Vähäsaasteinen nestekaasukäyttöinen linja-auto lähiliikenteessä

Seurantatutkimus

Nils-Olof Nylund, Aulis Hietaniemi, Arto Riikonen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Nestekaasukäyttöisen linja-auton seurantatutkimuksessa selvitettiin nestekaasu-auton soveltuvuutta lähiliikenteeseen, kerättiin tietoa auton käyttökustannuksista ja luotettavuudesta sekä seurattiin auton pakokaasupäästöjen kehittymistä. Auton alusta tilattiin itävaltalaiselta tehtaalta. Auton takaosaan sijoitetun ahtamattoman, lambdaohjatulla polttoainejärjestelmällä ja kolmitoimikatalysaattorilla varustetun 12-litraisen moottorin huipputeho on 177 kW. Alusta koritettiin Suomessa. Seurantajakso kesti huhtikuusta 1991 marraskuuhun 1992. Autolla ajettiin yhteensä 150 000 km ilman merkittäviä vaurioita tai vikoja. Auton käyttöä häiritsivät lähinnä sähkölaitteisiin liittyvät pikkuviat, ja myös pieniä mekaanisia vikoja esiintyi. Osittain viat johtuivat huollon kokemuksen puutteesta, osittain siitä, että alusta oli valmistajalle ensimmäinen takamoottorilla varustettu kaasuauto. Varsinainen kaasujärjestelmä toimi ilman merkittäviä häiriöitä. Keskimääräinen polttoaineenkulutus koejakson aikana oli 77 l propaania/100 km. VTT teki viikoittaiset seurantamittaukset ja varsinaiset pakokaasumittaukset. Viikkomittauksissa ilmeni, että auton alkuperäisen katalysaattorin teho alkoi heiketä noin 80 000 km:n jälkeen. Alkuperäisellä katalysaattorilla ei saavutettu valmistajan ilmoittamaa päästötasoa. Kun autolla oli ajettu 125 000 km, alkuperäinen katalysaattori vaihdettiin Kemira Oy:n katalysaattoriin, joka mitattiin kahdesti, uutena ja 25 000 km ajettuna. Kemiran katalysaattori pienensi päästöjä merkittävästi, valmistajan ilmoittaman päästöarvot alittuivat selvästi ja auto täytti jopa pohjoismaisen maakaasubussiprojektin asettamat päästötavoitteet. Nestekaasuauto vastasi sille asetettuja odotuksia ja jopa ylitti ne. Sekä kuljettajat että matkustajat olivat tyytyväisiä hiljaiseen, värinättömään ja hajuttomaan autoon. Autossa ei esiintynyt vakavia vikoja tai vaurioita. Toisaalta lukuisat pikkuviat heikensivät auton luotettavuutta. Auton käyttäjä ei kuitenkaan näe esteitä nestekaasukäyttöisten autojen yleistymiselle.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages47
ISBN (Print)951-38-4349-1
Publication statusPublished - 1993
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.1456
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Penicillin G Benzathine
Motor Vehicles

Keywords

  • vehicles
  • buses
  • engines
  • fuels
  • liquefied gases
  • liquefied petroleum gases
  • emissions
  • automobiles

Cite this

Nylund, N-O., Hietaniemi, A., & Riikonen, A. (1993). Vähäsaasteinen nestekaasukäyttöinen linja-auto lähiliikenteessä: Seurantatutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1456
Nylund, Nils-Olof ; Hietaniemi, Aulis ; Riikonen, Arto. / Vähäsaasteinen nestekaasukäyttöinen linja-auto lähiliikenteessä : Seurantatutkimus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 47 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1456).
@book{7f9027d3bc044a2da749bd5ceb1d2192,
title = "V{\"a}h{\"a}saasteinen nestekaasuk{\"a}ytt{\"o}inen linja-auto l{\"a}hiliikenteess{\"a}: Seurantatutkimus",
abstract = "Nestekaasuk{\"a}ytt{\"o}isen linja-auton seurantatutkimuksessa selvitettiin nestekaasu-auton soveltuvuutta l{\"a}hiliikenteeseen, ker{\"a}ttiin tietoa auton k{\"a}ytt{\"o}kustannuksista ja luotettavuudesta sek{\"a} seurattiin auton pakokaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen kehittymist{\"a}. Auton alusta tilattiin it{\"a}valtalaiselta tehtaalta. Auton takaosaan sijoitetun ahtamattoman, lambdaohjatulla polttoainej{\"a}rjestelm{\"a}ll{\"a} ja kolmitoimikatalysaattorilla varustetun 12-litraisen moottorin huipputeho on 177 kW. Alusta koritettiin Suomessa. Seurantajakso kesti huhtikuusta 1991 marraskuuhun 1992. Autolla ajettiin yhteens{\"a} 150 000 km ilman merkitt{\"a}vi{\"a} vaurioita tai vikoja. Auton k{\"a}ytt{\"o}{\"a} h{\"a}iritsiv{\"a}t l{\"a}hinn{\"a} s{\"a}hk{\"o}laitteisiin liittyv{\"a}t pikkuviat, ja my{\"o}s pieni{\"a} mekaanisia vikoja esiintyi. Osittain viat johtuivat huollon kokemuksen puutteesta, osittain siit{\"a}, ett{\"a} alusta oli valmistajalle ensimm{\"a}inen takamoottorilla varustettu kaasuauto. Varsinainen kaasuj{\"a}rjestelm{\"a} toimi ilman merkitt{\"a}vi{\"a} h{\"a}iri{\"o}it{\"a}. Keskim{\"a}{\"a}r{\"a}inen polttoaineenkulutus koejakson aikana oli 77 l propaania/100 km. VTT teki viikoittaiset seurantamittaukset ja varsinaiset pakokaasumittaukset. Viikkomittauksissa ilmeni, ett{\"a} auton alkuper{\"a}isen katalysaattorin teho alkoi heiket{\"a} noin 80 000 km:n j{\"a}lkeen. Alkuper{\"a}isell{\"a} katalysaattorilla ei saavutettu valmistajan ilmoittamaa p{\"a}{\"a}st{\"o}tasoa. Kun autolla oli ajettu 125 000 km, alkuper{\"a}inen katalysaattori vaihdettiin Kemira Oy:n katalysaattoriin, joka mitattiin kahdesti, uutena ja 25 000 km ajettuna. Kemiran katalysaattori pienensi p{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} merkitt{\"a}v{\"a}sti, valmistajan ilmoittaman p{\"a}{\"a}st{\"o}arvot alittuivat selv{\"a}sti ja auto t{\"a}ytti jopa pohjoismaisen maakaasubussiprojektin asettamat p{\"a}{\"a}st{\"o}tavoitteet. Nestekaasuauto vastasi sille asetettuja odotuksia ja jopa ylitti ne. Sek{\"a} kuljettajat ett{\"a} matkustajat olivat tyytyv{\"a}isi{\"a} hiljaiseen, v{\"a}rin{\"a}tt{\"o}m{\"a}{\"a}n ja hajuttomaan autoon. Autossa ei esiintynyt vakavia vikoja tai vaurioita. Toisaalta lukuisat pikkuviat heikensiv{\"a}t auton luotettavuutta. Auton k{\"a}ytt{\"a}j{\"a} ei kuitenkaan n{\"a}e esteit{\"a} nestekaasuk{\"a}ytt{\"o}isten autojen yleistymiselle.",
keywords = "vehicles, buses, engines, fuels, liquefied gases, liquefied petroleum gases, emissions, automobiles",
author = "Nils-Olof Nylund and Aulis Hietaniemi and Arto Riikonen",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4349-1",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1456",
address = "Finland",

}

Nylund, N-O, Hietaniemi, A & Riikonen, A 1993, Vähäsaasteinen nestekaasukäyttöinen linja-auto lähiliikenteessä: Seurantatutkimus. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1456, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Vähäsaasteinen nestekaasukäyttöinen linja-auto lähiliikenteessä : Seurantatutkimus. / Nylund, Nils-Olof; Hietaniemi, Aulis; Riikonen, Arto.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 47 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1456).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Vähäsaasteinen nestekaasukäyttöinen linja-auto lähiliikenteessä

T2 - Seurantatutkimus

AU - Nylund, Nils-Olof

AU - Hietaniemi, Aulis

AU - Riikonen, Arto

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - Nestekaasukäyttöisen linja-auton seurantatutkimuksessa selvitettiin nestekaasu-auton soveltuvuutta lähiliikenteeseen, kerättiin tietoa auton käyttökustannuksista ja luotettavuudesta sekä seurattiin auton pakokaasupäästöjen kehittymistä. Auton alusta tilattiin itävaltalaiselta tehtaalta. Auton takaosaan sijoitetun ahtamattoman, lambdaohjatulla polttoainejärjestelmällä ja kolmitoimikatalysaattorilla varustetun 12-litraisen moottorin huipputeho on 177 kW. Alusta koritettiin Suomessa. Seurantajakso kesti huhtikuusta 1991 marraskuuhun 1992. Autolla ajettiin yhteensä 150 000 km ilman merkittäviä vaurioita tai vikoja. Auton käyttöä häiritsivät lähinnä sähkölaitteisiin liittyvät pikkuviat, ja myös pieniä mekaanisia vikoja esiintyi. Osittain viat johtuivat huollon kokemuksen puutteesta, osittain siitä, että alusta oli valmistajalle ensimmäinen takamoottorilla varustettu kaasuauto. Varsinainen kaasujärjestelmä toimi ilman merkittäviä häiriöitä. Keskimääräinen polttoaineenkulutus koejakson aikana oli 77 l propaania/100 km. VTT teki viikoittaiset seurantamittaukset ja varsinaiset pakokaasumittaukset. Viikkomittauksissa ilmeni, että auton alkuperäisen katalysaattorin teho alkoi heiketä noin 80 000 km:n jälkeen. Alkuperäisellä katalysaattorilla ei saavutettu valmistajan ilmoittamaa päästötasoa. Kun autolla oli ajettu 125 000 km, alkuperäinen katalysaattori vaihdettiin Kemira Oy:n katalysaattoriin, joka mitattiin kahdesti, uutena ja 25 000 km ajettuna. Kemiran katalysaattori pienensi päästöjä merkittävästi, valmistajan ilmoittaman päästöarvot alittuivat selvästi ja auto täytti jopa pohjoismaisen maakaasubussiprojektin asettamat päästötavoitteet. Nestekaasuauto vastasi sille asetettuja odotuksia ja jopa ylitti ne. Sekä kuljettajat että matkustajat olivat tyytyväisiä hiljaiseen, värinättömään ja hajuttomaan autoon. Autossa ei esiintynyt vakavia vikoja tai vaurioita. Toisaalta lukuisat pikkuviat heikensivät auton luotettavuutta. Auton käyttäjä ei kuitenkaan näe esteitä nestekaasukäyttöisten autojen yleistymiselle.

AB - Nestekaasukäyttöisen linja-auton seurantatutkimuksessa selvitettiin nestekaasu-auton soveltuvuutta lähiliikenteeseen, kerättiin tietoa auton käyttökustannuksista ja luotettavuudesta sekä seurattiin auton pakokaasupäästöjen kehittymistä. Auton alusta tilattiin itävaltalaiselta tehtaalta. Auton takaosaan sijoitetun ahtamattoman, lambdaohjatulla polttoainejärjestelmällä ja kolmitoimikatalysaattorilla varustetun 12-litraisen moottorin huipputeho on 177 kW. Alusta koritettiin Suomessa. Seurantajakso kesti huhtikuusta 1991 marraskuuhun 1992. Autolla ajettiin yhteensä 150 000 km ilman merkittäviä vaurioita tai vikoja. Auton käyttöä häiritsivät lähinnä sähkölaitteisiin liittyvät pikkuviat, ja myös pieniä mekaanisia vikoja esiintyi. Osittain viat johtuivat huollon kokemuksen puutteesta, osittain siitä, että alusta oli valmistajalle ensimmäinen takamoottorilla varustettu kaasuauto. Varsinainen kaasujärjestelmä toimi ilman merkittäviä häiriöitä. Keskimääräinen polttoaineenkulutus koejakson aikana oli 77 l propaania/100 km. VTT teki viikoittaiset seurantamittaukset ja varsinaiset pakokaasumittaukset. Viikkomittauksissa ilmeni, että auton alkuperäisen katalysaattorin teho alkoi heiketä noin 80 000 km:n jälkeen. Alkuperäisellä katalysaattorilla ei saavutettu valmistajan ilmoittamaa päästötasoa. Kun autolla oli ajettu 125 000 km, alkuperäinen katalysaattori vaihdettiin Kemira Oy:n katalysaattoriin, joka mitattiin kahdesti, uutena ja 25 000 km ajettuna. Kemiran katalysaattori pienensi päästöjä merkittävästi, valmistajan ilmoittaman päästöarvot alittuivat selvästi ja auto täytti jopa pohjoismaisen maakaasubussiprojektin asettamat päästötavoitteet. Nestekaasuauto vastasi sille asetettuja odotuksia ja jopa ylitti ne. Sekä kuljettajat että matkustajat olivat tyytyväisiä hiljaiseen, värinättömään ja hajuttomaan autoon. Autossa ei esiintynyt vakavia vikoja tai vaurioita. Toisaalta lukuisat pikkuviat heikensivät auton luotettavuutta. Auton käyttäjä ei kuitenkaan näe esteitä nestekaasukäyttöisten autojen yleistymiselle.

KW - vehicles

KW - buses

KW - engines

KW - fuels

KW - liquefied gases

KW - liquefied petroleum gases

KW - emissions

KW - automobiles

M3 - Report

SN - 951-38-4349-1

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Vähäsaasteinen nestekaasukäyttöinen linja-auto lähiliikenteessä

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Nylund N-O, Hietaniemi A, Riikonen A. Vähäsaasteinen nestekaasukäyttöinen linja-auto lähiliikenteessä: Seurantatutkimus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 47 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1456).