TY - BOOK
T1 - Uusien jätteenkäsittelykonseptien mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä
AU - Mroueh, Ulla-Maija
AU - Ajanko-Laurikko, Sirke
AU - Arnold, Mona
AU - Laiho, Anna
AU - Wihersaari, Margareta
AU - Savolainen, Ilkka
AU - Dahlbo, Helena
AU - Korhonen, Marja-Riitta
N1 - Project code: 270
PY - 2007
Y1 - 2007
N2 - Jätehuollon osuus maailmanlaajuisista ihmisen toiminnan
aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on 3-4 %.
Merkittävin päästölähde on kaatopaikkojen
metaanintuotanto. Jätehuollon voimakkaan kehityksen ja
päästöjen vähentämisvaatimusten myötä mahdollisuudet
uusien päästöjä vähentävien ratkaisujen, teknologioiden
ja osaamisen vientiin ovat parantuneet. Alalle tuo uusia
liiketoimintamahdollisuuksia myös Kioton pöytäkirjan
hankemekanismien, puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) ja
yhteistoteutuksen (JI) hyödyntäminen. Näiden
joustomekanismien puitteissa Kioton pöytäkirjan liitteen
I maat (teollisuus- ja siirtymätalousmaat, joille on
määritelty sitovat kasvihuonekaasujen rajoittamis- ja
vähentämisvelvoitteet) voivat hankkia päästöyksiköitä,
jotka ovat peräisin toisista maista, ja käyttää niitä
kansallisen velvoitteensa täydentämisessä.
Uusiin jätteenkäsittelykonsepteihin liittyvien
liiketoimintamahdollisuuksien ja
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksien
arvioimiseksi tarkasteltiin seuraaviin jätehuollon
osa-alueisiin liittyviä käsittelykonsepteja: jätteiden
jalostaminen tuotteiksi, jätteiden biohajoavan fraktion
käsittely ja hyötykäyttö, jätteiden energiakäyttö ja
jätteiden kaatopaikkasijoitus. Merkittävimpien uusien
teknologioiden toimivuuden ja päästöjen
vähentämistehokkuuden arvioinnin lisäksi analysoitiin
valittujen konseptien taloudellista kannattavuutta CDM-
tai JI-hankkeissa.
Kioton hankemekanismien puitteissa
kustannustehokkaimmiksi jätehuoltohankkeiksi
osoittautuivat esimerkkilaskelmissa kaatopaikkakaasujen
keräys ja soihtupoltto sekä tietyin edellytyksin
biokaasun tuotanto ja jätteen käyttö energiantuotannossa.
Biokaasun tuotanto maatalouden jätteistä ja lietteistä
tai muista biohajoavista lietteistä on CDM- ja
JI-hankkeissa yleensä taloudellisesti ja teknisesti
parempi vaihtoehto kuin biokaasun tuotanto lajitellusta
yhdyskuntajätteestä. Päästövähennyksistä saatavan
hyvityksen ja lyhyen, nykyisen Kioton kauden kestäväksi
oletetun hyvityskauden takia oli taloudellisesti
edullisinta tuottaa nopeasti suuri päästövähennys
pienellä investoinnilla. Tässä suhteessa CDM- ja
JI-hankkeet poikkeavat muista jätehuoltohankkeista,
joissa kaatopaikkakaasun energiahyödyntäminen ja jätteen
energiakäyttö usein arvioidaan kaatopaikkakaasun
soihtupolttoa kustannustehokkaammiksi
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismenetelmiksi.
Tutkimuksessa jätteenkäsittelykonsepteja tarkasteltiin
erillisinä kokonaisuuksina. Käytännön hankkeissa
lähtöoletukset, tarkasteltava jätehuollon kokonaisuus,
syntyvän energian tai tuotteiden
hyödyntämismahdollisuudet ym. seikat vaikuttavat
merkittävästi tulokseksi saatavaan kasvihuonekaasujen
vähentämistehokkuuteen. Tämä ilmeni mm.
materiaalihyödyntämisen esimerkkitarkasteluissa, joissa
kierrätetystä materiaalista valmistetun tuotteen
kasvihuonekaasupäästöjä verrattiin vastaavan
neitseellisestä materiaalista valmistetun tuotteen
elinkaaren aikaisiin päästöihin. Tuloksiin vaikuttavat
mm. vertailukohteena käytetty tuote, jätemateriaalin
käsittelytapa ja lopputuotteen kohtalo käytön jälkeen.
Esimerkiksi tapauksessa, jossa jätemuovista valmistetun
profiilin oletettiin korvaavan kyllästetystä puusta
valmistettua tuotetta, prosessointi muoviprofiiliksi
vähensi kasvihuonekaasupäästöjä vain tietyin
edellytyksin. Tulokset olisivat kuitenkin erilaisia, jos
vertailukohteena olisi ollut fossiilisperäinen tuote.
AB - Jätehuollon osuus maailmanlaajuisista ihmisen toiminnan
aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on 3-4 %.
Merkittävin päästölähde on kaatopaikkojen
metaanintuotanto. Jätehuollon voimakkaan kehityksen ja
päästöjen vähentämisvaatimusten myötä mahdollisuudet
uusien päästöjä vähentävien ratkaisujen, teknologioiden
ja osaamisen vientiin ovat parantuneet. Alalle tuo uusia
liiketoimintamahdollisuuksia myös Kioton pöytäkirjan
hankemekanismien, puhtaan kehityksen mekanismin (CDM) ja
yhteistoteutuksen (JI) hyödyntäminen. Näiden
joustomekanismien puitteissa Kioton pöytäkirjan liitteen
I maat (teollisuus- ja siirtymätalousmaat, joille on
määritelty sitovat kasvihuonekaasujen rajoittamis- ja
vähentämisvelvoitteet) voivat hankkia päästöyksiköitä,
jotka ovat peräisin toisista maista, ja käyttää niitä
kansallisen velvoitteensa täydentämisessä.
Uusiin jätteenkäsittelykonsepteihin liittyvien
liiketoimintamahdollisuuksien ja
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismahdollisuuksien
arvioimiseksi tarkasteltiin seuraaviin jätehuollon
osa-alueisiin liittyviä käsittelykonsepteja: jätteiden
jalostaminen tuotteiksi, jätteiden biohajoavan fraktion
käsittely ja hyötykäyttö, jätteiden energiakäyttö ja
jätteiden kaatopaikkasijoitus. Merkittävimpien uusien
teknologioiden toimivuuden ja päästöjen
vähentämistehokkuuden arvioinnin lisäksi analysoitiin
valittujen konseptien taloudellista kannattavuutta CDM-
tai JI-hankkeissa.
Kioton hankemekanismien puitteissa
kustannustehokkaimmiksi jätehuoltohankkeiksi
osoittautuivat esimerkkilaskelmissa kaatopaikkakaasujen
keräys ja soihtupoltto sekä tietyin edellytyksin
biokaasun tuotanto ja jätteen käyttö energiantuotannossa.
Biokaasun tuotanto maatalouden jätteistä ja lietteistä
tai muista biohajoavista lietteistä on CDM- ja
JI-hankkeissa yleensä taloudellisesti ja teknisesti
parempi vaihtoehto kuin biokaasun tuotanto lajitellusta
yhdyskuntajätteestä. Päästövähennyksistä saatavan
hyvityksen ja lyhyen, nykyisen Kioton kauden kestäväksi
oletetun hyvityskauden takia oli taloudellisesti
edullisinta tuottaa nopeasti suuri päästövähennys
pienellä investoinnilla. Tässä suhteessa CDM- ja
JI-hankkeet poikkeavat muista jätehuoltohankkeista,
joissa kaatopaikkakaasun energiahyödyntäminen ja jätteen
energiakäyttö usein arvioidaan kaatopaikkakaasun
soihtupolttoa kustannustehokkaammiksi
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämismenetelmiksi.
Tutkimuksessa jätteenkäsittelykonsepteja tarkasteltiin
erillisinä kokonaisuuksina. Käytännön hankkeissa
lähtöoletukset, tarkasteltava jätehuollon kokonaisuus,
syntyvän energian tai tuotteiden
hyödyntämismahdollisuudet ym. seikat vaikuttavat
merkittävästi tulokseksi saatavaan kasvihuonekaasujen
vähentämistehokkuuteen. Tämä ilmeni mm.
materiaalihyödyntämisen esimerkkitarkasteluissa, joissa
kierrätetystä materiaalista valmistetun tuotteen
kasvihuonekaasupäästöjä verrattiin vastaavan
neitseellisestä materiaalista valmistetun tuotteen
elinkaaren aikaisiin päästöihin. Tuloksiin vaikuttavat
mm. vertailukohteena käytetty tuote, jätemateriaalin
käsittelytapa ja lopputuotteen kohtalo käytön jälkeen.
Esimerkiksi tapauksessa, jossa jätemuovista valmistetun
profiilin oletettiin korvaavan kyllästetystä puusta
valmistettua tuotetta, prosessointi muoviprofiiliksi
vähensi kasvihuonekaasupäästöjä vain tietyin
edellytyksin. Tulokset olisivat kuitenkin erilaisia, jos
vertailukohteena olisi ollut fossiilisperäinen tuote.
KW - waste management
KW - greenhouse gas emissions
KW - emission reduction
KW - waste treatment technology
KW - biowaste
KW - landfill
KW - waste incineration
KW - waste recycling
KW - material recovery
KW - Kyoto Mechanisms
KW - CDM
KW - JI
KW - market potential
M3 - Report
SN - 978-951-38-6959-5
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Uusien jätteenkäsittelykonseptien mahdollisuudet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -