TY - BOOK
T1 - Väistötilan ja pääsuunnan kääntymiskaistojen vaikutus liikenneturvallisuuteen
AU - Rajamäki, Riikka
PY - 2008
Y1 - 2008
N2 - Viime vuosina Tiehallinto on rakennuttanut maanteiden liittymiin
vuosittain noin 30 väistötilaa. Nelihaaraliittymien kaikkien haarojen
kanavointeja Tiehallinto on teettänyt vuosittain kahteen tai kolmeen
kohteeseen, kolmen tai neljän nelihaaraliittymän kanavointia on täydennetty ja
keskimäärin viisi kolmihaaraliittymää on kanavoitu muuten kuin rakentamalla
väistötila. Nykyinen tieto näiden toimenpiteiden turvallisuusvaikutuksesta
perustuu pääasiassa 10–30 vuotta vanhoihin ulkomaisiin tutkimustuloksiin,
jotka eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli
selvittää, mikä on turvallisuusvaikutus, kun tavallinen kolmihaarainen
tasoliittymä muutetaan väistötilaliittymäksi tai kun kolmi- tai
nelihaaraliittymä varustetaan pääsuunnan kääntymiskaistoilla. Tutkimus tehtiin
poimimalla Tiehallinnon rekistereistä toisaalta liittymiä, jotka pysyivät
samanlaisina vuosina 2002–2006, ja toisaalta liittymiä, joihin tehtiin
väistötila tai jokin muu kanavointi vuosina 1997–2005. Onnettomuusaste oli
sivutien tulpalla varustetuissa väistötilaliittymissä 12 % alempi ja
tulpattomissa väistötilaliittymissä 23 % alempi kuin kolmihaaraliittymissä,
joissa pääsuunta oli kanavoimaton ja sivutiellä tulppa. Kääntymis-, risteämis-
ja peräänajo-onnettomuuksia väistötilaliittymissä tapahtui yhtä paljon tai
enemmän kuin tavallisissa pääsuunnassa kanavoimattomissa
kolmihaaraliittymissä. Kun tarkastellaan liittymiä, joissa sivutien osuus
liikenteestä on yli 5 %, väistötilaliittymissä tapahtui vähemmän autojen
välisiä onnettomuuksia kuin pääsuunnassa kanavoimattomissa liittymissä
Liittymissä, joihin tehtiin väistötila vuosina 1997–2005, kääntymis-,
risteämisja peräänajo-onnettomuuksien onnettomuusaste oli väistötilan
rakentamisen jälkeen 24 % alempi kuin ennen väistötilan rakentamista.
Onnettomuusasteen lasku saattoi kuitenkin johtua onnettomuusmäärien
satunnaisvaihtelusta. Kun sivutien osuus liittymään saapuvista autoista ylitti
5 %, vasemmallekääntymiskaistoilla varustetuissa kolmihaaraliittymissä
tapahtui noin 20 % vähemmän kääntymis-, risteämis- ja peräänajo-onnettomuuksia
kuin pääsuunnassa kanavoimattomissa liittymissä. Myös
oikeallekääntymiskaistat näyttivät parantavan liikenneturvallisuutta niissä
kolmihaaraliittymissä, joissa sivutien osuus liikenteestä oli suuri.
Nelihaaraliittymissä pääsuunnan kääntymiskaistat näyttivät parantavan
turvallisuutta silloin, kun kokonaisliikennemäärä tai sivutien osuus
liikenteestä oli suuri.
AB - Viime vuosina Tiehallinto on rakennuttanut maanteiden liittymiin
vuosittain noin 30 väistötilaa. Nelihaaraliittymien kaikkien haarojen
kanavointeja Tiehallinto on teettänyt vuosittain kahteen tai kolmeen
kohteeseen, kolmen tai neljän nelihaaraliittymän kanavointia on täydennetty ja
keskimäärin viisi kolmihaaraliittymää on kanavoitu muuten kuin rakentamalla
väistötila. Nykyinen tieto näiden toimenpiteiden turvallisuusvaikutuksesta
perustuu pääasiassa 10–30 vuotta vanhoihin ulkomaisiin tutkimustuloksiin,
jotka eivät ole tilastollisesti merkitseviä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli
selvittää, mikä on turvallisuusvaikutus, kun tavallinen kolmihaarainen
tasoliittymä muutetaan väistötilaliittymäksi tai kun kolmi- tai
nelihaaraliittymä varustetaan pääsuunnan kääntymiskaistoilla. Tutkimus tehtiin
poimimalla Tiehallinnon rekistereistä toisaalta liittymiä, jotka pysyivät
samanlaisina vuosina 2002–2006, ja toisaalta liittymiä, joihin tehtiin
väistötila tai jokin muu kanavointi vuosina 1997–2005. Onnettomuusaste oli
sivutien tulpalla varustetuissa väistötilaliittymissä 12 % alempi ja
tulpattomissa väistötilaliittymissä 23 % alempi kuin kolmihaaraliittymissä,
joissa pääsuunta oli kanavoimaton ja sivutiellä tulppa. Kääntymis-, risteämis-
ja peräänajo-onnettomuuksia väistötilaliittymissä tapahtui yhtä paljon tai
enemmän kuin tavallisissa pääsuunnassa kanavoimattomissa
kolmihaaraliittymissä. Kun tarkastellaan liittymiä, joissa sivutien osuus
liikenteestä on yli 5 %, väistötilaliittymissä tapahtui vähemmän autojen
välisiä onnettomuuksia kuin pääsuunnassa kanavoimattomissa liittymissä
Liittymissä, joihin tehtiin väistötila vuosina 1997–2005, kääntymis-,
risteämisja peräänajo-onnettomuuksien onnettomuusaste oli väistötilan
rakentamisen jälkeen 24 % alempi kuin ennen väistötilan rakentamista.
Onnettomuusasteen lasku saattoi kuitenkin johtua onnettomuusmäärien
satunnaisvaihtelusta. Kun sivutien osuus liittymään saapuvista autoista ylitti
5 %, vasemmallekääntymiskaistoilla varustetuissa kolmihaaraliittymissä
tapahtui noin 20 % vähemmän kääntymis-, risteämis- ja peräänajo-onnettomuuksia
kuin pääsuunnassa kanavoimattomissa liittymissä. Myös
oikeallekääntymiskaistat näyttivät parantavan liikenneturvallisuutta niissä
kolmihaaraliittymissä, joissa sivutien osuus liikenteestä oli suuri.
Nelihaaraliittymissä pääsuunnan kääntymiskaistat näyttivät parantavan
turvallisuutta silloin, kun kokonaisliikennemäärä tai sivutien osuus
liikenteestä oli suuri.
KW - liikenneturvallisuus
KW - liittymät
KW - tasoliittymät
KW - onnettomuudet
KW - onnettomuusaste
M3 - Report
T3 - Tiehallinnon sisäisiä julkaisuja
BT - Väistötilan ja pääsuunnan kääntymiskaistojen vaikutus liikenneturvallisuuteen
PB - Tiehallinto
CY - Helsinki
ER -