Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien arviointi

Anssi Savisalo, Hannu Pesonen, Irmeli Wahlgren, Seppo Laakso, Kimmo Koski

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Rakennemallien vaikutusten arvioinnissa on selvitetty asumiseen, liikenteeseen, elinkeinoelämään, ympäristöön ja ilmastoon sekä taloudellisuuteen ja toteutettavuuteen liittyviä vaikutuksia. Arvioinnin keskeinen tavoite on tuottaa tietoa uusien ratakäytävien ajoitukseen ja mitoitukseen.
Arvioiduista rakennemalleista Sormimallin A vaikutukset arvioitiin liikenteen ja liikkumisen, kasvihuonepäästöjen ja liikenteen kustannusten osalta parhaimmaksi. Sormimallin A vahvuuksia ovat nykyisen yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen ja rakenteen tiiveys, mikä muodostaa hyvät edellytykset joukkoliikenteen ja kevytliikenteen käytölle. Kompakti yhdyskuntarakenne tukeutuu hyvin nykyiseen raideliikenneverkkoon, eikä edellytä suuria liikenneinvestointeja.
Sormimallit B1-B3 (vaihtoehtoiset ratakäytävät) luovat paikallisesti merkittävää yhdyskuntarakenteen kehittämispotentiaalia, mutta sormimalliin A verrattuna väljempi ja laajempi yhdyskuntarakenne synnyttää enemmän henkilöautoliikennettä. Suuret asemayhdyskunnat myös sijoittuvat osittain kävelyetäisyyden ulkopuolelle asemiin nähden.
Sormimallissa C yhdyskuntarakenteen ja raideliikenteen laajentaminen on mahdollista toteuttaa joustavasti. Rakenne ei myöskään laajene yhtä etäälle kuin yksittäisiin ratakäytäviin perustuvissa sormimalleissa. Malli sisältää väestön kokonaislisäykseen suhteutettuna kuitenkin runsaasti uusia suuria asemayhdyskuntia, minkä takia malli jää sormimalleista selvästi väljimmäksi, mikä puolestaan heikentää joukko- ja kevytliikenteen edellytyksiä asemien lähialueiden ulkopuolella.
Silmukkamallissa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa asumisen ja elinympäristön kannalta houkuttelevia yhdyskuntia. Kompaktit asemayhdyskunnat ovat myös paikallisen liikkumisen osalta hyvin toimivia ratkaisuja. Silmukkamallissa ei kuitenkaan hyödynnetä juurikaan nykyistä yhdyskuntarakennetta, minkä takia rakenne on selvästi laajempi ja väljempi kuin muissa raidemalleissa. Tämä puolestaan johtaa pitkiin matkoihin ja runsaaseen liikennesuoritteeseen. Tästä syystä silmukkamalli on liikenteen operointikustannuksiltaan kallein, ja myös liikenneinvestoinnit ovat miljardiluokkaa muita rakennemalleja suuremmat.
Monikeskusmallissa yhdyskuntarakenteen kehittäminen tapahtuu tasapainossa pääkaupunkiseudun ja muiden taajamien välillä ja se tarjoaa laajan kirjon asumismahdollisuuksia. Mallissa myös hyödynnetään osittain hyvin nykyistä yhdyskuntarakennetta. Malli ei kuitenkaan sisällä raideliikenteen kehittämistä, eikä uusi maankäyttö siten tiivisty asemayhdyskunniksi. Monikeskusmalliin sisältyy muita malleja enemmän hajarakentamista, mikä synnyttää liikenteellisiä haasteita. Monikeskusmallissa syntyy eniten henkilöautoliikennettä, minkä takia myös kasvihuonepäästöt ovat suurimmat. Herkkyystarkasteluna tehty haja-asutuksen siirto taajamiin paransi tilannetta, mutta ei muuttanut merkittävästi tilannetta suhteessa muihin malleihin.
Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
PublisherUudenmaan liitto
Number of pages96
ISBN (Electronic)978-952-448-304-9
ISBN (Print)978-952-448-303-2
Publication statusPublished - 2010
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesUudenmaan liiton julkaisuja
NumberE 106
ISSN1236-6811

Keywords

  • Structure models
  • impact assessment
  • eco efficiency
  • greenhouse gas emissions
  • transportation
  • economy
  • feasibility
  • competitiveness
  • dispersed settlement

Cite this

Savisalo, A., Pesonen, H., Wahlgren, I., Laakso, S., & Koski, K. (2010). Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien arviointi. Helsinki: Uudenmaan liitto. Uudenmaan liiton julkaisuja, No. E 106
Savisalo, Anssi ; Pesonen, Hannu ; Wahlgren, Irmeli ; Laakso, Seppo ; Koski, Kimmo. / Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien arviointi. Helsinki : Uudenmaan liitto, 2010. 96 p. (Uudenmaan liiton julkaisuja; No. E 106).
@book{194323772f924feda325dce621b716ce,
title = "Uudenmaan ja It{\"a}-Uudenmaan rakennemallien arviointi",
abstract = "Rakennemallien vaikutusten arvioinnissa on selvitetty asumiseen, liikenteeseen, elinkeinoel{\"a}m{\"a}{\"a}n, ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n ja ilmastoon sek{\"a} taloudellisuuteen ja toteutettavuuteen liittyvi{\"a} vaikutuksia. Arvioinnin keskeinen tavoite on tuottaa tietoa uusien ratak{\"a}yt{\"a}vien ajoitukseen ja mitoitukseen. Arvioiduista rakennemalleista Sormimallin A vaikutukset arvioitiin liikenteen ja liikkumisen, kasvihuonep{\"a}{\"a}st{\"o}jen ja liikenteen kustannusten osalta parhaimmaksi. Sormimallin A vahvuuksia ovat nykyisen yhdyskuntarakenteen hy{\"o}dynt{\"a}minen ja rakenteen tiiveys, mik{\"a} muodostaa hyv{\"a}t edellytykset joukkoliikenteen ja kevytliikenteen k{\"a}yt{\"o}lle. Kompakti yhdyskuntarakenne tukeutuu hyvin nykyiseen raideliikenneverkkoon, eik{\"a} edellyt{\"a} suuria liikenneinvestointeja. Sormimallit B1-B3 (vaihtoehtoiset ratak{\"a}yt{\"a}v{\"a}t) luovat paikallisesti merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} yhdyskuntarakenteen kehitt{\"a}mispotentiaalia, mutta sormimalliin A verrattuna v{\"a}ljempi ja laajempi yhdyskuntarakenne synnytt{\"a}{\"a} enemm{\"a}n henkil{\"o}autoliikennett{\"a}. Suuret asemayhdyskunnat my{\"o}s sijoittuvat osittain k{\"a}velyet{\"a}isyyden ulkopuolelle asemiin n{\"a}hden. Sormimallissa C yhdyskuntarakenteen ja raideliikenteen laajentaminen on mahdollista toteuttaa joustavasti. Rakenne ei my{\"o}sk{\"a}{\"a}n laajene yht{\"a} et{\"a}{\"a}lle kuin yksitt{\"a}isiin ratak{\"a}yt{\"a}viin perustuvissa sormimalleissa. Malli sis{\"a}lt{\"a}{\"a} v{\"a}est{\"o}n kokonaislis{\"a}ykseen suhteutettuna kuitenkin runsaasti uusia suuria asemayhdyskuntia, mink{\"a} takia malli j{\"a}{\"a} sormimalleista selv{\"a}sti v{\"a}ljimm{\"a}ksi, mik{\"a} puolestaan heikent{\"a}{\"a} joukko- ja kevytliikenteen edellytyksi{\"a} asemien l{\"a}hialueiden ulkopuolella. Silmukkamallissa on hyv{\"a}t mahdollisuudet toteuttaa asumisen ja elinymp{\"a}rist{\"o}n kannalta houkuttelevia yhdyskuntia. Kompaktit asemayhdyskunnat ovat my{\"o}s paikallisen liikkumisen osalta hyvin toimivia ratkaisuja. Silmukkamallissa ei kuitenkaan hy{\"o}dynnet{\"a} juurikaan nykyist{\"a} yhdyskuntarakennetta, mink{\"a} takia rakenne on selv{\"a}sti laajempi ja v{\"a}ljempi kuin muissa raidemalleissa. T{\"a}m{\"a} puolestaan johtaa pitkiin matkoihin ja runsaaseen liikennesuoritteeseen. T{\"a}st{\"a} syyst{\"a} silmukkamalli on liikenteen operointikustannuksiltaan kallein, ja my{\"o}s liikenneinvestoinnit ovat miljardiluokkaa muita rakennemalleja suuremmat. Monikeskusmallissa yhdyskuntarakenteen kehitt{\"a}minen tapahtuu tasapainossa p{\"a}{\"a}kaupunkiseudun ja muiden taajamien v{\"a}lill{\"a} ja se tarjoaa laajan kirjon asumismahdollisuuksia. Mallissa my{\"o}s hy{\"o}dynnet{\"a}{\"a}n osittain hyvin nykyist{\"a} yhdyskuntarakennetta. Malli ei kuitenkaan sis{\"a}ll{\"a} raideliikenteen kehitt{\"a}mist{\"a}, eik{\"a} uusi maank{\"a}ytt{\"o} siten tiivisty asemayhdyskunniksi. Monikeskusmalliin sis{\"a}ltyy muita malleja enemm{\"a}n hajarakentamista, mik{\"a} synnytt{\"a}{\"a} liikenteellisi{\"a} haasteita. Monikeskusmallissa syntyy eniten henkil{\"o}autoliikennett{\"a}, mink{\"a} takia my{\"o}s kasvihuonep{\"a}{\"a}st{\"o}t ovat suurimmat. Herkkyystarkasteluna tehty haja-asutuksen siirto taajamiin paransi tilannetta, mutta ei muuttanut merkitt{\"a}v{\"a}sti tilannetta suhteessa muihin malleihin.",
keywords = "Structure models, impact assessment, eco efficiency, greenhouse gas emissions, transportation, economy, feasibility, competitiveness, dispersed settlement",
author = "Anssi Savisalo and Hannu Pesonen and Irmeli Wahlgren and Seppo Laakso and Kimmo Koski",
note = "Project code: 38651",
year = "2010",
language = "Finnish",
isbn = "978-952-448-303-2",
series = "Uudenmaan liiton julkaisuja",
publisher = "Uudenmaan liitto",
number = "E 106",
address = "Finland",

}

Savisalo, A, Pesonen, H, Wahlgren, I, Laakso, S & Koski, K 2010, Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien arviointi. Uudenmaan liiton julkaisuja, no. E 106, Uudenmaan liitto, Helsinki.

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien arviointi. / Savisalo, Anssi; Pesonen, Hannu; Wahlgren, Irmeli; Laakso, Seppo; Koski, Kimmo.

Helsinki : Uudenmaan liitto, 2010. 96 p. (Uudenmaan liiton julkaisuja; No. E 106).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien arviointi

AU - Savisalo, Anssi

AU - Pesonen, Hannu

AU - Wahlgren, Irmeli

AU - Laakso, Seppo

AU - Koski, Kimmo

N1 - Project code: 38651

PY - 2010

Y1 - 2010

N2 - Rakennemallien vaikutusten arvioinnissa on selvitetty asumiseen, liikenteeseen, elinkeinoelämään, ympäristöön ja ilmastoon sekä taloudellisuuteen ja toteutettavuuteen liittyviä vaikutuksia. Arvioinnin keskeinen tavoite on tuottaa tietoa uusien ratakäytävien ajoitukseen ja mitoitukseen. Arvioiduista rakennemalleista Sormimallin A vaikutukset arvioitiin liikenteen ja liikkumisen, kasvihuonepäästöjen ja liikenteen kustannusten osalta parhaimmaksi. Sormimallin A vahvuuksia ovat nykyisen yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen ja rakenteen tiiveys, mikä muodostaa hyvät edellytykset joukkoliikenteen ja kevytliikenteen käytölle. Kompakti yhdyskuntarakenne tukeutuu hyvin nykyiseen raideliikenneverkkoon, eikä edellytä suuria liikenneinvestointeja. Sormimallit B1-B3 (vaihtoehtoiset ratakäytävät) luovat paikallisesti merkittävää yhdyskuntarakenteen kehittämispotentiaalia, mutta sormimalliin A verrattuna väljempi ja laajempi yhdyskuntarakenne synnyttää enemmän henkilöautoliikennettä. Suuret asemayhdyskunnat myös sijoittuvat osittain kävelyetäisyyden ulkopuolelle asemiin nähden. Sormimallissa C yhdyskuntarakenteen ja raideliikenteen laajentaminen on mahdollista toteuttaa joustavasti. Rakenne ei myöskään laajene yhtä etäälle kuin yksittäisiin ratakäytäviin perustuvissa sormimalleissa. Malli sisältää väestön kokonaislisäykseen suhteutettuna kuitenkin runsaasti uusia suuria asemayhdyskuntia, minkä takia malli jää sormimalleista selvästi väljimmäksi, mikä puolestaan heikentää joukko- ja kevytliikenteen edellytyksiä asemien lähialueiden ulkopuolella. Silmukkamallissa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa asumisen ja elinympäristön kannalta houkuttelevia yhdyskuntia. Kompaktit asemayhdyskunnat ovat myös paikallisen liikkumisen osalta hyvin toimivia ratkaisuja. Silmukkamallissa ei kuitenkaan hyödynnetä juurikaan nykyistä yhdyskuntarakennetta, minkä takia rakenne on selvästi laajempi ja väljempi kuin muissa raidemalleissa. Tämä puolestaan johtaa pitkiin matkoihin ja runsaaseen liikennesuoritteeseen. Tästä syystä silmukkamalli on liikenteen operointikustannuksiltaan kallein, ja myös liikenneinvestoinnit ovat miljardiluokkaa muita rakennemalleja suuremmat. Monikeskusmallissa yhdyskuntarakenteen kehittäminen tapahtuu tasapainossa pääkaupunkiseudun ja muiden taajamien välillä ja se tarjoaa laajan kirjon asumismahdollisuuksia. Mallissa myös hyödynnetään osittain hyvin nykyistä yhdyskuntarakennetta. Malli ei kuitenkaan sisällä raideliikenteen kehittämistä, eikä uusi maankäyttö siten tiivisty asemayhdyskunniksi. Monikeskusmalliin sisältyy muita malleja enemmän hajarakentamista, mikä synnyttää liikenteellisiä haasteita. Monikeskusmallissa syntyy eniten henkilöautoliikennettä, minkä takia myös kasvihuonepäästöt ovat suurimmat. Herkkyystarkasteluna tehty haja-asutuksen siirto taajamiin paransi tilannetta, mutta ei muuttanut merkittävästi tilannetta suhteessa muihin malleihin.

AB - Rakennemallien vaikutusten arvioinnissa on selvitetty asumiseen, liikenteeseen, elinkeinoelämään, ympäristöön ja ilmastoon sekä taloudellisuuteen ja toteutettavuuteen liittyviä vaikutuksia. Arvioinnin keskeinen tavoite on tuottaa tietoa uusien ratakäytävien ajoitukseen ja mitoitukseen. Arvioiduista rakennemalleista Sormimallin A vaikutukset arvioitiin liikenteen ja liikkumisen, kasvihuonepäästöjen ja liikenteen kustannusten osalta parhaimmaksi. Sormimallin A vahvuuksia ovat nykyisen yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen ja rakenteen tiiveys, mikä muodostaa hyvät edellytykset joukkoliikenteen ja kevytliikenteen käytölle. Kompakti yhdyskuntarakenne tukeutuu hyvin nykyiseen raideliikenneverkkoon, eikä edellytä suuria liikenneinvestointeja. Sormimallit B1-B3 (vaihtoehtoiset ratakäytävät) luovat paikallisesti merkittävää yhdyskuntarakenteen kehittämispotentiaalia, mutta sormimalliin A verrattuna väljempi ja laajempi yhdyskuntarakenne synnyttää enemmän henkilöautoliikennettä. Suuret asemayhdyskunnat myös sijoittuvat osittain kävelyetäisyyden ulkopuolelle asemiin nähden. Sormimallissa C yhdyskuntarakenteen ja raideliikenteen laajentaminen on mahdollista toteuttaa joustavasti. Rakenne ei myöskään laajene yhtä etäälle kuin yksittäisiin ratakäytäviin perustuvissa sormimalleissa. Malli sisältää väestön kokonaislisäykseen suhteutettuna kuitenkin runsaasti uusia suuria asemayhdyskuntia, minkä takia malli jää sormimalleista selvästi väljimmäksi, mikä puolestaan heikentää joukko- ja kevytliikenteen edellytyksiä asemien lähialueiden ulkopuolella. Silmukkamallissa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa asumisen ja elinympäristön kannalta houkuttelevia yhdyskuntia. Kompaktit asemayhdyskunnat ovat myös paikallisen liikkumisen osalta hyvin toimivia ratkaisuja. Silmukkamallissa ei kuitenkaan hyödynnetä juurikaan nykyistä yhdyskuntarakennetta, minkä takia rakenne on selvästi laajempi ja väljempi kuin muissa raidemalleissa. Tämä puolestaan johtaa pitkiin matkoihin ja runsaaseen liikennesuoritteeseen. Tästä syystä silmukkamalli on liikenteen operointikustannuksiltaan kallein, ja myös liikenneinvestoinnit ovat miljardiluokkaa muita rakennemalleja suuremmat. Monikeskusmallissa yhdyskuntarakenteen kehittäminen tapahtuu tasapainossa pääkaupunkiseudun ja muiden taajamien välillä ja se tarjoaa laajan kirjon asumismahdollisuuksia. Mallissa myös hyödynnetään osittain hyvin nykyistä yhdyskuntarakennetta. Malli ei kuitenkaan sisällä raideliikenteen kehittämistä, eikä uusi maankäyttö siten tiivisty asemayhdyskunniksi. Monikeskusmalliin sisältyy muita malleja enemmän hajarakentamista, mikä synnyttää liikenteellisiä haasteita. Monikeskusmallissa syntyy eniten henkilöautoliikennettä, minkä takia myös kasvihuonepäästöt ovat suurimmat. Herkkyystarkasteluna tehty haja-asutuksen siirto taajamiin paransi tilannetta, mutta ei muuttanut merkittävästi tilannetta suhteessa muihin malleihin.

KW - Structure models

KW - impact assessment

KW - eco efficiency

KW - greenhouse gas emissions

KW - transportation

KW - economy

KW - feasibility

KW - competitiveness

KW - dispersed settlement

M3 - Report

SN - 978-952-448-303-2

T3 - Uudenmaan liiton julkaisuja

BT - Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien arviointi

PB - Uudenmaan liitto

CY - Helsinki

ER -

Savisalo A, Pesonen H, Wahlgren I, Laakso S, Koski K. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien arviointi. Helsinki: Uudenmaan liitto, 2010. 96 p. (Uudenmaan liiton julkaisuja; No. E 106).