TY - BOOK
T1 - EU:n yksipuolinen päästöjen rajoittaminen ja kehittyneiden maiden yhteinen päästöjen rajoittaminen
T2 - Vaikutukset Suomeen arvioituna TIMES-mallilla
AU - Ekholm, Tommi
AU - Lehtilä, Antti
AU - Savolainen, Ilkka
N1 - Project code: 15904
PY - 2008
Y1 - 2008
N2 - Tutkimuksessa tarkastellaan EU:n ehdottaman yksipuolisen
kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisen vaikutuksia
Euroopan ja Suomen energiantuotannon rakenteeseen
TIMES-malleilla. Kyseiset mallit ovat teknistaloudellisia
energiajärjestelmämalleja, joissa on laaja kuvaus
energiantuotannon ja käytön teknologioista. Malleissa
käytetään lähtötietona talousskenaarioita, jotka kuvaavat
kysyntää eri sektoreilla. Mallit laskevat
markkinatasapainon perusteella optimaalisen tavan
tyydyttää kysyntä ja täyttää annetut muut rajoitteet.
Eurooppaa koskevissa laskelmissa käytettiin lähtökohtana
ns. Common POLES-IMAGE -talouskenaariota, jossa BKT
kasvaa keskimäärin 2,4 % vuodessa vuoteen 2020 saakka.
Herkkyystarkasteluja tehtiin myös alemman kasvun
talousskenaariolla. Mallilaskelmien tulosten mukaan EU:n
päästöjen rajoittaminen 20 prosentilla vuoteen 2020
mennessä vuoden 1990 tasosta kohdistaisi toimet pääosin
sähköntuotantosektoriin. Hiilen käyttö sähköntuotannossa
vähenisi voimakkaasti. Pidemmällä aikavälillä osa
maakaasuun perustuvasta tuotannosta kytkettäisiin
hiilidioksidin erotukseen ja varastointiin (CCS).
Tuulienergian käyttö lisääntyisi voimakkaasti.
Päästöoikeuden hinta nousisi mallilaskelmien mukaan
vuoden 2020 kohdalla tasolle 25-30 /tCO2, jos päästöjä
rajoitetaan ilman joustomekanismeja. Jos EU:n
päästönrajoitustavoite vuonna 2050 on noin 30 %, nousisi
hinta tasolle 40-50 , jos rajoitustavoite on 60 %,
päästöyksikön hinta olisi luokkaa 100 .
Suomea koskevat tarkastelut perustuvat
valtionvarainministeriön ja Valtion taloudellisen
tutkimuskeskuksen kansantalouden kehitysarvioon.
Laskelmissa tarkasteltiin optimaalista päästöjen
rajoittamista, kun päästökaupan hinnaksi oletetaan 20,
30, 40 ja 50 /tCO2 ja ei-päästökauppasektorilla tehdään
vastaavaa kustannustasoa olevat päästönrajoitustoimet.
Tulosten mukaan kivihiilen käyttö lähtee vähenemään
kaikissa hintaskenaarioissa vuoden 2010 jälkeen, ja
toisaalta maakaasun käyttö kasvaa. Bioenergian
hyödyntäminen kasvaa kokonaisenergiataseessa
merkittävästi. Myös tuulivoiman hyödyntäminen lisääntyy
voimakkaasti. Hiilidioksidin talteenotto alkaa
korkeammilla hintatasoilla vuoden 2020 jälkeen. Päästöjen
suhteelliset muutokset ovat suurimpia erillisessä
sähköntuotannossa.
Rakennuskanta kasvaa merkittävästi, mutta
lämmitysenergian kulutus kääntyy jopa pieneen laskuun.
Liikenteen biokomponenttien lisääminen tulee yhä
kannattavammaksi päästöoikeuksien hinnan noustessa.
Päästökaupan ulkopuolelle jäävillä sektoreilla päästöjen
väheneminen toimenpiteiden kustannustason noustessa on
melko vähäistä.
Jos Suomen päästönvähennystavoite on 20 % vuonna 2020,
niin Suomi ostaisi päästöoikeuksia kaikilla tarkastelussa
olleilla hintatasoilla. Jos vähennystavoite on 10 %, niin
kalleimmilla hintatasoilla suomalaisten yritysten
kannattaisi myydä päästöoikeuksia tarkasteluvälin
loppupuolella. Työssä on myös arvioitu päästöjen
rajoittamisen suoria kustannuksia huomioon ottaen
investointi-, käyttö-, polttoaine- ja
raaka-ainekustannukset sekä päästöoikeuksien kaupan
kustannukset tai tuotot.
AB - Tutkimuksessa tarkastellaan EU:n ehdottaman yksipuolisen
kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittamisen vaikutuksia
Euroopan ja Suomen energiantuotannon rakenteeseen
TIMES-malleilla. Kyseiset mallit ovat teknistaloudellisia
energiajärjestelmämalleja, joissa on laaja kuvaus
energiantuotannon ja käytön teknologioista. Malleissa
käytetään lähtötietona talousskenaarioita, jotka kuvaavat
kysyntää eri sektoreilla. Mallit laskevat
markkinatasapainon perusteella optimaalisen tavan
tyydyttää kysyntä ja täyttää annetut muut rajoitteet.
Eurooppaa koskevissa laskelmissa käytettiin lähtökohtana
ns. Common POLES-IMAGE -talouskenaariota, jossa BKT
kasvaa keskimäärin 2,4 % vuodessa vuoteen 2020 saakka.
Herkkyystarkasteluja tehtiin myös alemman kasvun
talousskenaariolla. Mallilaskelmien tulosten mukaan EU:n
päästöjen rajoittaminen 20 prosentilla vuoteen 2020
mennessä vuoden 1990 tasosta kohdistaisi toimet pääosin
sähköntuotantosektoriin. Hiilen käyttö sähköntuotannossa
vähenisi voimakkaasti. Pidemmällä aikavälillä osa
maakaasuun perustuvasta tuotannosta kytkettäisiin
hiilidioksidin erotukseen ja varastointiin (CCS).
Tuulienergian käyttö lisääntyisi voimakkaasti.
Päästöoikeuden hinta nousisi mallilaskelmien mukaan
vuoden 2020 kohdalla tasolle 25-30 /tCO2, jos päästöjä
rajoitetaan ilman joustomekanismeja. Jos EU:n
päästönrajoitustavoite vuonna 2050 on noin 30 %, nousisi
hinta tasolle 40-50 , jos rajoitustavoite on 60 %,
päästöyksikön hinta olisi luokkaa 100 .
Suomea koskevat tarkastelut perustuvat
valtionvarainministeriön ja Valtion taloudellisen
tutkimuskeskuksen kansantalouden kehitysarvioon.
Laskelmissa tarkasteltiin optimaalista päästöjen
rajoittamista, kun päästökaupan hinnaksi oletetaan 20,
30, 40 ja 50 /tCO2 ja ei-päästökauppasektorilla tehdään
vastaavaa kustannustasoa olevat päästönrajoitustoimet.
Tulosten mukaan kivihiilen käyttö lähtee vähenemään
kaikissa hintaskenaarioissa vuoden 2010 jälkeen, ja
toisaalta maakaasun käyttö kasvaa. Bioenergian
hyödyntäminen kasvaa kokonaisenergiataseessa
merkittävästi. Myös tuulivoiman hyödyntäminen lisääntyy
voimakkaasti. Hiilidioksidin talteenotto alkaa
korkeammilla hintatasoilla vuoden 2020 jälkeen. Päästöjen
suhteelliset muutokset ovat suurimpia erillisessä
sähköntuotannossa.
Rakennuskanta kasvaa merkittävästi, mutta
lämmitysenergian kulutus kääntyy jopa pieneen laskuun.
Liikenteen biokomponenttien lisääminen tulee yhä
kannattavammaksi päästöoikeuksien hinnan noustessa.
Päästökaupan ulkopuolelle jäävillä sektoreilla päästöjen
väheneminen toimenpiteiden kustannustason noustessa on
melko vähäistä.
Jos Suomen päästönvähennystavoite on 20 % vuonna 2020,
niin Suomi ostaisi päästöoikeuksia kaikilla tarkastelussa
olleilla hintatasoilla. Jos vähennystavoite on 10 %, niin
kalleimmilla hintatasoilla suomalaisten yritysten
kannattaisi myydä päästöoikeuksia tarkasteluvälin
loppupuolella. Työssä on myös arvioitu päästöjen
rajoittamisen suoria kustannuksia huomioon ottaen
investointi-, käyttö-, polttoaine- ja
raaka-ainekustannukset sekä päästöoikeuksien kaupan
kustannukset tai tuotot.
KW - energy system
KW - greenhouse gas
KW - EU
KW - Finland
KW - CCS
M3 - Report
T3 - VTT Working Papers
BT - EU:n yksipuolinen päästöjen rajoittaminen ja kehittyneiden maiden yhteinen päästöjen rajoittaminen
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -