Puheteknologian hyödyntäminen rakennusten teknisissä järjestelmissä

Translated title of the contribution: Utilising speech technology in technical systems of buildings

Veli Möttönen, Jouko Pakanen, Johannes Peltola, Marko Salmela, Tapio Seppänen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Asukkaan, huoltomiehen tai muun käyttäjän kommunikointi rakennuksen teknisten laitteen tai järjestelmän kanssa tapahtuu yleensä erilaisten alfanumeeristen tai graafisten näyttölaitteiden ja näppäimistöjen avulla. Laitteen valmistuskustannusten minimointi on eräs syy siihen, että nämä käyttöliittymät on toteutettu muutamalla näppäimellä ja yhden tai kahden rivin alfanumeerisella näytöllä. Tämä yhdistelmä ei useinkaan tarjoa riittäviä vuoropuhelumahdollisuuksia käyttäjän ja tietokoneen välillä. Puheteknologia tarjoaa menetelmiä ja tuotteita näiden laitteiden ja järjestelmien käyttöliittymien toiminnan parantamiseen. Puheteknologia, joka soveltaa esimerkiksi puheen tallennusta ja toistoa, puhekomentoja, puhujantunnistamista, puheentunnistamista tai puhesynteesiä erilaisten koneiden ja laitteiden rakenteessa ja toiminnassa, onkin nopeasti yleistymässä. Laaja-alaisesta hyödyntämisestä huolimatta puheenkäsittelyn menetelmissä on vielä ratkaisemattomia ongelmia. Esimerkiksi täydellinen vuoropuhelu ihmisen ja koneen välillä ei ole vielä toteutunut. Elektronisia komponentteja, ohjelmistotuotteita sekä kehitystyökaluja puheteknologian soveltamiseen on tarjolla kaikille puheteknologian osa-alueille. Puheviestintää soveltavien tuotteiden kustannukset sopivat myös hintakriittisille tuotteille, jos puheen käsittelyn vaatimustaso on kohtuullinen. Vaatimustason kasvaessa joudutaan elektronisten komponenttien valinnassa siirtymään analogisista tai signaalin käsittelyn kannalta hitaista digitaalipiireistä signaaliprosessorisovelluksiin. Kehitystyökalua valittaessa sopiva vaihtoehto voi olla yksinkertainen demo-työkalu, puheen- ja signaalinkäsittelyyn suunniteltu studiolaitteisto tai koko käyttöliittymän suunnitteluun tarkoitettu järjestelmä. Puheteknologian nykyinen kehitystaso sekä eri valmistajien tuottamat elektroniset komponentit, ohjelmistot ja kehitystyökalut luovat hyvät edellytykset sisällyttää puheviestintää myös rakennusten teknisiin laitteisiin ja järjestelmiin. Sopivia kohteita ovat esimerkiksi kodinkoneet, erilaiset automaatiojärjestelmät sekä turvajärjestelmät. Omat erityisen käyttäjäryhmänsä puheteknologiatuotteille muodostavat vanhukset ja vammaiset. On myös odotettavissa, että tämän teknologian myötä syntyy kokonaan uusia tuotteita palvelemaan rakennusten käyttäjiä.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages74
ISBN (Electronic)951-38-5322-5
ISBN (Print)951-38-5321-7
Publication statusPublished - 1998
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1918
ISSN1235-0605

Fingerprint

Olla

Keywords

  • intelligent buildings
  • electric appliances
  • security systems
  • speech technology
  • voice communication

Cite this

Möttönen, V., Pakanen, J., Peltola, J., Salmela, M., & Seppänen, T. (1998). Puheteknologian hyödyntäminen rakennusten teknisissä järjestelmissä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1918
Möttönen, Veli ; Pakanen, Jouko ; Peltola, Johannes ; Salmela, Marko ; Seppänen, Tapio. / Puheteknologian hyödyntäminen rakennusten teknisissä järjestelmissä. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 74 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1918).
@book{c0adf817700e4b07b7c50f84a3c57f8a,
title = "Puheteknologian hy{\"o}dynt{\"a}minen rakennusten teknisiss{\"a} j{\"a}rjestelmiss{\"a}",
abstract = "Asukkaan, huoltomiehen tai muun k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n kommunikointi rakennuksen teknisten laitteen tai j{\"a}rjestelm{\"a}n kanssa tapahtuu yleens{\"a} erilaisten alfanumeeristen tai graafisten n{\"a}ytt{\"o}laitteiden ja n{\"a}pp{\"a}imist{\"o}jen avulla. Laitteen valmistuskustannusten minimointi on er{\"a}s syy siihen, ett{\"a} n{\"a}m{\"a} k{\"a}ytt{\"o}liittym{\"a}t on toteutettu muutamalla n{\"a}pp{\"a}imell{\"a} ja yhden tai kahden rivin alfanumeerisella n{\"a}yt{\"o}ll{\"a}. T{\"a}m{\"a} yhdistelm{\"a} ei useinkaan tarjoa riitt{\"a}vi{\"a} vuoropuhelumahdollisuuksia k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}n ja tietokoneen v{\"a}lill{\"a}. Puheteknologia tarjoaa menetelmi{\"a} ja tuotteita n{\"a}iden laitteiden ja j{\"a}rjestelmien k{\"a}ytt{\"o}liittymien toiminnan parantamiseen. Puheteknologia, joka soveltaa esimerkiksi puheen tallennusta ja toistoa, puhekomentoja, puhujantunnistamista, puheentunnistamista tai puhesynteesi{\"a} erilaisten koneiden ja laitteiden rakenteessa ja toiminnassa, onkin nopeasti yleistym{\"a}ss{\"a}. Laaja-alaisesta hy{\"o}dynt{\"a}misest{\"a} huolimatta puheenk{\"a}sittelyn menetelmiss{\"a} on viel{\"a} ratkaisemattomia ongelmia. Esimerkiksi t{\"a}ydellinen vuoropuhelu ihmisen ja koneen v{\"a}lill{\"a} ei ole viel{\"a} toteutunut. Elektronisia komponentteja, ohjelmistotuotteita sek{\"a} kehitysty{\"o}kaluja puheteknologian soveltamiseen on tarjolla kaikille puheteknologian osa-alueille. Puheviestint{\"a}{\"a} soveltavien tuotteiden kustannukset sopivat my{\"o}s hintakriittisille tuotteille, jos puheen k{\"a}sittelyn vaatimustaso on kohtuullinen. Vaatimustason kasvaessa joudutaan elektronisten komponenttien valinnassa siirtym{\"a}{\"a}n analogisista tai signaalin k{\"a}sittelyn kannalta hitaista digitaalipiireist{\"a} signaaliprosessorisovelluksiin. Kehitysty{\"o}kalua valittaessa sopiva vaihtoehto voi olla yksinkertainen demo-ty{\"o}kalu, puheen- ja signaalink{\"a}sittelyyn suunniteltu studiolaitteisto tai koko k{\"a}ytt{\"o}liittym{\"a}n suunnitteluun tarkoitettu j{\"a}rjestelm{\"a}. Puheteknologian nykyinen kehitystaso sek{\"a} eri valmistajien tuottamat elektroniset komponentit, ohjelmistot ja kehitysty{\"o}kalut luovat hyv{\"a}t edellytykset sis{\"a}llytt{\"a}{\"a} puheviestint{\"a}{\"a} my{\"o}s rakennusten teknisiin laitteisiin ja j{\"a}rjestelmiin. Sopivia kohteita ovat esimerkiksi kodinkoneet, erilaiset automaatioj{\"a}rjestelm{\"a}t sek{\"a} turvaj{\"a}rjestelm{\"a}t. Omat erityisen k{\"a}ytt{\"a}j{\"a}ryhm{\"a}ns{\"a} puheteknologiatuotteille muodostavat vanhukset ja vammaiset. On my{\"o}s odotettavissa, ett{\"a} t{\"a}m{\"a}n teknologian my{\"o}t{\"a} syntyy kokonaan uusia tuotteita palvelemaan rakennusten k{\"a}ytt{\"a}ji{\"a}.",
keywords = "intelligent buildings, electric appliances, security systems, speech technology, voice communication",
author = "Veli M{\"o}tt{\"o}nen and Jouko Pakanen and Johannes Peltola and Marko Salmela and Tapio Sepp{\"a}nen",
note = "Project code: R7SU00649",
year = "1998",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5321-7",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1918",
address = "Finland",

}

Möttönen, V, Pakanen, J, Peltola, J, Salmela, M & Seppänen, T 1998, Puheteknologian hyödyntäminen rakennusten teknisissä järjestelmissä. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1918, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Puheteknologian hyödyntäminen rakennusten teknisissä järjestelmissä. / Möttönen, Veli; Pakanen, Jouko; Peltola, Johannes; Salmela, Marko; Seppänen, Tapio.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 74 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1918).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Puheteknologian hyödyntäminen rakennusten teknisissä järjestelmissä

AU - Möttönen, Veli

AU - Pakanen, Jouko

AU - Peltola, Johannes

AU - Salmela, Marko

AU - Seppänen, Tapio

N1 - Project code: R7SU00649

PY - 1998

Y1 - 1998

N2 - Asukkaan, huoltomiehen tai muun käyttäjän kommunikointi rakennuksen teknisten laitteen tai järjestelmän kanssa tapahtuu yleensä erilaisten alfanumeeristen tai graafisten näyttölaitteiden ja näppäimistöjen avulla. Laitteen valmistuskustannusten minimointi on eräs syy siihen, että nämä käyttöliittymät on toteutettu muutamalla näppäimellä ja yhden tai kahden rivin alfanumeerisella näytöllä. Tämä yhdistelmä ei useinkaan tarjoa riittäviä vuoropuhelumahdollisuuksia käyttäjän ja tietokoneen välillä. Puheteknologia tarjoaa menetelmiä ja tuotteita näiden laitteiden ja järjestelmien käyttöliittymien toiminnan parantamiseen. Puheteknologia, joka soveltaa esimerkiksi puheen tallennusta ja toistoa, puhekomentoja, puhujantunnistamista, puheentunnistamista tai puhesynteesiä erilaisten koneiden ja laitteiden rakenteessa ja toiminnassa, onkin nopeasti yleistymässä. Laaja-alaisesta hyödyntämisestä huolimatta puheenkäsittelyn menetelmissä on vielä ratkaisemattomia ongelmia. Esimerkiksi täydellinen vuoropuhelu ihmisen ja koneen välillä ei ole vielä toteutunut. Elektronisia komponentteja, ohjelmistotuotteita sekä kehitystyökaluja puheteknologian soveltamiseen on tarjolla kaikille puheteknologian osa-alueille. Puheviestintää soveltavien tuotteiden kustannukset sopivat myös hintakriittisille tuotteille, jos puheen käsittelyn vaatimustaso on kohtuullinen. Vaatimustason kasvaessa joudutaan elektronisten komponenttien valinnassa siirtymään analogisista tai signaalin käsittelyn kannalta hitaista digitaalipiireistä signaaliprosessorisovelluksiin. Kehitystyökalua valittaessa sopiva vaihtoehto voi olla yksinkertainen demo-työkalu, puheen- ja signaalinkäsittelyyn suunniteltu studiolaitteisto tai koko käyttöliittymän suunnitteluun tarkoitettu järjestelmä. Puheteknologian nykyinen kehitystaso sekä eri valmistajien tuottamat elektroniset komponentit, ohjelmistot ja kehitystyökalut luovat hyvät edellytykset sisällyttää puheviestintää myös rakennusten teknisiin laitteisiin ja järjestelmiin. Sopivia kohteita ovat esimerkiksi kodinkoneet, erilaiset automaatiojärjestelmät sekä turvajärjestelmät. Omat erityisen käyttäjäryhmänsä puheteknologiatuotteille muodostavat vanhukset ja vammaiset. On myös odotettavissa, että tämän teknologian myötä syntyy kokonaan uusia tuotteita palvelemaan rakennusten käyttäjiä.

AB - Asukkaan, huoltomiehen tai muun käyttäjän kommunikointi rakennuksen teknisten laitteen tai järjestelmän kanssa tapahtuu yleensä erilaisten alfanumeeristen tai graafisten näyttölaitteiden ja näppäimistöjen avulla. Laitteen valmistuskustannusten minimointi on eräs syy siihen, että nämä käyttöliittymät on toteutettu muutamalla näppäimellä ja yhden tai kahden rivin alfanumeerisella näytöllä. Tämä yhdistelmä ei useinkaan tarjoa riittäviä vuoropuhelumahdollisuuksia käyttäjän ja tietokoneen välillä. Puheteknologia tarjoaa menetelmiä ja tuotteita näiden laitteiden ja järjestelmien käyttöliittymien toiminnan parantamiseen. Puheteknologia, joka soveltaa esimerkiksi puheen tallennusta ja toistoa, puhekomentoja, puhujantunnistamista, puheentunnistamista tai puhesynteesiä erilaisten koneiden ja laitteiden rakenteessa ja toiminnassa, onkin nopeasti yleistymässä. Laaja-alaisesta hyödyntämisestä huolimatta puheenkäsittelyn menetelmissä on vielä ratkaisemattomia ongelmia. Esimerkiksi täydellinen vuoropuhelu ihmisen ja koneen välillä ei ole vielä toteutunut. Elektronisia komponentteja, ohjelmistotuotteita sekä kehitystyökaluja puheteknologian soveltamiseen on tarjolla kaikille puheteknologian osa-alueille. Puheviestintää soveltavien tuotteiden kustannukset sopivat myös hintakriittisille tuotteille, jos puheen käsittelyn vaatimustaso on kohtuullinen. Vaatimustason kasvaessa joudutaan elektronisten komponenttien valinnassa siirtymään analogisista tai signaalin käsittelyn kannalta hitaista digitaalipiireistä signaaliprosessorisovelluksiin. Kehitystyökalua valittaessa sopiva vaihtoehto voi olla yksinkertainen demo-työkalu, puheen- ja signaalinkäsittelyyn suunniteltu studiolaitteisto tai koko käyttöliittymän suunnitteluun tarkoitettu järjestelmä. Puheteknologian nykyinen kehitystaso sekä eri valmistajien tuottamat elektroniset komponentit, ohjelmistot ja kehitystyökalut luovat hyvät edellytykset sisällyttää puheviestintää myös rakennusten teknisiin laitteisiin ja järjestelmiin. Sopivia kohteita ovat esimerkiksi kodinkoneet, erilaiset automaatiojärjestelmät sekä turvajärjestelmät. Omat erityisen käyttäjäryhmänsä puheteknologiatuotteille muodostavat vanhukset ja vammaiset. On myös odotettavissa, että tämän teknologian myötä syntyy kokonaan uusia tuotteita palvelemaan rakennusten käyttäjiä.

KW - intelligent buildings

KW - electric appliances

KW - security systems

KW - speech technology

KW - voice communication

M3 - Report

SN - 951-38-5321-7

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Puheteknologian hyödyntäminen rakennusten teknisissä järjestelmissä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Möttönen V, Pakanen J, Peltola J, Salmela M, Seppänen T. Puheteknologian hyödyntäminen rakennusten teknisissä järjestelmissä. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1998. 74 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1918).