Abstract
Original language | Finnish |
---|---|
Place of Publication | Espoo |
Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
Number of pages | 115 |
ISBN (Print) | 951-38-4757-8 |
Publication status | Published - 1995 |
MoE publication type | Not Eligible |
Publication series
Series | VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes |
---|---|
Number | 1642 |
ISSN | 1235-0605 |
Keywords
- machines
- control systems
- automation
- software
- revision
- renovating
- real time systems
- modelling
- structural analysis
- object-oriented programming
Cite this
}
Uudelleenkäytettävyys koneenohjausohjelmiston suunnittelussa. / Niemelä, Eila.
Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 115 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1642).Research output: Book/Report › Report
TY - BOOK
T1 - Uudelleenkäytettävyys koneenohjausohjelmiston suunnittelussa
AU - Niemelä, Eila
PY - 1995
Y1 - 1995
N2 - Ohjelmistotekniikan merkitys koneenohjausjärjestelmissä kasvaa automatisointiasteen noustessa. Ohjelmiston uudelleenkäyttöastetta nostamalla tuotekehityskustannuksia pienennetään. Tehokas uudelleenkäyttö kohdistuu spesifikaatioiden ja suunnitelmien uudelleenhyödyntämiseen. Tässä työssä selvitetään koneenohjausohjelmiston suunnitelmien komponentointiperiaatteet, rakenteisen ja oliomenetelmän uudelleenkäytön tuki sekä arkkitehtuurin, menetelmän ja työkalujen vaikutus ohjelmiston uudelleenkäyttöön. Tässä työssä ohjelmiston uudelleenkäyttö esitetään näkökulmana, joka liitetään koko ohjelmistokehitysprosessiin. Vaatimusmäärittelyssä ohjelmistokomponenteille määritellään uudelleenkäytön laatukriteerit. Luonnollinen nimeäminen parantaa suunnittelukuvausten ymmärrettävyyttä. Komponentoinnin luokittelukriteerit täsmentävät komponenttien rajausta. Komponenttihierarkia muodostuu järjestelmä-, tehtävä-, yhdiste- ja alkeiskomponenteista. Komponenttien luokitteluun ja rajaukseen vaikuttaa kolme tekijää: teknologia-, sovellusalue- ja tietotekninen näkökulma. Luokittelu perustuu ensisijaisesti teknologia- ja sovellusaluetekijöihin. Tietotekninen ulottuvuus määrittelee komponentin sisäisen rakenteen, ulkoisen esitystavan ja liitynnän. Komponenttikuvaus laaditaan RTSA- tai oliomenetelmällä. RTSA-menetelmä tukee eri hierarkiatason komponenttien liityntäpinnan kuvausta, ja olioajattelu tehostaa komponenttien luokittelua. OMT-menetelmä tukee vain alkeiskomponenttien kuvausta. Periytyminen tehostaa uudelleenkäyttöä, mutta vaikeuttaa testausta. RTSA- ja OMT-menetelmä ei tue "heräte-vaste"-polkujen kuvausta. Ongelman ratkaisee aikasäiekuvaus, joka tukee myös sovelluksen rakentamista. Ohjausarkkitehtuuri integroituu komponenttiin, ja sovelluksen lopullinen arkkitehtuuri muodostuu komponenttien kytkentöjen perusteella. Toiminnallisen ohjausarkkitehtuurin toteuttaminen on mahdollista sekä RTSA- että OMT-komponenteilla. Komponenttien ja sovelluksen suunnittelu asettavat eri vaatimukset menetelmälle ja työkaluille. Komponenttien suunnittelutyökalujen tulee tukea alhaalta-ylös-suunnittelua. Sovelluksen mallintaminen vaatii komponenttien hakua, valintaa, muokkausta ja kommunikoinnin kuvausta tukevan suunnitteluympäristön.
AB - Ohjelmistotekniikan merkitys koneenohjausjärjestelmissä kasvaa automatisointiasteen noustessa. Ohjelmiston uudelleenkäyttöastetta nostamalla tuotekehityskustannuksia pienennetään. Tehokas uudelleenkäyttö kohdistuu spesifikaatioiden ja suunnitelmien uudelleenhyödyntämiseen. Tässä työssä selvitetään koneenohjausohjelmiston suunnitelmien komponentointiperiaatteet, rakenteisen ja oliomenetelmän uudelleenkäytön tuki sekä arkkitehtuurin, menetelmän ja työkalujen vaikutus ohjelmiston uudelleenkäyttöön. Tässä työssä ohjelmiston uudelleenkäyttö esitetään näkökulmana, joka liitetään koko ohjelmistokehitysprosessiin. Vaatimusmäärittelyssä ohjelmistokomponenteille määritellään uudelleenkäytön laatukriteerit. Luonnollinen nimeäminen parantaa suunnittelukuvausten ymmärrettävyyttä. Komponentoinnin luokittelukriteerit täsmentävät komponenttien rajausta. Komponenttihierarkia muodostuu järjestelmä-, tehtävä-, yhdiste- ja alkeiskomponenteista. Komponenttien luokitteluun ja rajaukseen vaikuttaa kolme tekijää: teknologia-, sovellusalue- ja tietotekninen näkökulma. Luokittelu perustuu ensisijaisesti teknologia- ja sovellusaluetekijöihin. Tietotekninen ulottuvuus määrittelee komponentin sisäisen rakenteen, ulkoisen esitystavan ja liitynnän. Komponenttikuvaus laaditaan RTSA- tai oliomenetelmällä. RTSA-menetelmä tukee eri hierarkiatason komponenttien liityntäpinnan kuvausta, ja olioajattelu tehostaa komponenttien luokittelua. OMT-menetelmä tukee vain alkeiskomponenttien kuvausta. Periytyminen tehostaa uudelleenkäyttöä, mutta vaikeuttaa testausta. RTSA- ja OMT-menetelmä ei tue "heräte-vaste"-polkujen kuvausta. Ongelman ratkaisee aikasäiekuvaus, joka tukee myös sovelluksen rakentamista. Ohjausarkkitehtuuri integroituu komponenttiin, ja sovelluksen lopullinen arkkitehtuuri muodostuu komponenttien kytkentöjen perusteella. Toiminnallisen ohjausarkkitehtuurin toteuttaminen on mahdollista sekä RTSA- että OMT-komponenteilla. Komponenttien ja sovelluksen suunnittelu asettavat eri vaatimukset menetelmälle ja työkaluille. Komponenttien suunnittelutyökalujen tulee tukea alhaalta-ylös-suunnittelua. Sovelluksen mallintaminen vaatii komponenttien hakua, valintaa, muokkausta ja kommunikoinnin kuvausta tukevan suunnitteluympäristön.
KW - machines
KW - control systems
KW - automation
KW - software
KW - revision
KW - renovating
KW - real time systems
KW - modelling
KW - structural analysis
KW - object-oriented programming
M3 - Report
SN - 951-38-4757-8
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Uudelleenkäytettävyys koneenohjausohjelmiston suunnittelussa
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -