Uudistushakkuiden hakkuutähdettä biopolttoainetuotantoon - GIS-pohjainen saatavuusanalyysi

Tapio Ranta

Research output: Contribution to journalArticleProfessional

Abstract

Hakkuutähteiden saatavuutta tarkasteltiin sekä varantolähtöisesti että olemassa olevien käyttökohteiden näkäkulmasta haettaessa oyollisimpia alueita käytön kasvulle. Lähtöaineistonaoli metsäteollisuuden leimikkopohjainen hakkuuaineistovuodelta 2000 ja metsäpolttoaineiden suurimittakaavaiseen käyttöön soveltuva coimalaitoskanta, joka käsitti yhteensä 70 voimalaitoskattilaa. Alueellisesti suurin hakkutähteen pinta-alakohtainen kertymä oli Keski- ja Itä-Suomessa, mikä oli seurausta kuusivaltaisten päätehakkuiden suuresta osuudesta näissä osissa maata. Saatavuus vaihteli huomattavasti eri laitospaikkakuntien välillä, ollen sisämaan laitoksilla moninkertainen rannikon laitoksiin verrattuna. Kuljetusoptimointimallin tulosten perusteella havaittiin, että käyttö- ja tuotantopotentiaalit eivät ole alueellisesti, tässä tapauksessa metsäkeskusten välillä tasapainossa. Alueelliset erot heikensivät mallin tulosta, kun ylijäämäalueilla ei ollut riittävästi kysyntää ja alijäämäalueilla kysyntä ylitti tarjonnan. Suurin ylijäämä sijoittui Savon, Pohjois-Karjalan ja Häme-Uusimaan metsäkeskusten alueelle. Alijäämäisiä alueita olivat Kymi, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Luonais-Suomi.
Original languageFinnish
JournalTekniikka ja kunta
Volume27
Issue number7
Publication statusPublished - 2003
MoE publication typeD1 Article in a trade journal

Cite this

@article{668346e95f9f41ff83d122a3acef1b54,
title = "Uudistushakkuiden hakkuut{\"a}hdett{\"a} biopolttoainetuotantoon - GIS-pohjainen saatavuusanalyysi",
abstract = "Hakkuut{\"a}hteiden saatavuutta tarkasteltiin sek{\"a} varantol{\"a}ht{\"o}isesti ett{\"a} olemassa olevien k{\"a}ytt{\"o}kohteiden n{\"a}k{\"a}kulmasta haettaessa oyollisimpia alueita k{\"a}yt{\"o}n kasvulle. L{\"a}ht{\"o}aineistonaoli mets{\"a}teollisuuden leimikkopohjainen hakkuuaineistovuodelta 2000 ja mets{\"a}polttoaineiden suurimittakaavaiseen k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n soveltuva coimalaitoskanta, joka k{\"a}sitti yhteens{\"a} 70 voimalaitoskattilaa. Alueellisesti suurin hakkut{\"a}hteen pinta-alakohtainen kertym{\"a} oli Keski- ja It{\"a}-Suomessa, mik{\"a} oli seurausta kuusivaltaisten p{\"a}{\"a}tehakkuiden suuresta osuudesta n{\"a}iss{\"a} osissa maata. Saatavuus vaihteli huomattavasti eri laitospaikkakuntien v{\"a}lill{\"a}, ollen sis{\"a}maan laitoksilla moninkertainen rannikon laitoksiin verrattuna. Kuljetusoptimointimallin tulosten perusteella havaittiin, ett{\"a} k{\"a}ytt{\"o}- ja tuotantopotentiaalit eiv{\"a}t ole alueellisesti, t{\"a}ss{\"a} tapauksessa mets{\"a}keskusten v{\"a}lill{\"a} tasapainossa. Alueelliset erot heikensiv{\"a}t mallin tulosta, kun ylij{\"a}{\"a}m{\"a}alueilla ei ollut riitt{\"a}v{\"a}sti kysynt{\"a}{\"a} ja alij{\"a}{\"a}m{\"a}alueilla kysynt{\"a} ylitti tarjonnan. Suurin ylij{\"a}{\"a}m{\"a} sijoittui Savon, Pohjois-Karjalan ja H{\"a}me-Uusimaan mets{\"a}keskusten alueelle. Alij{\"a}{\"a}m{\"a}isi{\"a} alueita olivat Kymi, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Luonais-Suomi.",
author = "Tapio Ranta",
year = "2003",
language = "Finnish",
volume = "27",
journal = "Tekniikka ja kunta",
issn = "1457-7755",
number = "7",

}

Uudistushakkuiden hakkuutähdettä biopolttoainetuotantoon - GIS-pohjainen saatavuusanalyysi. / Ranta, Tapio.

In: Tekniikka ja kunta, Vol. 27, No. 7, 2003.

Research output: Contribution to journalArticleProfessional

TY - JOUR

T1 - Uudistushakkuiden hakkuutähdettä biopolttoainetuotantoon - GIS-pohjainen saatavuusanalyysi

AU - Ranta, Tapio

PY - 2003

Y1 - 2003

N2 - Hakkuutähteiden saatavuutta tarkasteltiin sekä varantolähtöisesti että olemassa olevien käyttökohteiden näkäkulmasta haettaessa oyollisimpia alueita käytön kasvulle. Lähtöaineistonaoli metsäteollisuuden leimikkopohjainen hakkuuaineistovuodelta 2000 ja metsäpolttoaineiden suurimittakaavaiseen käyttöön soveltuva coimalaitoskanta, joka käsitti yhteensä 70 voimalaitoskattilaa. Alueellisesti suurin hakkutähteen pinta-alakohtainen kertymä oli Keski- ja Itä-Suomessa, mikä oli seurausta kuusivaltaisten päätehakkuiden suuresta osuudesta näissä osissa maata. Saatavuus vaihteli huomattavasti eri laitospaikkakuntien välillä, ollen sisämaan laitoksilla moninkertainen rannikon laitoksiin verrattuna. Kuljetusoptimointimallin tulosten perusteella havaittiin, että käyttö- ja tuotantopotentiaalit eivät ole alueellisesti, tässä tapauksessa metsäkeskusten välillä tasapainossa. Alueelliset erot heikensivät mallin tulosta, kun ylijäämäalueilla ei ollut riittävästi kysyntää ja alijäämäalueilla kysyntä ylitti tarjonnan. Suurin ylijäämä sijoittui Savon, Pohjois-Karjalan ja Häme-Uusimaan metsäkeskusten alueelle. Alijäämäisiä alueita olivat Kymi, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Luonais-Suomi.

AB - Hakkuutähteiden saatavuutta tarkasteltiin sekä varantolähtöisesti että olemassa olevien käyttökohteiden näkäkulmasta haettaessa oyollisimpia alueita käytön kasvulle. Lähtöaineistonaoli metsäteollisuuden leimikkopohjainen hakkuuaineistovuodelta 2000 ja metsäpolttoaineiden suurimittakaavaiseen käyttöön soveltuva coimalaitoskanta, joka käsitti yhteensä 70 voimalaitoskattilaa. Alueellisesti suurin hakkutähteen pinta-alakohtainen kertymä oli Keski- ja Itä-Suomessa, mikä oli seurausta kuusivaltaisten päätehakkuiden suuresta osuudesta näissä osissa maata. Saatavuus vaihteli huomattavasti eri laitospaikkakuntien välillä, ollen sisämaan laitoksilla moninkertainen rannikon laitoksiin verrattuna. Kuljetusoptimointimallin tulosten perusteella havaittiin, että käyttö- ja tuotantopotentiaalit eivät ole alueellisesti, tässä tapauksessa metsäkeskusten välillä tasapainossa. Alueelliset erot heikensivät mallin tulosta, kun ylijäämäalueilla ei ollut riittävästi kysyntää ja alijäämäalueilla kysyntä ylitti tarjonnan. Suurin ylijäämä sijoittui Savon, Pohjois-Karjalan ja Häme-Uusimaan metsäkeskusten alueelle. Alijäämäisiä alueita olivat Kymi, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Luonais-Suomi.

M3 - Article

VL - 27

JO - Tekniikka ja kunta

JF - Tekniikka ja kunta

SN - 1457-7755

IS - 7

ER -