EU:n yksipuolinen päästöjen rajoittaminen ja kehittyneiden maiden yhteinen päästöjen rajoittaminen: Vaikutukset Suomeen arvioituna TIMES-mallilla

Translated title of the contribution: Unilateral emission reductions of the EU and multilateral emission reductions of the developed countries: Assessing the impact on Finland with TIMES model

Tommi Ekholm, Antti Lehtilä, Ilkka Savolainen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Tutkimuksessa tarkastellaan EU:n ehdottaman yksipuolisen kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisen vaikutuksia Euroopan ja Suomen energiantuotannon rakenteeseen TIMES-malleilla. Kyseiset mallit ovat teknistaloudellisia energiajärjestelmämalleja, joissa on laaja kuvaus energiantuotannon ja käytön teknologioista. Malleissa käytetään lähtötietona talousskenaarioita, jotka kuvaavat kysyntää eri sektoreilla. Mallit laskevat markkinatasapainon perusteella optimaalisen tavan tyydyttää kysyntä ja täyttää annetut muut rajoitteet. Eurooppaa koskevissa laskelmissa käytettiin lähtökohtana ns. Common POLES-IMAGE -talouskenaariota, jossa BKT kasvaa keskimäärin 2,4 % vuodessa vuoteen 2020 saakka. Herkkyystarkasteluja tehtiin myös alemman kasvun talousskenaariolla. Mallilaskelmien tulosten mukaan EU:n päästöjen rajoittaminen 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta kohdistaisi toimet pääosin sähköntuotantosektoriin. Hiilen käyttö sähköntuotannossa vähenisi voimakkaasti. Pidemmällä aikavälillä osa maakaasuun perustuvasta tuotannosta kytkettäisiin hiilidioksidin erotukseen ja varastointiin (CCS). Tuulienergian käyttö lisääntyisi voimakkaasti. Päästöoikeuden hinta nousisi mallilaskelmien mukaan vuoden 2020 kohdalla tasolle 25-30 /tCO2, jos päästöjä rajoitetaan ilman joustomekanismeja. Jos EU:n päästönrajoitustavoite vuonna 2050 on noin 30 %, nousisi hinta tasolle 40-50 , jos rajoitustavoite on 60 %, päästöyksikön hinta olisi luokkaa 100 . Suomea koskevat tarkastelut perustuvat valtionvarainministeriön ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kansantalouden kehitysarvioon. Laskelmissa tarkasteltiin optimaalista päästöjen rajoittamista, kun päästökaupan hinnaksi oletetaan 20, 30, 40 ja 50 /tCO2 ja ei-päästökauppasektorilla tehdään vastaavaa kustannustasoa olevat päästönrajoitustoimet. Tulosten mukaan kivihiilen käyttö lähtee vähenemään kaikissa hintaskenaarioissa vuoden 2010 jälkeen, ja toisaalta maakaasun käyttö kasvaa. Bioenergian hyödyntäminen kasvaa kokonaisenergiataseessa merkittävästi. Myös tuulivoiman hyödyntäminen lisääntyy voimakkaasti. Hiilidioksidin talteenotto alkaa korkeammilla hintatasoilla vuoden 2020 jälkeen. Päästöjen suhteelliset muutokset ovat suurimpia erillisessä sähköntuotannossa. Rakennuskanta kasvaa merkittävästi, mutta lämmitysenergian kulutus kääntyy jopa pieneen laskuun. Liikenteen biokomponenttien lisääminen tulee yhä kannattavammaksi päästöoikeuksien hinnan noustessa. Päästökaupan ulkopuolelle jäävillä sektoreilla päästöjen väheneminen toimenpiteiden kustannustason noustessa on melko vähäistä. Jos Suomen päästönvähennystavoite on 20 % vuonna 2020, niin Suomi ostaisi päästöoikeuksia kaikilla tarkastelussa olleilla hintatasoilla. Jos vähennystavoite on 10 %, niin kalleimmilla hintatasoilla suomalaisten yritysten kannattaisi myydä päästöoikeuksia tarkasteluvälin loppupuolella. Työssä on myös arvioitu päästöjen rajoittamisen suoria kustannuksia huomioon ottaen investointi-, käyttö-, polttoaine- ja raaka-ainekustannukset sekä päästöoikeuksien kaupan kustannukset tai tuotot.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages58
    ISBN (Electronic)978-951-38-7156-7
    Publication statusPublished - 2008
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Working Papers
    Number96

      Fingerprint

    Keywords

    • energy system
    • greenhouse gas
    • EU
    • Finland
    • CCS

    Cite this