Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot

Rabbe Thun, Jarl Brandt, Matti Kytö, Virve Tulenheimo, Martti Äijälä

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Teknis-taloudellisessa mielessä tarkastellaan erilaisia vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehtoja, jotka voisivat lisätä sen käyttöä noin 1 Mm3:lla/a. Vaihtoehdoista on kannattavin pintaturpeen hyödyntämismuoto jalostaminen kasvuturpeeksi. Tämä edellyttää kuitenkin uusien vientimarkkinoitten valtaamista kasvuturvejalosteille. Tuotteiden kilpailukykyä rajoittavat olennaisesti suuret kuljetuskustannukset ja markkinoilla olevat muut halvat kasvualustatuotteet. Pintaturpeen käyttö kuivikkeena soiden läheisyydessä olevilla karjatiloilla voi olla perusteltua, mikäli turpeen hinta ei ylitä noin 15 mk/m3. Kuiviketurpeen pitäisi pystyä syrjäyttämään olki, joka useimmilla tiloilla on ylijäämätuote. Pintaturpeella on potentiaalisia käyttömarkkinoita myös jätevesilietteen kompostointiaineena, mutta suuremman kokoonpuristuvuutensa takia se ei pysty kilpailemaan puunkuoren kanssa. Kiristyvät määräykset lietteen kaatopaikkakuljetuksesta saattavat merkitä pintaturpeen kompostointikäytön kasvamista. Pintaturpeen käyttö maanparannusaineena voi tulla kysymykseen erikoiskohteissa, kuten sokerijuurikas- tai perunaviljelmillä. Etelä-Suomen hiesusavimailla maanparannusturpeen käytön kannattavuutta heikentävät pitkät kuljetusmatkat ja suhteellisen pieni saavutettava lisäetu. Väkilannoitteiden nykyiseen hintaan verrattuna turvelannoitteen valmistus olisi noin kaksi kertaa kalliimpaa eikä niiden tuottaminen näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa. Pintaturpeen käyttö hydrolyysin tai vahantuotannon raaka-aineena nykyteknologialla ja tuotteiden tämänhetkisillä maailmanmarkkinahinnoilla ei myöskään ole kannattavaaa eikä perusteltua, koska on halvempia ja sopivampia vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä. Pintaturpeen ja polttoturpeen sekoittamiseen voidaan käyttää erillistä sekoitusvarastoa. Sen jyrsinturpeen laatua tasaavan vaikutuksen rahallista arvoa on vaikea määrittää. Normaaliin jyrsinturpeen polttoon verrattuna pintaturpeen poltto olisi kannattavaa, mikäli kuutiohinta suolla kuormattuna olisi korkeintaan 30 - 40 % polttoturpeen hinnasta. Tällöin edullisin käyttömuoto olisi poltto kaukolämmitysvoimalaitoksilla pienen kuormitustehon aikana ilman laitemuutoksia.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages144
    ISBN (Print)951-38-2148-X
    Publication statusPublished - 1984
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
    Number377
    ISSN0358-5085

    Fingerprint

    peat
    Olla

    Keywords

    • peat
    • utilization

    Cite this

    Thun, R., Brandt, J., Kytö, M., Tulenheimo, V., & Äijälä, M. (1984). Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 377
    Thun, Rabbe ; Brandt, Jarl ; Kytö, Matti ; Tulenheimo, Virve ; Äijälä, Martti. / Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 144 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 377).
    @book{05e7bccd7d95460aa019ebe417578c1c,
    title = "V{\"a}h{\"a}n maatuneen pintaturpeen hy{\"o}dynt{\"a}misvaihtoehdot",
    abstract = "Teknis-taloudellisessa mieless{\"a} tarkastellaan erilaisia v{\"a}h{\"a}n maatuneen pintaturpeen hy{\"o}dynt{\"a}misvaihtoehtoja, jotka voisivat lis{\"a}t{\"a} sen k{\"a}ytt{\"o}{\"a} noin 1 Mm3:lla/a. Vaihtoehdoista on kannattavin pintaturpeen hy{\"o}dynt{\"a}mismuoto jalostaminen kasvuturpeeksi. T{\"a}m{\"a} edellytt{\"a}{\"a} kuitenkin uusien vientimarkkinoitten valtaamista kasvuturvejalosteille. Tuotteiden kilpailukyky{\"a} rajoittavat olennaisesti suuret kuljetuskustannukset ja markkinoilla olevat muut halvat kasvualustatuotteet. Pintaturpeen k{\"a}ytt{\"o} kuivikkeena soiden l{\"a}heisyydess{\"a} olevilla karjatiloilla voi olla perusteltua, mik{\"a}li turpeen hinta ei ylit{\"a} noin 15 mk/m3. Kuiviketurpeen pit{\"a}isi pysty{\"a} syrj{\"a}ytt{\"a}m{\"a}{\"a}n olki, joka useimmilla tiloilla on ylij{\"a}{\"a}m{\"a}tuote. Pintaturpeella on potentiaalisia k{\"a}ytt{\"o}markkinoita my{\"o}s j{\"a}tevesilietteen kompostointiaineena, mutta suuremman kokoonpuristuvuutensa takia se ei pysty kilpailemaan puunkuoren kanssa. Kiristyv{\"a}t m{\"a}{\"a}r{\"a}ykset lietteen kaatopaikkakuljetuksesta saattavat merkit{\"a} pintaturpeen kompostointik{\"a}yt{\"o}n kasvamista. Pintaturpeen k{\"a}ytt{\"o} maanparannusaineena voi tulla kysymykseen erikoiskohteissa, kuten sokerijuurikas- tai perunaviljelmill{\"a}. Etel{\"a}-Suomen hiesusavimailla maanparannusturpeen k{\"a}yt{\"o}n kannattavuutta heikent{\"a}v{\"a}t pitk{\"a}t kuljetusmatkat ja suhteellisen pieni saavutettava lis{\"a}etu. V{\"a}kilannoitteiden nykyiseen hintaan verrattuna turvelannoitteen valmistus olisi noin kaksi kertaa kalliimpaa eik{\"a} niiden tuottaminen n{\"a}yt{\"a} todenn{\"a}k{\"o}iselt{\"a} l{\"a}hitulevaisuudessa. Pintaturpeen k{\"a}ytt{\"o} hydrolyysin tai vahantuotannon raaka-aineena nykyteknologialla ja tuotteiden t{\"a}m{\"a}nhetkisill{\"a} maailmanmarkkinahinnoilla ei my{\"o}sk{\"a}{\"a}n ole kannattavaaa eik{\"a} perusteltua, koska on halvempia ja sopivampia vaihtoehtoisia raaka-ainel{\"a}hteit{\"a}. Pintaturpeen ja polttoturpeen sekoittamiseen voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} erillist{\"a} sekoitusvarastoa. Sen jyrsinturpeen laatua tasaavan vaikutuksen rahallista arvoa on vaikea m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a}. Normaaliin jyrsinturpeen polttoon verrattuna pintaturpeen poltto olisi kannattavaa, mik{\"a}li kuutiohinta suolla kuormattuna olisi korkeintaan 30 - 40 {\%} polttoturpeen hinnasta. T{\"a}ll{\"o}in edullisin k{\"a}ytt{\"o}muoto olisi poltto kaukol{\"a}mmitysvoimalaitoksilla pienen kuormitustehon aikana ilman laitemuutoksia.",
    keywords = "peat, utilization",
    author = "Rabbe Thun and Jarl Brandt and Matti Kyt{\"o} and Virve Tulenheimo and Martti {\"A}ij{\"a}l{\"a}",
    year = "1984",
    language = "Finnish",
    isbn = "951-38-2148-X",
    series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "377",
    address = "Finland",

    }

    Thun, R, Brandt, J, Kytö, M, Tulenheimo, V & Äijälä, M 1984, Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 377, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

    Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot. / Thun, Rabbe; Brandt, Jarl; Kytö, Matti; Tulenheimo, Virve; Äijälä, Martti.

    Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 144 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 377).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot

    AU - Thun, Rabbe

    AU - Brandt, Jarl

    AU - Kytö, Matti

    AU - Tulenheimo, Virve

    AU - Äijälä, Martti

    PY - 1984

    Y1 - 1984

    N2 - Teknis-taloudellisessa mielessä tarkastellaan erilaisia vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehtoja, jotka voisivat lisätä sen käyttöä noin 1 Mm3:lla/a. Vaihtoehdoista on kannattavin pintaturpeen hyödyntämismuoto jalostaminen kasvuturpeeksi. Tämä edellyttää kuitenkin uusien vientimarkkinoitten valtaamista kasvuturvejalosteille. Tuotteiden kilpailukykyä rajoittavat olennaisesti suuret kuljetuskustannukset ja markkinoilla olevat muut halvat kasvualustatuotteet. Pintaturpeen käyttö kuivikkeena soiden läheisyydessä olevilla karjatiloilla voi olla perusteltua, mikäli turpeen hinta ei ylitä noin 15 mk/m3. Kuiviketurpeen pitäisi pystyä syrjäyttämään olki, joka useimmilla tiloilla on ylijäämätuote. Pintaturpeella on potentiaalisia käyttömarkkinoita myös jätevesilietteen kompostointiaineena, mutta suuremman kokoonpuristuvuutensa takia se ei pysty kilpailemaan puunkuoren kanssa. Kiristyvät määräykset lietteen kaatopaikkakuljetuksesta saattavat merkitä pintaturpeen kompostointikäytön kasvamista. Pintaturpeen käyttö maanparannusaineena voi tulla kysymykseen erikoiskohteissa, kuten sokerijuurikas- tai perunaviljelmillä. Etelä-Suomen hiesusavimailla maanparannusturpeen käytön kannattavuutta heikentävät pitkät kuljetusmatkat ja suhteellisen pieni saavutettava lisäetu. Väkilannoitteiden nykyiseen hintaan verrattuna turvelannoitteen valmistus olisi noin kaksi kertaa kalliimpaa eikä niiden tuottaminen näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa. Pintaturpeen käyttö hydrolyysin tai vahantuotannon raaka-aineena nykyteknologialla ja tuotteiden tämänhetkisillä maailmanmarkkinahinnoilla ei myöskään ole kannattavaaa eikä perusteltua, koska on halvempia ja sopivampia vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä. Pintaturpeen ja polttoturpeen sekoittamiseen voidaan käyttää erillistä sekoitusvarastoa. Sen jyrsinturpeen laatua tasaavan vaikutuksen rahallista arvoa on vaikea määrittää. Normaaliin jyrsinturpeen polttoon verrattuna pintaturpeen poltto olisi kannattavaa, mikäli kuutiohinta suolla kuormattuna olisi korkeintaan 30 - 40 % polttoturpeen hinnasta. Tällöin edullisin käyttömuoto olisi poltto kaukolämmitysvoimalaitoksilla pienen kuormitustehon aikana ilman laitemuutoksia.

    AB - Teknis-taloudellisessa mielessä tarkastellaan erilaisia vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehtoja, jotka voisivat lisätä sen käyttöä noin 1 Mm3:lla/a. Vaihtoehdoista on kannattavin pintaturpeen hyödyntämismuoto jalostaminen kasvuturpeeksi. Tämä edellyttää kuitenkin uusien vientimarkkinoitten valtaamista kasvuturvejalosteille. Tuotteiden kilpailukykyä rajoittavat olennaisesti suuret kuljetuskustannukset ja markkinoilla olevat muut halvat kasvualustatuotteet. Pintaturpeen käyttö kuivikkeena soiden läheisyydessä olevilla karjatiloilla voi olla perusteltua, mikäli turpeen hinta ei ylitä noin 15 mk/m3. Kuiviketurpeen pitäisi pystyä syrjäyttämään olki, joka useimmilla tiloilla on ylijäämätuote. Pintaturpeella on potentiaalisia käyttömarkkinoita myös jätevesilietteen kompostointiaineena, mutta suuremman kokoonpuristuvuutensa takia se ei pysty kilpailemaan puunkuoren kanssa. Kiristyvät määräykset lietteen kaatopaikkakuljetuksesta saattavat merkitä pintaturpeen kompostointikäytön kasvamista. Pintaturpeen käyttö maanparannusaineena voi tulla kysymykseen erikoiskohteissa, kuten sokerijuurikas- tai perunaviljelmillä. Etelä-Suomen hiesusavimailla maanparannusturpeen käytön kannattavuutta heikentävät pitkät kuljetusmatkat ja suhteellisen pieni saavutettava lisäetu. Väkilannoitteiden nykyiseen hintaan verrattuna turvelannoitteen valmistus olisi noin kaksi kertaa kalliimpaa eikä niiden tuottaminen näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa. Pintaturpeen käyttö hydrolyysin tai vahantuotannon raaka-aineena nykyteknologialla ja tuotteiden tämänhetkisillä maailmanmarkkinahinnoilla ei myöskään ole kannattavaaa eikä perusteltua, koska on halvempia ja sopivampia vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä. Pintaturpeen ja polttoturpeen sekoittamiseen voidaan käyttää erillistä sekoitusvarastoa. Sen jyrsinturpeen laatua tasaavan vaikutuksen rahallista arvoa on vaikea määrittää. Normaaliin jyrsinturpeen polttoon verrattuna pintaturpeen poltto olisi kannattavaa, mikäli kuutiohinta suolla kuormattuna olisi korkeintaan 30 - 40 % polttoturpeen hinnasta. Tällöin edullisin käyttömuoto olisi poltto kaukolämmitysvoimalaitoksilla pienen kuormitustehon aikana ilman laitemuutoksia.

    KW - peat

    KW - utilization

    M3 - Report

    SN - 951-38-2148-X

    T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

    BT - Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    CY - Espoo

    ER -

    Thun R, Brandt J, Kytö M, Tulenheimo V, Äijälä M. Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 144 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 377).