Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot

Rabbe Thun; Jarl Brandt; Matti Kytö; Virve Tulenheimo; Martti Äijälä

Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot

Rabbe Thun, Jarl Brandt, Matti Kytö, Virve Tulenheimo, Martti Äijälä

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Teknis-taloudellisessa mielessä tarkastellaan erilaisia vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehtoja, jotka voisivat lisätä sen käyttöä noin 1 Mm3:lla/a. Vaihtoehdoista on kannattavin pintaturpeen hyödyntämismuoto jalostaminen kasvuturpeeksi. Tämä edellyttää kuitenkin uusien vientimarkkinoitten valtaamista kasvuturvejalosteille. Tuotteiden kilpailukykyä rajoittavat olennaisesti suuret kuljetuskustannukset ja markkinoilla olevat muut halvat kasvualustatuotteet. Pintaturpeen käyttö kuivikkeena soiden läheisyydessä olevilla karjatiloilla voi olla perusteltua, mikäli turpeen hinta ei ylitä noin 15 mk/m3. Kuiviketurpeen pitäisi pystyä syrjäyttämään olki, joka useimmilla tiloilla on ylijäämätuote. Pintaturpeella on potentiaalisia käyttömarkkinoita myös jätevesilietteen kompostointiaineena, mutta suuremman kokoonpuristuvuutensa takia se ei pysty kilpailemaan puunkuoren kanssa. Kiristyvät määräykset lietteen kaatopaikkakuljetuksesta saattavat merkitä pintaturpeen kompostointikäytön kasvamista. Pintaturpeen käyttö maanparannusaineena voi tulla kysymykseen erikoiskohteissa, kuten sokerijuurikas- tai perunaviljelmillä. Etelä-Suomen hiesusavimailla maanparannusturpeen käytön kannattavuutta heikentävät pitkät kuljetusmatkat ja suhteellisen pieni saavutettava lisäetu. Väkilannoitteiden nykyiseen hintaan verrattuna turvelannoitteen valmistus olisi noin kaksi kertaa kalliimpaa eikä niiden tuottaminen näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa. Pintaturpeen käyttö hydrolyysin tai vahantuotannon raaka-aineena nykyteknologialla ja tuotteiden tämänhetkisillä maailmanmarkkinahinnoilla ei myöskään ole kannattavaaa eikä perusteltua, koska on halvempia ja sopivampia vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä. Pintaturpeen ja polttoturpeen sekoittamiseen voidaan käyttää erillistä sekoitusvarastoa. Sen jyrsinturpeen laatua tasaavan vaikutuksen rahallista arvoa on vaikea määrittää. Normaaliin jyrsinturpeen polttoon verrattuna pintaturpeen poltto olisi kannattavaa, mikäli kuutiohinta suolla kuormattuna olisi korkeintaan 30 - 40 % polttoturpeen hinnasta. Tällöin edullisin käyttömuoto olisi poltto kaukolämmitysvoimalaitoksilla pienen kuormitustehon aikana ilman laitemuutoksia.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	144
ISBN (Print)	951-38-2148-X
Publication status	Published - 1984
MoE publication type	D4 Published development or research report or study

Publication series

Series	Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number	377
ISSN	0358-5085

Fingerprint

peat

Olla

Keywords

peat
utilization

Cite this

Thun, R., Brandt, J., Kytö, M., Tulenheimo, V., & Äijälä, M. (1984). Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 377

Thun, Rabbe ; Brandt, Jarl ; Kytö, Matti ; Tulenheimo, Virve ; Äijälä, Martti. / Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 144 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 377).

@book{05e7bccd7d95460aa019ebe417578c1c,

title = "V{\"a}h{\"a}n maatuneen pintaturpeen hy{\"o}dynt{\"a}misvaihtoehdot",

abstract = "Teknis-taloudellisessa mieless{\"a} tarkastellaan erilaisia v{\"a}h{\"a}n maatuneen pintaturpeen hy{\"o}dynt{\"a}misvaihtoehtoja, jotka voisivat lis{\"a}t{\"a} sen k{\"a}ytt{\"o}{\"a} noin 1 Mm3:lla/a. Vaihtoehdoista on kannattavin pintaturpeen hy{\"o}dynt{\"a}mismuoto jalostaminen kasvuturpeeksi. T{\"a}m{\"a} edellytt{\"a}{\"a} kuitenkin uusien vientimarkkinoitten valtaamista kasvuturvejalosteille. Tuotteiden kilpailukyky{\"a} rajoittavat olennaisesti suuret kuljetuskustannukset ja markkinoilla olevat muut halvat kasvualustatuotteet. Pintaturpeen k{\"a}ytt{\"o} kuivikkeena soiden l{\"a}heisyydess{\"a} olevilla karjatiloilla voi olla perusteltua, mik{\"a}li turpeen hinta ei ylit{\"a} noin 15 mk/m3. Kuiviketurpeen pit{\"a}isi pysty{\"a} syrj{\"a}ytt{\"a}m{\"a}{\"a}n olki, joka useimmilla tiloilla on ylij{\"a}{\"a}m{\"a}tuote. Pintaturpeella on potentiaalisia k{\"a}ytt{\"o}markkinoita my{\"o}s j{\"a}tevesilietteen kompostointiaineena, mutta suuremman kokoonpuristuvuutensa takia se ei pysty kilpailemaan puunkuoren kanssa. Kiristyv{\"a}t m{\"a}{\"a}r{\"a}ykset lietteen kaatopaikkakuljetuksesta saattavat merkit{\"a} pintaturpeen kompostointik{\"a}yt{\"o}n kasvamista. Pintaturpeen k{\"a}ytt{\"o} maanparannusaineena voi tulla kysymykseen erikoiskohteissa, kuten sokerijuurikas- tai perunaviljelmill{\"a}. Etel{\"a}-Suomen hiesusavimailla maanparannusturpeen k{\"a}yt{\"o}n kannattavuutta heikent{\"a}v{\"a}t pitk{\"a}t kuljetusmatkat ja suhteellisen pieni saavutettava lis{\"a}etu. V{\"a}kilannoitteiden nykyiseen hintaan verrattuna turvelannoitteen valmistus olisi noin kaksi kertaa kalliimpaa eik{\"a} niiden tuottaminen n{\"a}yt{\"a} todenn{\"a}k{\"o}iselt{\"a} l{\"a}hitulevaisuudessa. Pintaturpeen k{\"a}ytt{\"o} hydrolyysin tai vahantuotannon raaka-aineena nykyteknologialla ja tuotteiden t{\"a}m{\"a}nhetkisill{\"a} maailmanmarkkinahinnoilla ei my{\"o}sk{\"a}{\"a}n ole kannattavaaa eik{\"a} perusteltua, koska on halvempia ja sopivampia vaihtoehtoisia raaka-ainel{\"a}hteit{\"a}. Pintaturpeen ja polttoturpeen sekoittamiseen voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} erillist{\"a} sekoitusvarastoa. Sen jyrsinturpeen laatua tasaavan vaikutuksen rahallista arvoa on vaikea m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a}. Normaaliin jyrsinturpeen polttoon verrattuna pintaturpeen poltto olisi kannattavaa, mik{\"a}li kuutiohinta suolla kuormattuna olisi korkeintaan 30 - 40 {\%} polttoturpeen hinnasta. T{\"a}ll{\"o}in edullisin k{\"a}ytt{\"o}muoto olisi poltto kaukol{\"a}mmitysvoimalaitoksilla pienen kuormitustehon aikana ilman laitemuutoksia.",

keywords = "peat, utilization",

author = "Rabbe Thun and Jarl Brandt and Matti Kyt{\"o} and Virve Tulenheimo and Martti {\"A}ij{\"a}l{\"a}",

year = "1984",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-2148-X",

series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "377",

address = "Finland",

}

Thun, R, Brandt, J, Kytö, M, Tulenheimo, V & Äijälä, M 1984, Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 377, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot. / Thun, Rabbe; Brandt, Jarl; Kytö, Matti; Tulenheimo, Virve; Äijälä, Martti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 144 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 377).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot

AU - Thun, Rabbe

AU - Brandt, Jarl

AU - Kytö, Matti

AU - Tulenheimo, Virve

AU - Äijälä, Martti

PY - 1984

Y1 - 1984

N2 - Teknis-taloudellisessa mielessä tarkastellaan erilaisia vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehtoja, jotka voisivat lisätä sen käyttöä noin 1 Mm3:lla/a. Vaihtoehdoista on kannattavin pintaturpeen hyödyntämismuoto jalostaminen kasvuturpeeksi. Tämä edellyttää kuitenkin uusien vientimarkkinoitten valtaamista kasvuturvejalosteille. Tuotteiden kilpailukykyä rajoittavat olennaisesti suuret kuljetuskustannukset ja markkinoilla olevat muut halvat kasvualustatuotteet. Pintaturpeen käyttö kuivikkeena soiden läheisyydessä olevilla karjatiloilla voi olla perusteltua, mikäli turpeen hinta ei ylitä noin 15 mk/m3. Kuiviketurpeen pitäisi pystyä syrjäyttämään olki, joka useimmilla tiloilla on ylijäämätuote. Pintaturpeella on potentiaalisia käyttömarkkinoita myös jätevesilietteen kompostointiaineena, mutta suuremman kokoonpuristuvuutensa takia se ei pysty kilpailemaan puunkuoren kanssa. Kiristyvät määräykset lietteen kaatopaikkakuljetuksesta saattavat merkitä pintaturpeen kompostointikäytön kasvamista. Pintaturpeen käyttö maanparannusaineena voi tulla kysymykseen erikoiskohteissa, kuten sokerijuurikas- tai perunaviljelmillä. Etelä-Suomen hiesusavimailla maanparannusturpeen käytön kannattavuutta heikentävät pitkät kuljetusmatkat ja suhteellisen pieni saavutettava lisäetu. Väkilannoitteiden nykyiseen hintaan verrattuna turvelannoitteen valmistus olisi noin kaksi kertaa kalliimpaa eikä niiden tuottaminen näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa. Pintaturpeen käyttö hydrolyysin tai vahantuotannon raaka-aineena nykyteknologialla ja tuotteiden tämänhetkisillä maailmanmarkkinahinnoilla ei myöskään ole kannattavaaa eikä perusteltua, koska on halvempia ja sopivampia vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä. Pintaturpeen ja polttoturpeen sekoittamiseen voidaan käyttää erillistä sekoitusvarastoa. Sen jyrsinturpeen laatua tasaavan vaikutuksen rahallista arvoa on vaikea määrittää. Normaaliin jyrsinturpeen polttoon verrattuna pintaturpeen poltto olisi kannattavaa, mikäli kuutiohinta suolla kuormattuna olisi korkeintaan 30 - 40 % polttoturpeen hinnasta. Tällöin edullisin käyttömuoto olisi poltto kaukolämmitysvoimalaitoksilla pienen kuormitustehon aikana ilman laitemuutoksia.

AB - Teknis-taloudellisessa mielessä tarkastellaan erilaisia vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehtoja, jotka voisivat lisätä sen käyttöä noin 1 Mm3:lla/a. Vaihtoehdoista on kannattavin pintaturpeen hyödyntämismuoto jalostaminen kasvuturpeeksi. Tämä edellyttää kuitenkin uusien vientimarkkinoitten valtaamista kasvuturvejalosteille. Tuotteiden kilpailukykyä rajoittavat olennaisesti suuret kuljetuskustannukset ja markkinoilla olevat muut halvat kasvualustatuotteet. Pintaturpeen käyttö kuivikkeena soiden läheisyydessä olevilla karjatiloilla voi olla perusteltua, mikäli turpeen hinta ei ylitä noin 15 mk/m3. Kuiviketurpeen pitäisi pystyä syrjäyttämään olki, joka useimmilla tiloilla on ylijäämätuote. Pintaturpeella on potentiaalisia käyttömarkkinoita myös jätevesilietteen kompostointiaineena, mutta suuremman kokoonpuristuvuutensa takia se ei pysty kilpailemaan puunkuoren kanssa. Kiristyvät määräykset lietteen kaatopaikkakuljetuksesta saattavat merkitä pintaturpeen kompostointikäytön kasvamista. Pintaturpeen käyttö maanparannusaineena voi tulla kysymykseen erikoiskohteissa, kuten sokerijuurikas- tai perunaviljelmillä. Etelä-Suomen hiesusavimailla maanparannusturpeen käytön kannattavuutta heikentävät pitkät kuljetusmatkat ja suhteellisen pieni saavutettava lisäetu. Väkilannoitteiden nykyiseen hintaan verrattuna turvelannoitteen valmistus olisi noin kaksi kertaa kalliimpaa eikä niiden tuottaminen näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa. Pintaturpeen käyttö hydrolyysin tai vahantuotannon raaka-aineena nykyteknologialla ja tuotteiden tämänhetkisillä maailmanmarkkinahinnoilla ei myöskään ole kannattavaaa eikä perusteltua, koska on halvempia ja sopivampia vaihtoehtoisia raaka-ainelähteitä. Pintaturpeen ja polttoturpeen sekoittamiseen voidaan käyttää erillistä sekoitusvarastoa. Sen jyrsinturpeen laatua tasaavan vaikutuksen rahallista arvoa on vaikea määrittää. Normaaliin jyrsinturpeen polttoon verrattuna pintaturpeen poltto olisi kannattavaa, mikäli kuutiohinta suolla kuormattuna olisi korkeintaan 30 - 40 % polttoturpeen hinnasta. Tällöin edullisin käyttömuoto olisi poltto kaukolämmitysvoimalaitoksilla pienen kuormitustehon aikana ilman laitemuutoksia.

KW - peat

KW - utilization

M3 - Report

SN - 951-38-2148-X

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Thun R, Brandt J, Kytö M, Tulenheimo V, Äijälä M. Vähän maatuneen pintaturpeen hyödyntämisvaihtoehdot. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1984. 144 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 377).