Abstract
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Place of Publication | Espoo |
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 144 |
| ISBN (Print) | 951-38-2148-X |
| Publication status | Published - 1984 |
| MoE publication type | D4 Published development or research report or study |
Publication series
| Series | Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita |
|---|---|
| Number | 377 |
| ISSN | 0358-5085 |
Fingerprint
Keywords
- peat
- utilization
Cite this
}
Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot. / Thun, Rabbe; Brandt, Jarl; Kytö, Matti; Tulenheimo, Virve; Äijälä, Martti.
Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 144 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 377).Research output: Book/Report › Report
TY - BOOK
T1 - Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot
AU - Thun, Rabbe
AU - Brandt, Jarl
AU - Kytö, Matti
AU - Tulenheimo, Virve
AU - Äijälä, Martti
PY - 1984
Y1 - 1984
N2 - Teknis-taloudellisessa mielessä tarkastellaan erilaisia vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehtoja, jotka voisivat lisätä sen käyttöä noin 1 Mm3:lla/a. Vaihtoehdoista on kannattavin pintaturpeen hyödyntämismuoto jalostaminen kasvuturpeeksi. Tämä edellyttää kuitenkin uusien vientimarkkinoitten valtaamista kasvuturvejalosteille. Tuotteiden kilpailukykyä rajoittavat olennaisesti suuret kuljetuskustannukset ja markkinoilla olevat muut halvat kasvualustatuotteet. Pintaturpeen käyttö kuivikkeena soiden läheisyydessä olevilla karjatiloilla voi olla perusteltua, mikäli turpeen hinta ei ylitä noin 15 mk/m3. Kuiviketurpeen pitäisi pystyä syrjäyttämään olki, joka useimmilla tiloilla on ylijäämätuote. Pintaturpeella on potentiaalisia käyttömarkkinoita myös jätevesilietteen kompostointiaineena, mutta suuremman kokoonpuristuvuutensa takia se ei pysty kilpailemaan puunkuoren kanssa. Kiristyvät määräykset lietteen kaatopaikkakuljetuksesta saattavat merkitä pintaturpeen kompostointikäytön kasvamista. Pintaturpeen käyttö maanparannusaineena voi tulla kysymykseen erikoiskohteissa, kuten sokerijuurikas- tai perunaviljelmillä. Etelä-Suomen hiesusavimailla maanparannusturpeen käytön kannattavuutta heikentävät pitkät kuljetusmatkat ja suhteellisen pieni saavutettava lisäetu. Väkilannoitteiden nykyiseen hintaan verrattuna turvelannoitteen valmistus olisi noin kaksi kertaa kalliimpaa eikä niiden tuottaminen näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa. Pintaturpeen käyttö hydrolyysin tai vahantuotannon raaka-aineena nykyteknologialla ja tuotteiden tämänhetkisillä maailmanmarkkinahinnoilla ei myöskään ole kannattavaaa eikä perusteltua, koska on halvempia ja sopivampia vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä. Pintaturpeen ja polttoturpeen sekoittamiseen voidaan käyttää erillistä sekoitusvarastoa. Sen jyrsinturpeen laatua tasaavan vaikutuksen rahallista arvoa on vaikea määrittää. Normaaliin jyrsinturpeen polttoon verrattuna pintaturpeen poltto olisi kannattavaa, mikäli kuutiohinta suolla kuormattuna olisi korkeintaan 30 - 40 % polttoturpeen hinnasta. Tällöin edullisin käyttömuoto olisi poltto kaukolämmitysvoimalaitoksilla pienen kuormitustehon aikana ilman laitemuutoksia.
AB - Teknis-taloudellisessa mielessä tarkastellaan erilaisia vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehtoja, jotka voisivat lisätä sen käyttöä noin 1 Mm3:lla/a. Vaihtoehdoista on kannattavin pintaturpeen hyödyntämismuoto jalostaminen kasvuturpeeksi. Tämä edellyttää kuitenkin uusien vientimarkkinoitten valtaamista kasvuturvejalosteille. Tuotteiden kilpailukykyä rajoittavat olennaisesti suuret kuljetuskustannukset ja markkinoilla olevat muut halvat kasvualustatuotteet. Pintaturpeen käyttö kuivikkeena soiden läheisyydessä olevilla karjatiloilla voi olla perusteltua, mikäli turpeen hinta ei ylitä noin 15 mk/m3. Kuiviketurpeen pitäisi pystyä syrjäyttämään olki, joka useimmilla tiloilla on ylijäämätuote. Pintaturpeella on potentiaalisia käyttömarkkinoita myös jätevesilietteen kompostointiaineena, mutta suuremman kokoonpuristuvuutensa takia se ei pysty kilpailemaan puunkuoren kanssa. Kiristyvät määräykset lietteen kaatopaikkakuljetuksesta saattavat merkitä pintaturpeen kompostointikäytön kasvamista. Pintaturpeen käyttö maanparannusaineena voi tulla kysymykseen erikoiskohteissa, kuten sokerijuurikas- tai perunaviljelmillä. Etelä-Suomen hiesusavimailla maanparannusturpeen käytön kannattavuutta heikentävät pitkät kuljetusmatkat ja suhteellisen pieni saavutettava lisäetu. Väkilannoitteiden nykyiseen hintaan verrattuna turvelannoitteen valmistus olisi noin kaksi kertaa kalliimpaa eikä niiden tuottaminen näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa. Pintaturpeen käyttö hydrolyysin tai vahantuotannon raaka-aineena nykyteknologialla ja tuotteiden tämänhetkisillä maailmanmarkkinahinnoilla ei myöskään ole kannattavaaa eikä perusteltua, koska on halvempia ja sopivampia vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä. Pintaturpeen ja polttoturpeen sekoittamiseen voidaan käyttää erillistä sekoitusvarastoa. Sen jyrsinturpeen laatua tasaavan vaikutuksen rahallista arvoa on vaikea määrittää. Normaaliin jyrsinturpeen polttoon verrattuna pintaturpeen poltto olisi kannattavaa, mikäli kuutiohinta suolla kuormattuna olisi korkeintaan 30 - 40 % polttoturpeen hinnasta. Tällöin edullisin käyttömuoto olisi poltto kaukolämmitysvoimalaitoksilla pienen kuormitustehon aikana ilman laitemuutoksia.
KW - peat
KW - utilization
M3 - Report
SN - 951-38-2148-X
T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
BT - Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -