Uusien oksygenaattien käyttö bensiinikomponentteina. Osa 2

Matti Kytö, Nils-Olof Nylund, Jouni Kivi, Aimo Rautiola, Kyösti Orre

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksen ensimmäisessä osassa oli todettu, että autojen pakokaasupäästöt pienenevät käytettäessä 2 paino % happea sisältäviä polttoaineita. Toisessa vaiheessa tutkittiin metyylitertiääributyylieetteriä (MTBE), etyylitertiääributyylieetteriä (ETBE) ja etanolia sisältäviä bensiinejä, joiden hap pipitoisuudet olivat 2-4 paino %. Laboratoriokokeiden mukaan etanolilla oli ei toivottuja vaikutuksia yleisimpiin varastosäiliöiden pinnoitteisiin. Ajettavuusmittauksissa käytettiin yhtä katalysaat toriautoa ja yhtä ei katalysaattoriautoa. Autot toimivat hyvin kaikilla testatuilla polttoaineilla. Kaasutinmoottorilla varustetun auton kuuma ajettavuus tosin huononi polttoaineilla, joiden happipitoisuudet olivat korkeat. Säänneltyjä päästöjä mitattiin MTBE:tä, ETBE:tä tai etanolia sisältävillä polttoaineilla, joiden happipitoisuudet olivat korkeintaan 4 paino %. Ei katalysaattoriauton CO ja HC päästöt pienenivät polttoaineen happipitoisuuden kasvaessa. Hiilivetypolttoaineen arvoihin verrattuna CO päästö laski happipitoisilla polttoaineilla +20oC:n lämpötilassa 10-40 % ja HC päästö 0-10 %. Matalissa lämpötiloissa, 7 ja 20 °C, CO päästö laski 5-30 % ja HC päästö 15-20 %. Myös katalysaattoriauton päästöt pienenivät +20 °C:ssa polttoaineen happipitoisuuden kasvaessa, CO päästö 10-20 % ja HC päästö 10-30 %. Kylmissä lämpötiloissa katalysaattoriauton tuloksissa oli hajontaa. NOx päästöön polttoaineen happipitoisuudella ei ollut merkittävää vaikutusta kummallakaan autolla missään lämpötilassa. Tulosten perusteella ei voitu määrittää optimihappipitoisuutta, sillä päästöjen vähenemät olivat pääsääntöisesti suoraan verrannollisia polttoaineen happipitoisuuteen. Ei säänneltyjen päästöjen mittauksissa todettiin, että autotyyppi ja koelämpötila vaikuttivat tuloksiin eniten. Katalysaattoriautolla päästöjä muodostui merkittäävästi vain matalissa lämpötiloissa kokeen alussa. Polttoaineen happipitoisuuden muutokset vaikuttivat ainoastaan pakokaasujen aldehydipitoisuuteen, joka kasvoi polttoaineen happipitoisuuden noustessa. Kenttäkokeessa testattiin ETBE:tä ja etanolia sisältävää bensiiniä, jota käytettessä ei havaittu polttoaineesta johtuvia ajettavuusongelmia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages49
ISBN (Print)951-38-4455-2
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1521
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Gasoline
Carbon Monoxide

Keywords

  • gasoline
  • additives
  • oxygen compounds
  • ethers
  • MTBE
  • ETBE
  • alcohols
  • ethanol
  • fuels
  • testing
  • flue gases
  • emissions

Cite this

Kytö, M., Nylund, N-O., Kivi, J., Rautiola, A., & Orre, K. (1993). Uusien oksygenaattien käyttö bensiinikomponentteina. Osa 2. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1521
Kytö, Matti ; Nylund, Nils-Olof ; Kivi, Jouni ; Rautiola, Aimo ; Orre, Kyösti. / Uusien oksygenaattien käyttö bensiinikomponentteina. Osa 2. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 49 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1521).
@book{50265dff66c644329a4e08b920c7d30a,
title = "Uusien oksygenaattien k{\"a}ytt{\"o} bensiinikomponentteina. Osa 2",
abstract = "Tutkimuksen ensimm{\"a}isess{\"a} osassa oli todettu, ett{\"a} autojen pakokaasup{\"a}{\"a}st{\"o}t pienenev{\"a}t k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} 2 paino {\%} happea sis{\"a}lt{\"a}vi{\"a} polttoaineita. Toisessa vaiheessa tutkittiin metyyliterti{\"a}{\"a}ributyylieetteri{\"a} (MTBE), etyyliterti{\"a}{\"a}ributyylieetteri{\"a} (ETBE) ja etanolia sis{\"a}lt{\"a}vi{\"a} bensiinej{\"a}, joiden hap pipitoisuudet olivat 2-4 paino {\%}. Laboratoriokokeiden mukaan etanolilla oli ei toivottuja vaikutuksia yleisimpiin varastos{\"a}ili{\"o}iden pinnoitteisiin. Ajettavuusmittauksissa k{\"a}ytettiin yht{\"a} katalysaat toriautoa ja yht{\"a} ei katalysaattoriautoa. Autot toimivat hyvin kaikilla testatuilla polttoaineilla. Kaasutinmoottorilla varustetun auton kuuma ajettavuus tosin huononi polttoaineilla, joiden happipitoisuudet olivat korkeat. S{\"a}{\"a}nneltyj{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} mitattiin MTBE:t{\"a}, ETBE:t{\"a} tai etanolia sis{\"a}lt{\"a}vill{\"a} polttoaineilla, joiden happipitoisuudet olivat korkeintaan 4 paino {\%}. Ei katalysaattoriauton CO ja HC p{\"a}{\"a}st{\"o}t pieneniv{\"a}t polttoaineen happipitoisuuden kasvaessa. Hiilivetypolttoaineen arvoihin verrattuna CO p{\"a}{\"a}st{\"o} laski happipitoisilla polttoaineilla +20oC:n l{\"a}mp{\"o}tilassa 10-40 {\%} ja HC p{\"a}{\"a}st{\"o} 0-10 {\%}. Matalissa l{\"a}mp{\"o}tiloissa, 7 ja 20 °C, CO p{\"a}{\"a}st{\"o} laski 5-30 {\%} ja HC p{\"a}{\"a}st{\"o} 15-20 {\%}. My{\"o}s katalysaattoriauton p{\"a}{\"a}st{\"o}t pieneniv{\"a}t +20 °C:ssa polttoaineen happipitoisuuden kasvaessa, CO p{\"a}{\"a}st{\"o} 10-20 {\%} ja HC p{\"a}{\"a}st{\"o} 10-30 {\%}. Kylmiss{\"a} l{\"a}mp{\"o}tiloissa katalysaattoriauton tuloksissa oli hajontaa. NOx p{\"a}{\"a}st{\"o}{\"o}n polttoaineen happipitoisuudella ei ollut merkitt{\"a}v{\"a}{\"a} vaikutusta kummallakaan autolla miss{\"a}{\"a}n l{\"a}mp{\"o}tilassa. Tulosten perusteella ei voitu m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} optimihappipitoisuutta, sill{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}henem{\"a}t olivat p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti suoraan verrannollisia polttoaineen happipitoisuuteen. Ei s{\"a}{\"a}nneltyjen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen mittauksissa todettiin, ett{\"a} autotyyppi ja koel{\"a}mp{\"o}tila vaikuttivat tuloksiin eniten. Katalysaattoriautolla p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} muodostui merkitt{\"a}{\"a}v{\"a}sti vain matalissa l{\"a}mp{\"o}tiloissa kokeen alussa. Polttoaineen happipitoisuuden muutokset vaikuttivat ainoastaan pakokaasujen aldehydipitoisuuteen, joka kasvoi polttoaineen happipitoisuuden noustessa. Kentt{\"a}kokeessa testattiin ETBE:t{\"a} ja etanolia sis{\"a}lt{\"a}v{\"a}{\"a} bensiini{\"a}, jota k{\"a}ytettess{\"a} ei havaittu polttoaineesta johtuvia ajettavuusongelmia.",
keywords = "gasoline, additives, oxygen compounds, ethers, MTBE, ETBE, alcohols, ethanol, fuels, testing, flue gases, emissions",
author = "Matti Kyt{\"o} and Nils-Olof Nylund and Jouni Kivi and Aimo Rautiola and Ky{\"o}sti Orre",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4455-2",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1521",
address = "Finland",

}

Kytö, M, Nylund, N-O, Kivi, J, Rautiola, A & Orre, K 1993, Uusien oksygenaattien käyttö bensiinikomponentteina. Osa 2. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1521, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Uusien oksygenaattien käyttö bensiinikomponentteina. Osa 2. / Kytö, Matti; Nylund, Nils-Olof; Kivi, Jouni; Rautiola, Aimo; Orre, Kyösti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 49 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1521).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Uusien oksygenaattien käyttö bensiinikomponentteina. Osa 2

AU - Kytö, Matti

AU - Nylund, Nils-Olof

AU - Kivi, Jouni

AU - Rautiola, Aimo

AU - Orre, Kyösti

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - Tutkimuksen ensimmäisessä osassa oli todettu, että autojen pakokaasupäästöt pienenevät käytettäessä 2 paino % happea sisältäviä polttoaineita. Toisessa vaiheessa tutkittiin metyylitertiääributyylieetteriä (MTBE), etyylitertiääributyylieetteriä (ETBE) ja etanolia sisältäviä bensiinejä, joiden hap pipitoisuudet olivat 2-4 paino %. Laboratoriokokeiden mukaan etanolilla oli ei toivottuja vaikutuksia yleisimpiin varastosäiliöiden pinnoitteisiin. Ajettavuusmittauksissa käytettiin yhtä katalysaat toriautoa ja yhtä ei katalysaattoriautoa. Autot toimivat hyvin kaikilla testatuilla polttoaineilla. Kaasutinmoottorilla varustetun auton kuuma ajettavuus tosin huononi polttoaineilla, joiden happipitoisuudet olivat korkeat. Säänneltyjä päästöjä mitattiin MTBE:tä, ETBE:tä tai etanolia sisältävillä polttoaineilla, joiden happipitoisuudet olivat korkeintaan 4 paino %. Ei katalysaattoriauton CO ja HC päästöt pienenivät polttoaineen happipitoisuuden kasvaessa. Hiilivetypolttoaineen arvoihin verrattuna CO päästö laski happipitoisilla polttoaineilla +20oC:n lämpötilassa 10-40 % ja HC päästö 0-10 %. Matalissa lämpötiloissa, 7 ja 20 °C, CO päästö laski 5-30 % ja HC päästö 15-20 %. Myös katalysaattoriauton päästöt pienenivät +20 °C:ssa polttoaineen happipitoisuuden kasvaessa, CO päästö 10-20 % ja HC päästö 10-30 %. Kylmissä lämpötiloissa katalysaattoriauton tuloksissa oli hajontaa. NOx päästöön polttoaineen happipitoisuudella ei ollut merkittävää vaikutusta kummallakaan autolla missään lämpötilassa. Tulosten perusteella ei voitu määrittää optimihappipitoisuutta, sillä päästöjen vähenemät olivat pääsääntöisesti suoraan verrannollisia polttoaineen happipitoisuuteen. Ei säänneltyjen päästöjen mittauksissa todettiin, että autotyyppi ja koelämpötila vaikuttivat tuloksiin eniten. Katalysaattoriautolla päästöjä muodostui merkittäävästi vain matalissa lämpötiloissa kokeen alussa. Polttoaineen happipitoisuuden muutokset vaikuttivat ainoastaan pakokaasujen aldehydipitoisuuteen, joka kasvoi polttoaineen happipitoisuuden noustessa. Kenttäkokeessa testattiin ETBE:tä ja etanolia sisältävää bensiiniä, jota käytettessä ei havaittu polttoaineesta johtuvia ajettavuusongelmia.

AB - Tutkimuksen ensimmäisessä osassa oli todettu, että autojen pakokaasupäästöt pienenevät käytettäessä 2 paino % happea sisältäviä polttoaineita. Toisessa vaiheessa tutkittiin metyylitertiääributyylieetteriä (MTBE), etyylitertiääributyylieetteriä (ETBE) ja etanolia sisältäviä bensiinejä, joiden hap pipitoisuudet olivat 2-4 paino %. Laboratoriokokeiden mukaan etanolilla oli ei toivottuja vaikutuksia yleisimpiin varastosäiliöiden pinnoitteisiin. Ajettavuusmittauksissa käytettiin yhtä katalysaat toriautoa ja yhtä ei katalysaattoriautoa. Autot toimivat hyvin kaikilla testatuilla polttoaineilla. Kaasutinmoottorilla varustetun auton kuuma ajettavuus tosin huononi polttoaineilla, joiden happipitoisuudet olivat korkeat. Säänneltyjä päästöjä mitattiin MTBE:tä, ETBE:tä tai etanolia sisältävillä polttoaineilla, joiden happipitoisuudet olivat korkeintaan 4 paino %. Ei katalysaattoriauton CO ja HC päästöt pienenivät polttoaineen happipitoisuuden kasvaessa. Hiilivetypolttoaineen arvoihin verrattuna CO päästö laski happipitoisilla polttoaineilla +20oC:n lämpötilassa 10-40 % ja HC päästö 0-10 %. Matalissa lämpötiloissa, 7 ja 20 °C, CO päästö laski 5-30 % ja HC päästö 15-20 %. Myös katalysaattoriauton päästöt pienenivät +20 °C:ssa polttoaineen happipitoisuuden kasvaessa, CO päästö 10-20 % ja HC päästö 10-30 %. Kylmissä lämpötiloissa katalysaattoriauton tuloksissa oli hajontaa. NOx päästöön polttoaineen happipitoisuudella ei ollut merkittävää vaikutusta kummallakaan autolla missään lämpötilassa. Tulosten perusteella ei voitu määrittää optimihappipitoisuutta, sillä päästöjen vähenemät olivat pääsääntöisesti suoraan verrannollisia polttoaineen happipitoisuuteen. Ei säänneltyjen päästöjen mittauksissa todettiin, että autotyyppi ja koelämpötila vaikuttivat tuloksiin eniten. Katalysaattoriautolla päästöjä muodostui merkittäävästi vain matalissa lämpötiloissa kokeen alussa. Polttoaineen happipitoisuuden muutokset vaikuttivat ainoastaan pakokaasujen aldehydipitoisuuteen, joka kasvoi polttoaineen happipitoisuuden noustessa. Kenttäkokeessa testattiin ETBE:tä ja etanolia sisältävää bensiiniä, jota käytettessä ei havaittu polttoaineesta johtuvia ajettavuusongelmia.

KW - gasoline

KW - additives

KW - oxygen compounds

KW - ethers

KW - MTBE

KW - ETBE

KW - alcohols

KW - ethanol

KW - fuels

KW - testing

KW - flue gases

KW - emissions

M3 - Report

SN - 951-38-4455-2

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Uusien oksygenaattien käyttö bensiinikomponentteina. Osa 2

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kytö M, Nylund N-O, Kivi J, Rautiola A, Orre K. Uusien oksygenaattien käyttö bensiinikomponentteina. Osa 2. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 49 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1521).