaasti riippuen pakkausosaston maidonpakkausvauhdista. Pilot pesukokeiden perusteella maitolaatikoiden ultraäänipesuissa osoittautui tehokkaimmaksi natriumhydroksidi (NaOH) -pohjainen, EDTA:ta sisältävä pesuaine. Paras pesutulos saavutettiin 100 s pesuajalla ja 5 % -käyttöliuoksella. Tulosten perusteella ultraäänipesutekniikka näyttäisi soveltuvan maitolaatikoiden puhdistamiseen.

AB - Meijeriteollisuudessa prosessilaitteistojen ja käsittelypintojen puhtaus vaikuttaa olennaisesti tuotteiden laatuun. Alttiimmillaan erilaisille kontaminaatioille tuotteet ovat pakkauskoneilla, missä yhtenä kontaminaatiolähteenä voivat toimia meijerille palautuvat kuljetuspakkaukset ja maitolaatikot. Palautuneiden maitolaatikoiden pesu on usein puutteellista, minkä vuoksi niiden pinnoille kiinnittyneet pilaajamikrobit ja patogeenit selviytyvät helposti pesuprosessista elinkykyisinä. Tutkimuksen kirjallisuusosassa käsiteltiin kuljetuspakkausten, erityisesti meijeriteollisuudessa käytettyjen maitolaatikoiden pesuprosesseja. Osiossa selvitettiin myös kuljetuspakkausten käyttöä sekä niiden rakennetta ja valmistamiseen käytettyjä materiaaleja. Meijeriteollisuuden pesuprosesseihin ja -menetelmiin vaikuttavia seikkoja tarkasteltiin erityisesti ultraääni- ja tunnelipesukoneiden osalta. Kokeellisessa osiossa selvitettiin palautuvien maitolaatikoiden hygieniaa ja pesuprosessia Valion Herajoen tuotantolaitoksen pesukäytännön pohjalta. Maitolaatikoiden puhtautta verrattiin ennen ja jälkeen pesun otettujen näytteiden avulla. Lisäksi selvitettiin tunnelipesukoneen pesutulokseen vaikuttavia tekijöitä. Pilot-mittakaavan kokeissa testattiin keinotekoisesti liattujen maitolaatikon palojen peseytymistä ultraäänipesutekniikalla. Pesukokeita tehtiin kahden pesuaineen erilaisilla äyttöväkevyyksillä ja lisäksi tutkittiin esiliuotuksen ja pesuajan merkitystä. Ultraäänipesuprosessin optimointiin kokeiltiin tilastollista koesuunnittelua (ns. Taguchi-menetelmä). Maitolaatikoista otettujen hygienianäytteiden perusteella pohjat osoittautuivat likaisimmiksi ja niissä myös pesutulos oli huonoin. Pölyä ja maata sisältävät laatikot olivat hankalimpia puhdistaa. Tunnelipesukoneen pesuveden lämpötila ja laatu sekä laatikoiden pesemiseen käytetty aika vaihteli runsaasti riippuen pakkausosaston maidonpakkausvauhdista. Pilot pesukokeiden perusteella maitolaatikoiden ultraäänipesuissa osoittautui tehokkaimmaksi natriumhydroksidi (NaOH) -pohjainen, EDTA:ta sisältävä pesuaine. Paras pesutulos saavutettiin 100 s pesuajalla ja 5 % -käyttöliuoksella. Tulosten perusteella ultraäänipesutekniikka näyttäisi soveltuvan maitolaatikoiden puhdistamiseen.

KW - kuljetuspakkaus

KW - maitolaatikko

KW - puhdistuminen

KW - ultraääni

KW - tunnelipesukone

KW - transport package

KW - plastic crate

KW - cleaning

KW - ultrasonic

KW - washing tunnel

M3 - Master's thesis

T3 - EKT-sarja

PB - University of Helsinki

ER -