Uutta kivihiilitekniikkaa. Osa 2. Hiili- vesilietteiden käsittely ja käsittelytekniset ominaisuudet

Eeva Panula, Martti Äijälä

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Kivihiili-vesiliete on nestemäinen, raskasta polttoöljyä korvaava polttoaine. Se käyttäytyy yleensä ei-newtonmaisesti. Ominaisuudet vaihtelevat pseudoplastisesta Bingham-plastiseen. Stabiilisuuden vuoksi pyritään korkeaan alkuleikkausjännitykseen. Pumppauksessa lietteen viskositeetti on tavallisesti alueella 500 - 1000 cP. Pieni viskositeetti merkitsee kuitenkin huonoa stabiilisuutta. Kivihiili-vesilietteen ominaisuuksia voidaan säädellä halutuiksi Tärkeimmät muuttujat ovat hiilihiukkasten pintakemia, johon vaikutetaan lisäaineilla, sekä hiilen määrä, laatu ja hiukkaskokojakauma. Tavoitteena on korkeakuormitteinen, nestemäinen ja stabiili polttoaine, jota voidaan käsitellä raskaan polttoöljyn laitteistossa. Käsittelylaitteistossa ongelmana ovat lietteen viskoosisuus, kuluttavuus, sakkautuvuus ja laadunvaihtelut. Usein raskasöljylaitteistoihin joudutaan tekemään muutoksia. Mm. pumppuja ja venttiileitä on jouduttu uusimaan, putkistoja oikomaan ja väljentämään ja varastosäiliöihin lisäämään sekoitus. Pumpuissa ja venttiileissä on jouduttu ottamaan käyttöön erityisesti lietteelle kehitettyjä laiteratkaisuja. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti laitteistojen huoltoon ja kunnossapitoon sekä lietteen ominaisuuksien ja laitteiston toiminta-arvojen yhteensovittamiseen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages60
ISBN (Print)951-38-2158-7
Publication statusPublished - 1984
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume368

Fingerprint

slurries
coal
water

Keywords

  • coal
  • slurries
  • water
  • materials handling
  • physical properties

Cite this

Panula, E., & Äijälä, M. (1984). Uutta kivihiilitekniikkaa. Osa 2. Hiili- vesilietteiden käsittely ja käsittelytekniset ominaisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 368
Panula, Eeva ; Äijälä, Martti. / Uutta kivihiilitekniikkaa. Osa 2. Hiili- vesilietteiden käsittely ja käsittelytekniset ominaisuudet. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 368).
@book{b06bb066ee914b0ead22099d6bf73458,
title = "Uutta kivihiilitekniikkaa. Osa 2. Hiili- vesilietteiden k{\"a}sittely ja k{\"a}sittelytekniset ominaisuudet",
abstract = "Kivihiili-vesiliete on nestem{\"a}inen, raskasta poltto{\"o}ljy{\"a} korvaava polttoaine. Se k{\"a}ytt{\"a}ytyy yleens{\"a} ei-newtonmaisesti. Ominaisuudet vaihtelevat pseudoplastisesta Bingham-plastiseen. Stabiilisuuden vuoksi pyrit{\"a}{\"a}n korkeaan alkuleikkausj{\"a}nnitykseen. Pumppauksessa lietteen viskositeetti on tavallisesti alueella 500 - 1000 cP. Pieni viskositeetti merkitsee kuitenkin huonoa stabiilisuutta. Kivihiili-vesilietteen ominaisuuksia voidaan s{\"a}{\"a}dell{\"a} halutuiksi T{\"a}rkeimm{\"a}t muuttujat ovat hiilihiukkasten pintakemia, johon vaikutetaan lis{\"a}aineilla, sek{\"a} hiilen m{\"a}{\"a}r{\"a}, laatu ja hiukkaskokojakauma. Tavoitteena on korkeakuormitteinen, nestem{\"a}inen ja stabiili polttoaine, jota voidaan k{\"a}sitell{\"a} raskaan poltto{\"o}ljyn laitteistossa. K{\"a}sittelylaitteistossa ongelmana ovat lietteen viskoosisuus, kuluttavuus, sakkautuvuus ja laadunvaihtelut. Usein raskas{\"o}ljylaitteistoihin joudutaan tekem{\"a}{\"a}n muutoksia. Mm. pumppuja ja venttiileit{\"a} on jouduttu uusimaan, putkistoja oikomaan ja v{\"a}ljent{\"a}m{\"a}{\"a}n ja varastos{\"a}ili{\"o}ihin lis{\"a}{\"a}m{\"a}{\"a}n sekoitus. Pumpuissa ja venttiileiss{\"a} on jouduttu ottamaan k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n erityisesti lietteelle kehitettyj{\"a} laiteratkaisuja. Huomiota on kiinnitett{\"a}v{\"a} erityisesti laitteistojen huoltoon ja kunnossapitoon sek{\"a} lietteen ominaisuuksien ja laitteiston toiminta-arvojen yhteensovittamiseen.",
keywords = "coal, slurries, water, materials handling, physical properties",
author = "Eeva Panula and Martti {\"A}ij{\"a}l{\"a}",
year = "1984",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2158-7",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Panula, E & Äijälä, M 1984, Uutta kivihiilitekniikkaa. Osa 2. Hiili- vesilietteiden käsittely ja käsittelytekniset ominaisuudet. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 368, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Uutta kivihiilitekniikkaa. Osa 2. Hiili- vesilietteiden käsittely ja käsittelytekniset ominaisuudet. / Panula, Eeva; Äijälä, Martti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 368).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Uutta kivihiilitekniikkaa. Osa 2. Hiili- vesilietteiden käsittely ja käsittelytekniset ominaisuudet

AU - Panula, Eeva

AU - Äijälä, Martti

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Kivihiili-vesiliete on nestemäinen, raskasta polttoöljyä korvaava polttoaine. Se käyttäytyy yleensä ei-newtonmaisesti. Ominaisuudet vaihtelevat pseudoplastisesta Bingham-plastiseen. Stabiilisuuden vuoksi pyritään korkeaan alkuleikkausjännitykseen. Pumppauksessa lietteen viskositeetti on tavallisesti alueella 500 - 1000 cP. Pieni viskositeetti merkitsee kuitenkin huonoa stabiilisuutta. Kivihiili-vesilietteen ominaisuuksia voidaan säädellä halutuiksi Tärkeimmät muuttujat ovat hiilihiukkasten pintakemia, johon vaikutetaan lisäaineilla, sekä hiilen määrä, laatu ja hiukkaskokojakauma. Tavoitteena on korkeakuormitteinen, nestemäinen ja stabiili polttoaine, jota voidaan käsitellä raskaan polttoöljyn laitteistossa. Käsittelylaitteistossa ongelmana ovat lietteen viskoosisuus, kuluttavuus, sakkautuvuus ja laadunvaihtelut. Usein raskasöljylaitteistoihin joudutaan tekemään muutoksia. Mm. pumppuja ja venttiileitä on jouduttu uusimaan, putkistoja oikomaan ja väljentämään ja varastosäiliöihin lisäämään sekoitus. Pumpuissa ja venttiileissä on jouduttu ottamaan käyttöön erityisesti lietteelle kehitettyjä laiteratkaisuja. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti laitteistojen huoltoon ja kunnossapitoon sekä lietteen ominaisuuksien ja laitteiston toiminta-arvojen yhteensovittamiseen.

AB - Kivihiili-vesiliete on nestemäinen, raskasta polttoöljyä korvaava polttoaine. Se käyttäytyy yleensä ei-newtonmaisesti. Ominaisuudet vaihtelevat pseudoplastisesta Bingham-plastiseen. Stabiilisuuden vuoksi pyritään korkeaan alkuleikkausjännitykseen. Pumppauksessa lietteen viskositeetti on tavallisesti alueella 500 - 1000 cP. Pieni viskositeetti merkitsee kuitenkin huonoa stabiilisuutta. Kivihiili-vesilietteen ominaisuuksia voidaan säädellä halutuiksi Tärkeimmät muuttujat ovat hiilihiukkasten pintakemia, johon vaikutetaan lisäaineilla, sekä hiilen määrä, laatu ja hiukkaskokojakauma. Tavoitteena on korkeakuormitteinen, nestemäinen ja stabiili polttoaine, jota voidaan käsitellä raskaan polttoöljyn laitteistossa. Käsittelylaitteistossa ongelmana ovat lietteen viskoosisuus, kuluttavuus, sakkautuvuus ja laadunvaihtelut. Usein raskasöljylaitteistoihin joudutaan tekemään muutoksia. Mm. pumppuja ja venttiileitä on jouduttu uusimaan, putkistoja oikomaan ja väljentämään ja varastosäiliöihin lisäämään sekoitus. Pumpuissa ja venttiileissä on jouduttu ottamaan käyttöön erityisesti lietteelle kehitettyjä laiteratkaisuja. Huomiota on kiinnitettävä erityisesti laitteistojen huoltoon ja kunnossapitoon sekä lietteen ominaisuuksien ja laitteiston toiminta-arvojen yhteensovittamiseen.

KW - coal

KW - slurries

KW - water

KW - materials handling

KW - physical properties

M3 - Report

SN - 951-38-2158-7

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Uutta kivihiilitekniikkaa. Osa 2. Hiili- vesilietteiden käsittely ja käsittelytekniset ominaisuudet

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Panula E, Äijälä M. Uutta kivihiilitekniikkaa. Osa 2. Hiili- vesilietteiden käsittely ja käsittelytekniset ominaisuudet. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 60 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 368).