Menetelmän NT FIRE 021 soveltaminen palosuojatun teräsrakenteen mitoituksessa

Translated title of the contribution: Use of Nordtest method NT FIRE 021 for the determination of insulation capacity of steel structures

Djebar Baroudi, Ulla-Maija Jumppanen, Tiina Ala-Outinen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Yritysten välinen teknologian kehittämiseen liittyvä tutkimusyhteistyö lisääntyi voimakkaasti 1980 luvulla. Erityisen voimakasta kasvu oli 1980 luvun puolivälissä. Yhteistyökehityksen kärjessä ovat kulkeneet informaatioteknologia, uudet materiaalit ja bioteknologia. Tärkeä uusi piirre on ollut ennen muuta yhteistyön strategisen merkityksen kasvaminen. Osapuolet tuovat yhteistyöhön teknologista ja liikkeenjohdollista ydinosaamistaan sekä uusia pääomia. Jopa keskenään kilpailevat yritykset kehittävät yhteistyössä uusia tuotteita. Tyypillisimmät yritysten välisen sopimuspohjaisen tutkimus ja kehitysyhteistyön muodot ovat yhteisyritykset (tutkimusyhtiöt) sekä projekti ja ohjelmakohtaisesti toteutettavat yhteistutkimukset. Kolmas tärkeä yhteistyömuoto on pääomasijoitusten tekeminen eli venture capital toimintaa. Toisin kuin usein ajatellaan, kustannusten ja riskien jakamiseen tai mittakaavaetujen saavuttamiseen liittyvät taloudelliset motiivit eivät ole olleet etusijalla yritysten yhteistyötä koskevassa päätöksenteossa. Etusijalla ovat olleet pidemmän aikavälin strategiset, erityisesti markkinointiin liittyvät näkökohdat. Yhteishankkeiden johtamista koskevat suositukset ovat vielä monilta osin ristiriitaisia, mutta ainakin kahdesta asiasta näyttää vallitsevan vahva yksimielisyys. Ensiksi, yhteistyöhön tulee valmistautua etukäteen huolellisesti. Toiseksi, yhteistyökumppanin tai yhteistyökumppaneiden valinta on yksi tärkeimmistä ellei tärkein yhteistyöhön liittyvä kysymys. Hyvin tärkeää on sen seikan hyvä tiedostaminen, että yhteistyön johtaminen on poikkeuksellisen dynaamisen prosessin johtamista. On varauduttava siihen, että yhteistyökumppaneiden motiivit saattavat muuttua. Myös näiden mielenkiinto ja sitoutuminen vaihtelevat osa alueittain ja vaiheittain, ja lisäksi toimintaympäristö muuttuu kaiken aikaa.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages132
ISBN (Print)951-38-4474-9
Publication statusPublished - 1994
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1539
ISSN1235-0605

Fingerprint

insulating materials
steel
methodology

Keywords

  • dimensioning
  • fire safety
  • fire tests
  • insulation
  • materials tests
  • determination
  • evaluation
  • steel structures
  • steel construction
  • analyzing
  • examination
  • utilization
  • standard deviation
  • calculations
  • thermal conductivity
  • thermal resistance
  • measurement
  • temperature
  • assessments
  • requirements
  • specifications
  • NT FIRE 021
  • Nordtest method

Cite this

Baroudi, D., Jumppanen, U-M., & Ala-Outinen, T. (1994). Menetelmän NT FIRE 021 soveltaminen palosuojatun teräsrakenteen mitoituksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1539
Baroudi, Djebar ; Jumppanen, Ulla-Maija ; Ala-Outinen, Tiina. / Menetelmän NT FIRE 021 soveltaminen palosuojatun teräsrakenteen mitoituksessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1994. 132 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1539).
@book{a6efe2ec39ab45e1b983accfb36d26b6,
title = "Menetelm{\"a}n NT FIRE 021 soveltaminen palosuojatun ter{\"a}srakenteen mitoituksessa",
abstract = "Yritysten v{\"a}linen teknologian kehitt{\"a}miseen liittyv{\"a} tutkimusyhteisty{\"o} lis{\"a}{\"a}ntyi voimakkaasti 1980 luvulla. Erityisen voimakasta kasvu oli 1980 luvun puoliv{\"a}liss{\"a}. Yhteisty{\"o}kehityksen k{\"a}rjess{\"a} ovat kulkeneet informaatioteknologia, uudet materiaalit ja bioteknologia. T{\"a}rke{\"a} uusi piirre on ollut ennen muuta yhteisty{\"o}n strategisen merkityksen kasvaminen. Osapuolet tuovat yhteisty{\"o}h{\"o}n teknologista ja liikkeenjohdollista ydinosaamistaan sek{\"a} uusia p{\"a}{\"a}omia. Jopa kesken{\"a}{\"a}n kilpailevat yritykset kehitt{\"a}v{\"a}t yhteisty{\"o}ss{\"a} uusia tuotteita. Tyypillisimm{\"a}t yritysten v{\"a}lisen sopimuspohjaisen tutkimus ja kehitysyhteisty{\"o}n muodot ovat yhteisyritykset (tutkimusyhti{\"o}t) sek{\"a} projekti ja ohjelmakohtaisesti toteutettavat yhteistutkimukset. Kolmas t{\"a}rke{\"a} yhteisty{\"o}muoto on p{\"a}{\"a}omasijoitusten tekeminen eli venture capital toimintaa. Toisin kuin usein ajatellaan, kustannusten ja riskien jakamiseen tai mittakaavaetujen saavuttamiseen liittyv{\"a}t taloudelliset motiivit eiv{\"a}t ole olleet etusijalla yritysten yhteisty{\"o}t{\"a} koskevassa p{\"a}{\"a}t{\"o}ksenteossa. Etusijalla ovat olleet pidemm{\"a}n aikav{\"a}lin strategiset, erityisesti markkinointiin liittyv{\"a}t n{\"a}k{\"o}kohdat. Yhteishankkeiden johtamista koskevat suositukset ovat viel{\"a} monilta osin ristiriitaisia, mutta ainakin kahdesta asiasta n{\"a}ytt{\"a}{\"a} vallitsevan vahva yksimielisyys. Ensiksi, yhteisty{\"o}h{\"o}n tulee valmistautua etuk{\"a}teen huolellisesti. Toiseksi, yhteisty{\"o}kumppanin tai yhteisty{\"o}kumppaneiden valinta on yksi t{\"a}rkeimmist{\"a} ellei t{\"a}rkein yhteisty{\"o}h{\"o}n liittyv{\"a} kysymys. Hyvin t{\"a}rke{\"a}{\"a} on sen seikan hyv{\"a} tiedostaminen, ett{\"a} yhteisty{\"o}n johtaminen on poikkeuksellisen dynaamisen prosessin johtamista. On varauduttava siihen, ett{\"a} yhteisty{\"o}kumppaneiden motiivit saattavat muuttua. My{\"o}s n{\"a}iden mielenkiinto ja sitoutuminen vaihtelevat osa alueittain ja vaiheittain, ja lis{\"a}ksi toimintaymp{\"a}rist{\"o} muuttuu kaiken aikaa.",
keywords = "dimensioning, fire safety, fire tests, insulation, materials tests, determination, evaluation, steel structures, steel construction, analyzing, examination, utilization, standard deviation, calculations, thermal conductivity, thermal resistance, measurement, temperature, assessments, requirements, specifications, NT FIRE 021, Nordtest method",
author = "Djebar Baroudi and Ulla-Maija Jumppanen and Tiina Ala-Outinen",
year = "1994",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4474-9",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1539",
address = "Finland",

}

Baroudi, D, Jumppanen, U-M & Ala-Outinen, T 1994, Menetelmän NT FIRE 021 soveltaminen palosuojatun teräsrakenteen mitoituksessa. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1539, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Menetelmän NT FIRE 021 soveltaminen palosuojatun teräsrakenteen mitoituksessa. / Baroudi, Djebar; Jumppanen, Ulla-Maija; Ala-Outinen, Tiina.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1994. 132 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1539).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Menetelmän NT FIRE 021 soveltaminen palosuojatun teräsrakenteen mitoituksessa

AU - Baroudi, Djebar

AU - Jumppanen, Ulla-Maija

AU - Ala-Outinen, Tiina

PY - 1994

Y1 - 1994

N2 - Yritysten välinen teknologian kehittämiseen liittyvä tutkimusyhteistyö lisääntyi voimakkaasti 1980 luvulla. Erityisen voimakasta kasvu oli 1980 luvun puolivälissä. Yhteistyökehityksen kärjessä ovat kulkeneet informaatioteknologia, uudet materiaalit ja bioteknologia. Tärkeä uusi piirre on ollut ennen muuta yhteistyön strategisen merkityksen kasvaminen. Osapuolet tuovat yhteistyöhön teknologista ja liikkeenjohdollista ydinosaamistaan sekä uusia pääomia. Jopa keskenään kilpailevat yritykset kehittävät yhteistyössä uusia tuotteita. Tyypillisimmät yritysten välisen sopimuspohjaisen tutkimus ja kehitysyhteistyön muodot ovat yhteisyritykset (tutkimusyhtiöt) sekä projekti ja ohjelmakohtaisesti toteutettavat yhteistutkimukset. Kolmas tärkeä yhteistyömuoto on pääomasijoitusten tekeminen eli venture capital toimintaa. Toisin kuin usein ajatellaan, kustannusten ja riskien jakamiseen tai mittakaavaetujen saavuttamiseen liittyvät taloudelliset motiivit eivät ole olleet etusijalla yritysten yhteistyötä koskevassa päätöksenteossa. Etusijalla ovat olleet pidemmän aikavälin strategiset, erityisesti markkinointiin liittyvät näkökohdat. Yhteishankkeiden johtamista koskevat suositukset ovat vielä monilta osin ristiriitaisia, mutta ainakin kahdesta asiasta näyttää vallitsevan vahva yksimielisyys. Ensiksi, yhteistyöhön tulee valmistautua etukäteen huolellisesti. Toiseksi, yhteistyökumppanin tai yhteistyökumppaneiden valinta on yksi tärkeimmistä ellei tärkein yhteistyöhön liittyvä kysymys. Hyvin tärkeää on sen seikan hyvä tiedostaminen, että yhteistyön johtaminen on poikkeuksellisen dynaamisen prosessin johtamista. On varauduttava siihen, että yhteistyökumppaneiden motiivit saattavat muuttua. Myös näiden mielenkiinto ja sitoutuminen vaihtelevat osa alueittain ja vaiheittain, ja lisäksi toimintaympäristö muuttuu kaiken aikaa.

AB - Yritysten välinen teknologian kehittämiseen liittyvä tutkimusyhteistyö lisääntyi voimakkaasti 1980 luvulla. Erityisen voimakasta kasvu oli 1980 luvun puolivälissä. Yhteistyökehityksen kärjessä ovat kulkeneet informaatioteknologia, uudet materiaalit ja bioteknologia. Tärkeä uusi piirre on ollut ennen muuta yhteistyön strategisen merkityksen kasvaminen. Osapuolet tuovat yhteistyöhön teknologista ja liikkeenjohdollista ydinosaamistaan sekä uusia pääomia. Jopa keskenään kilpailevat yritykset kehittävät yhteistyössä uusia tuotteita. Tyypillisimmät yritysten välisen sopimuspohjaisen tutkimus ja kehitysyhteistyön muodot ovat yhteisyritykset (tutkimusyhtiöt) sekä projekti ja ohjelmakohtaisesti toteutettavat yhteistutkimukset. Kolmas tärkeä yhteistyömuoto on pääomasijoitusten tekeminen eli venture capital toimintaa. Toisin kuin usein ajatellaan, kustannusten ja riskien jakamiseen tai mittakaavaetujen saavuttamiseen liittyvät taloudelliset motiivit eivät ole olleet etusijalla yritysten yhteistyötä koskevassa päätöksenteossa. Etusijalla ovat olleet pidemmän aikavälin strategiset, erityisesti markkinointiin liittyvät näkökohdat. Yhteishankkeiden johtamista koskevat suositukset ovat vielä monilta osin ristiriitaisia, mutta ainakin kahdesta asiasta näyttää vallitsevan vahva yksimielisyys. Ensiksi, yhteistyöhön tulee valmistautua etukäteen huolellisesti. Toiseksi, yhteistyökumppanin tai yhteistyökumppaneiden valinta on yksi tärkeimmistä ellei tärkein yhteistyöhön liittyvä kysymys. Hyvin tärkeää on sen seikan hyvä tiedostaminen, että yhteistyön johtaminen on poikkeuksellisen dynaamisen prosessin johtamista. On varauduttava siihen, että yhteistyökumppaneiden motiivit saattavat muuttua. Myös näiden mielenkiinto ja sitoutuminen vaihtelevat osa alueittain ja vaiheittain, ja lisäksi toimintaympäristö muuttuu kaiken aikaa.

KW - dimensioning

KW - fire safety

KW - fire tests

KW - insulation

KW - materials tests

KW - determination

KW - evaluation

KW - steel structures

KW - steel construction

KW - analyzing

KW - examination

KW - utilization

KW - standard deviation

KW - calculations

KW - thermal conductivity

KW - thermal resistance

KW - measurement

KW - temperature

KW - assessments

KW - requirements

KW - specifications

KW - NT FIRE 021

KW - Nordtest method

M3 - Report

SN - 951-38-4474-9

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Menetelmän NT FIRE 021 soveltaminen palosuojatun teräsrakenteen mitoituksessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Baroudi D, Jumppanen U-M, Ala-Outinen T. Menetelmän NT FIRE 021 soveltaminen palosuojatun teräsrakenteen mitoituksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1994. 132 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1539).