Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien arviointi

Anssi Savisalo, Hannu Pesonen, Irmeli Wahlgren, Seppo Laakso, Kimmo Koski

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Rakennemallien vaikutusten arvioinnissa on selvitetty asumiseen, liikenteeseen, elinkeinoelämään, ympäristöön ja ilmastoon sekä taloudellisuuteen ja toteutettavuuteen liittyviä vaikutuksia. Arvioinnin keskeinen tavoite on tuottaa tietoa uusien ratakäytävien ajoitukseen ja mitoitukseen. Arvioiduista rakennemalleista Sormimallin A vaikutukset arvioitiin liikenteen ja liikkumisen, kasvihuonepäästöjen ja liikenteen kustannusten osalta parhaimmaksi. Sormimallin A vahvuuksia ovat nykyisen yhdyskuntarakenteen hyödyntäminen ja rakenteen tiiveys, mikä muodostaa hyvät edellytykset joukkoliikenteen ja kevytliikenteen käytölle. Kompakti yhdyskuntarakenne tukeutuu hyvin nykyiseen raideliikenneverkkoon, eikä edellytä suuria liikenneinvestointeja.
Sormimallit B1-B3 (vaihtoehtoiset ratakäytävät) luovat paikallisesti merkittävää yhdyskuntarakenteen kehittämispotentiaalia, mutta sormimalliin A verrattuna väljempi ja laajempi yhdyskuntarakenne synnyttää enemmän henkilöautoliikennettä. Suuret asemayhdyskunnat myös sijoittuvat osittain kävelyetäisyyden ulkopuolelle asemiin nähden. Sormimallissa C yhdyskuntarakenteen ja raideliikenteen laajentaminen on mahdollista toteuttaa joustavasti. Rakenne ei myöskään laajene yhtä etäälle kuin yksittäisiin ratakäytäviin perustuvissa sormimalleissa. Malli sisältää väestön kokonaislisäykseen suhteutettuna kuitenkin runsaasti uusia suuria asemayhdyskuntia, minkä takia malli jää sormimalleista selvästi väljimmäksi, mikä puolestaan heikentää joukko- ja kevytliikenteen edellytyksiä asemien lähialueiden ulkopuolella. Silmukkamallissa on hyvät mahdollisuudet toteuttaa asumisen ja elinympäristön kannalta houkuttelevia yhdyskuntia. Kompaktit asemayhdyskunnat ovat myös paikallisen liikkumisen osalta hyvin toimivia ratkaisuja. Silmukkamallissa ei kuitenkaan hyödynnetä juurikaan nykyistä yhdyskuntarakennetta, minkä takia rakenne on selvästi laajempi ja väljempi kuin muissa raidemalleissa. Tämä puolestaan johtaa pitkiin matkoihin ja runsaaseen liikennesuoritteeseen. Tästä syystä silmukkamalli on liikenteen operointikustannuksiltaan kallein, ja myös liikenneinvestoinnit ovat miljardiluokkaa muita rakennemalleja suuremmat. Monikeskusmallissa yhdyskuntarakenteen kehittäminen tapahtuu tasapainossa pääkaupunkiseudun ja muiden taajamien välillä ja se tarjoaa laajan kirjon asumismahdollisuuksia. Mallissa myös hyödynnetään osittain hyvin nykyistä yhdyskuntarakennetta. Malli ei kuitenkaan sisällä raideliikenteen kehittämistä, eikä uusi maankäyttö siten tiivisty asemayhdyskunniksi. Monikeskusmalliin sisältyy muita malleja enemmän hajarakentamista, mikä synnyttää liikenteellisiä haasteita. Monikeskusmallissa syntyy eniten henkilöautoliikennettä, minkä takia myös kasvihuonepäästöt ovat suurimmat. Herkkyystarkasteluna tehty haja-asutuksen siirto taajamiin paransi tilannetta, mutta ei muuttanut merkittävästi tilannetta suhteessa muihin malleihin.
Original languageFinnish
Place of PublicationHelsinki
PublisherUudenmaan liitto
Number of pages96
ISBN (Electronic)978-952-448-304-9
ISBN (Print)978-952-448-303-2
Publication statusPublished - 2010
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesUudenmaan liiton julkaisuja E
NumberE 106
ISSN1236-6811

Keywords

  • Structure models
  • impact assessment
  • eco efficiency
  • greenhouse gas emissions
  • transportation
  • economy
  • feasibility
  • competitiveness
  • dispersed settlement

Cite this

Savisalo, A., Pesonen, H., Wahlgren, I., Laakso, S., & Koski, K. (2010). Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan rakennemallien arviointi. Uudenmaan liitto. Uudenmaan liiton julkaisuja E, No. E 106 http://www.uudenmaanliitto.fi/files/6270/E_106_Uudenmaan_ja_Ita-Uudenmaan_rakennemallien_arviointi.pdf