Uudistushakkuiden hakkuutähdettä biopolttoainetuotantoon - GIS-pohjainen saatavuusanalyysi

Tapio Ranta

Research output: Contribution to journalArticleProfessional

Abstract

Hakkuutähteiden saatavuutta tarkasteltiin sekä varantolähtöisesti että olemassa olevien käyttökohteiden näkäkulmasta haettaessa oyollisimpia alueita käytön kasvulle. Lähtöaineistonaoli metsäteollisuuden leimikkopohjainen hakkuuaineistovuodelta 2000 ja metsäpolttoaineiden suurimittakaavaiseen käyttöön soveltuva coimalaitoskanta, joka käsitti yhteensä 70 voimalaitoskattilaa. Alueellisesti suurin hakkutähteen pinta-alakohtainen kertymä oli Keski- ja Itä-Suomessa, mikä oli seurausta kuusivaltaisten päätehakkuiden suuresta osuudesta näissä osissa maata. Saatavuus vaihteli huomattavasti eri laitospaikkakuntien välillä, ollen sisämaan laitoksilla moninkertainen rannikon laitoksiin verrattuna. Kuljetusoptimointimallin tulosten perusteella havaittiin, että käyttö- ja tuotantopotentiaalit eivät ole alueellisesti, tässä tapauksessa metsäkeskusten välillä tasapainossa. Alueelliset erot heikensivät mallin tulosta, kun ylijäämäalueilla ei ollut riittävästi kysyntää ja alijäämäalueilla kysyntä ylitti tarjonnan. Suurin ylijäämä sijoittui Savon, Pohjois-Karjalan ja Häme-Uusimaan metsäkeskusten alueelle. Alijäämäisiä alueita olivat Kymi, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Luonais-Suomi.
Original languageFinnish
JournalTekniikka ja kunta
Volume27
Issue number7
Publication statusPublished - 2003
MoE publication typeD1 Article in a trade journal

Cite this