Uudelleenkäytettävyys koneenohjausohjelmiston suunnittelussa

Eila Niemelä

Research output: Book/Report › Report › Professional

Abstract

Ohjelmistotekniikan merkitys koneenohjausjärjestelmissä kasvaa automatisointiasteen noustessa. Ohjelmiston uudelleenkäyttöastetta nostamalla tuotekehityskustannuksia pienennetään. Tehokas uudelleenkäyttö kohdistuu spesifikaatioiden ja suunnitelmien uudelleenhyödyntämiseen. Tässä työssä selvitetään koneenohjausohjelmiston suunnitelmien komponentointiperiaatteet, rakenteisen ja oliomenetelmän uudelleenkäytön tuki sekä arkkitehtuurin, menetelmän ja työkalujen vaikutus ohjelmiston uudelleenkäyttöön. Tässä työssä ohjelmiston uudelleenkäyttö esitetään näkökulmana, joka liitetään koko ohjelmistokehitysprosessiin. Vaatimusmäärittelyssä ohjelmistokomponenteille määritellään uudelleenkäytön laatukriteerit. Luonnollinen nimeäminen parantaa suunnittelukuvausten ymmärrettävyyttä. Komponentoinnin luokittelukriteerit täsmentävät komponenttien rajausta. Komponenttihierarkia muodostuu järjestelmä-, tehtävä-, yhdiste- ja alkeiskomponenteista. Komponenttien luokitteluun ja rajaukseen vaikuttaa kolme tekijää: teknologia-, sovellusalue- ja tietotekninen näkökulma. Luokittelu perustuu ensisijaisesti teknologia- ja sovellusaluetekijöihin. Tietotekninen ulottuvuus määrittelee komponentin sisäisen rakenteen, ulkoisen esitystavan ja liitynnän. Komponenttikuvaus laaditaan RTSA- tai oliomenetelmällä. RTSA-menetelmä tukee eri hierarkiatason komponenttien liityntäpinnan kuvausta, ja olioajattelu tehostaa komponenttien luokittelua. OMT-menetelmä tukee vain alkeiskomponenttien kuvausta. Periytyminen tehostaa uudelleenkäyttöä, mutta vaikeuttaa testausta. RTSA- ja OMT-menetelmä ei tue "heräte-vaste"-polkujen kuvausta. Ongelman ratkaisee aikasäiekuvaus, joka tukee myös sovelluksen rakentamista. Ohjausarkkitehtuuri integroituu komponenttiin, ja sovelluksen lopullinen arkkitehtuuri muodostuu komponenttien kytkentöjen perusteella. Toiminnallisen ohjausarkkitehtuurin toteuttaminen on mahdollista sekä RTSA- että OMT-komponenteilla. Komponenttien ja sovelluksen suunnittelu asettavat eri vaatimukset menetelmälle ja työkaluille. Komponenttien suunnittelutyökalujen tulee tukea alhaalta-ylös-suunnittelua. Sovelluksen mallintaminen vaatii komponenttien hakua, valintaa, muokkausta ja kommunikoinnin kuvausta tukevan suunnitteluympäristön.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages115
ISBN (Print)951-38-4757-8
Publication statusPublished - 1995
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1642
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Keywords

  • machines
  • control systems
  • automation
  • software
  • revision
  • renovating
  • real time systems
  • modelling
  • structural analysis
  • object-oriented programming

Cite this

Niemelä, E. (1995). Uudelleenkäytettävyys koneenohjausohjelmiston suunnittelussa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1642
Niemelä, Eila. / Uudelleenkäytettävyys koneenohjausohjelmiston suunnittelussa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 115 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1642).
@book{92f2825c87bd4d4a8a1790d518abbff4,
title = "Uudelleenk{\"a}ytett{\"a}vyys koneenohjausohjelmiston suunnittelussa",
abstract = "Ohjelmistotekniikan merkitys koneenohjausj{\"a}rjestelmiss{\"a} kasvaa automatisointiasteen noustessa. Ohjelmiston uudelleenk{\"a}ytt{\"o}astetta nostamalla tuotekehityskustannuksia pienennet{\"a}{\"a}n. Tehokas uudelleenk{\"a}ytt{\"o} kohdistuu spesifikaatioiden ja suunnitelmien uudelleenhy{\"o}dynt{\"a}miseen. T{\"a}ss{\"a} ty{\"o}ss{\"a} selvitet{\"a}{\"a}n koneenohjausohjelmiston suunnitelmien komponentointiperiaatteet, rakenteisen ja oliomenetelm{\"a}n uudelleenk{\"a}yt{\"o}n tuki sek{\"a} arkkitehtuurin, menetelm{\"a}n ja ty{\"o}kalujen vaikutus ohjelmiston uudelleenk{\"a}ytt{\"o}{\"o}n. T{\"a}ss{\"a} ty{\"o}ss{\"a} ohjelmiston uudelleenk{\"a}ytt{\"o} esitet{\"a}{\"a}n n{\"a}k{\"o}kulmana, joka liitet{\"a}{\"a}n koko ohjelmistokehitysprosessiin. Vaatimusm{\"a}{\"a}rittelyss{\"a} ohjelmistokomponenteille m{\"a}{\"a}ritell{\"a}{\"a}n uudelleenk{\"a}yt{\"o}n laatukriteerit. Luonnollinen nime{\"a}minen parantaa suunnittelukuvausten ymm{\"a}rrett{\"a}vyytt{\"a}. Komponentoinnin luokittelukriteerit t{\"a}sment{\"a}v{\"a}t komponenttien rajausta. Komponenttihierarkia muodostuu j{\"a}rjestelm{\"a}-, teht{\"a}v{\"a}-, yhdiste- ja alkeiskomponenteista. Komponenttien luokitteluun ja rajaukseen vaikuttaa kolme tekij{\"a}{\"a}: teknologia-, sovellusalue- ja tietotekninen n{\"a}k{\"o}kulma. Luokittelu perustuu ensisijaisesti teknologia- ja sovellusaluetekij{\"o}ihin. Tietotekninen ulottuvuus m{\"a}{\"a}rittelee komponentin sis{\"a}isen rakenteen, ulkoisen esitystavan ja liitynn{\"a}n. Komponenttikuvaus laaditaan RTSA- tai oliomenetelm{\"a}ll{\"a}. RTSA-menetelm{\"a} tukee eri hierarkiatason komponenttien liitynt{\"a}pinnan kuvausta, ja olioajattelu tehostaa komponenttien luokittelua. OMT-menetelm{\"a} tukee vain alkeiskomponenttien kuvausta. Periytyminen tehostaa uudelleenk{\"a}ytt{\"o}{\"a}, mutta vaikeuttaa testausta. RTSA- ja OMT-menetelm{\"a} ei tue {"}her{\"a}te-vaste{"}-polkujen kuvausta. Ongelman ratkaisee aikas{\"a}iekuvaus, joka tukee my{\"o}s sovelluksen rakentamista. Ohjausarkkitehtuuri integroituu komponenttiin, ja sovelluksen lopullinen arkkitehtuuri muodostuu komponenttien kytkent{\"o}jen perusteella. Toiminnallisen ohjausarkkitehtuurin toteuttaminen on mahdollista sek{\"a} RTSA- ett{\"a} OMT-komponenteilla. Komponenttien ja sovelluksen suunnittelu asettavat eri vaatimukset menetelm{\"a}lle ja ty{\"o}kaluille. Komponenttien suunnitteluty{\"o}kalujen tulee tukea alhaalta-yl{\"o}s-suunnittelua. Sovelluksen mallintaminen vaatii komponenttien hakua, valintaa, muokkausta ja kommunikoinnin kuvausta tukevan suunnitteluymp{\"a}rist{\"o}n.",
keywords = "machines, control systems, automation, software, revision, renovating, real time systems, modelling, structural analysis, object-oriented programming",
author = "Eila Niemel{\"a}",
year = "1995",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4757-8",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1642",
address = "Finland",

}

Niemelä, E 1995, Uudelleenkäytettävyys koneenohjausohjelmiston suunnittelussa. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1642, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Uudelleenkäytettävyys koneenohjausohjelmiston suunnittelussa. / Niemelä, Eila.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 115 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1642).

Research output: Book/Report › Report › Professional

TY - BOOK

T1 - Uudelleenkäytettävyys koneenohjausohjelmiston suunnittelussa

AU - Niemelä, Eila

PY - 1995

Y1 - 1995

N2 - Ohjelmistotekniikan merkitys koneenohjausjärjestelmissä kasvaa automatisointiasteen noustessa. Ohjelmiston uudelleenkäyttöastetta nostamalla tuotekehityskustannuksia pienennetään. Tehokas uudelleenkäyttö kohdistuu spesifikaatioiden ja suunnitelmien uudelleenhyödyntämiseen. Tässä työssä selvitetään koneenohjausohjelmiston suunnitelmien komponentointiperiaatteet, rakenteisen ja oliomenetelmän uudelleenkäytön tuki sekä arkkitehtuurin, menetelmän ja työkalujen vaikutus ohjelmiston uudelleenkäyttöön. Tässä työssä ohjelmiston uudelleenkäyttö esitetään näkökulmana, joka liitetään koko ohjelmistokehitysprosessiin. Vaatimusmäärittelyssä ohjelmistokomponenteille määritellään uudelleenkäytön laatukriteerit. Luonnollinen nimeäminen parantaa suunnittelukuvausten ymmärrettävyyttä. Komponentoinnin luokittelukriteerit täsmentävät komponenttien rajausta. Komponenttihierarkia muodostuu järjestelmä-, tehtävä-, yhdiste- ja alkeiskomponenteista. Komponenttien luokitteluun ja rajaukseen vaikuttaa kolme tekijää: teknologia-, sovellusalue- ja tietotekninen näkökulma. Luokittelu perustuu ensisijaisesti teknologia- ja sovellusaluetekijöihin. Tietotekninen ulottuvuus määrittelee komponentin sisäisen rakenteen, ulkoisen esitystavan ja liitynnän. Komponenttikuvaus laaditaan RTSA- tai oliomenetelmällä. RTSA-menetelmä tukee eri hierarkiatason komponenttien liityntäpinnan kuvausta, ja olioajattelu tehostaa komponenttien luokittelua. OMT-menetelmä tukee vain alkeiskomponenttien kuvausta. Periytyminen tehostaa uudelleenkäyttöä, mutta vaikeuttaa testausta. RTSA- ja OMT-menetelmä ei tue "heräte-vaste"-polkujen kuvausta. Ongelman ratkaisee aikasäiekuvaus, joka tukee myös sovelluksen rakentamista. Ohjausarkkitehtuuri integroituu komponenttiin, ja sovelluksen lopullinen arkkitehtuuri muodostuu komponenttien kytkentöjen perusteella. Toiminnallisen ohjausarkkitehtuurin toteuttaminen on mahdollista sekä RTSA- että OMT-komponenteilla. Komponenttien ja sovelluksen suunnittelu asettavat eri vaatimukset menetelmälle ja työkaluille. Komponenttien suunnittelutyökalujen tulee tukea alhaalta-ylös-suunnittelua. Sovelluksen mallintaminen vaatii komponenttien hakua, valintaa, muokkausta ja kommunikoinnin kuvausta tukevan suunnitteluympäristön.

AB - Ohjelmistotekniikan merkitys koneenohjausjärjestelmissä kasvaa automatisointiasteen noustessa. Ohjelmiston uudelleenkäyttöastetta nostamalla tuotekehityskustannuksia pienennetään. Tehokas uudelleenkäyttö kohdistuu spesifikaatioiden ja suunnitelmien uudelleenhyödyntämiseen. Tässä työssä selvitetään koneenohjausohjelmiston suunnitelmien komponentointiperiaatteet, rakenteisen ja oliomenetelmän uudelleenkäytön tuki sekä arkkitehtuurin, menetelmän ja työkalujen vaikutus ohjelmiston uudelleenkäyttöön. Tässä työssä ohjelmiston uudelleenkäyttö esitetään näkökulmana, joka liitetään koko ohjelmistokehitysprosessiin. Vaatimusmäärittelyssä ohjelmistokomponenteille määritellään uudelleenkäytön laatukriteerit. Luonnollinen nimeäminen parantaa suunnittelukuvausten ymmärrettävyyttä. Komponentoinnin luokittelukriteerit täsmentävät komponenttien rajausta. Komponenttihierarkia muodostuu järjestelmä-, tehtävä-, yhdiste- ja alkeiskomponenteista. Komponenttien luokitteluun ja rajaukseen vaikuttaa kolme tekijää: teknologia-, sovellusalue- ja tietotekninen näkökulma. Luokittelu perustuu ensisijaisesti teknologia- ja sovellusaluetekijöihin. Tietotekninen ulottuvuus määrittelee komponentin sisäisen rakenteen, ulkoisen esitystavan ja liitynnän. Komponenttikuvaus laaditaan RTSA- tai oliomenetelmällä. RTSA-menetelmä tukee eri hierarkiatason komponenttien liityntäpinnan kuvausta, ja olioajattelu tehostaa komponenttien luokittelua. OMT-menetelmä tukee vain alkeiskomponenttien kuvausta. Periytyminen tehostaa uudelleenkäyttöä, mutta vaikeuttaa testausta. RTSA- ja OMT-menetelmä ei tue "heräte-vaste"-polkujen kuvausta. Ongelman ratkaisee aikasäiekuvaus, joka tukee myös sovelluksen rakentamista. Ohjausarkkitehtuuri integroituu komponenttiin, ja sovelluksen lopullinen arkkitehtuuri muodostuu komponenttien kytkentöjen perusteella. Toiminnallisen ohjausarkkitehtuurin toteuttaminen on mahdollista sekä RTSA- että OMT-komponenteilla. Komponenttien ja sovelluksen suunnittelu asettavat eri vaatimukset menetelmälle ja työkaluille. Komponenttien suunnittelutyökalujen tulee tukea alhaalta-ylös-suunnittelua. Sovelluksen mallintaminen vaatii komponenttien hakua, valintaa, muokkausta ja kommunikoinnin kuvausta tukevan suunnitteluympäristön.

KW - machines

KW - control systems

KW - automation

KW - software

KW - revision

KW - renovating

KW - real time systems

KW - modelling

KW - structural analysis

KW - object-oriented programming

M3 - Report

SN - 951-38-4757-8

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Uudelleenkäytettävyys koneenohjausohjelmiston suunnittelussa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Niemelä E. Uudelleenkäytettävyys koneenohjausohjelmiston suunnittelussa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 115 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1642).