Asuinympäristön laadun arviointi Pohjoismaissa

Translated title of the contribution: Värdering av kvaliteten på boendemiljön

Aija Staffans

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Asuinympäristön laadun arviointi Pohjoismaissa tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa 1980-1uvulla tehtyjä tutkimuksia asuinympäristön laadun arvioinnista. Tarkastelun pääpaino on arvioinneissa käytetyissä menetelmissä. Selvityksen avulla on määritelty joitakin asuinympäristön laadun arviointirnenetelmiltä vaadittavia ominaisuuksia ja esitelty esille nousseita ajatuksia asuinympäristön laadun arvioinnin kehittämiseksi Suomessa. Tutkimus jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisenä osana on luvussa 1 esitelty teoreettinen johdatus asumisen laatuun ja sen arviointiin. Luku perustuu Christian Burmanin ja Simo Säätelan kirjoitukseen. Tutkimuksen toisen osan muodostavat luvut 2, 3 ja 4. Ne käsittelevät Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa rakennusalan tutkimuslaitoksissa tehtyjä arviointitutkimuksia (12 tutkimusta). Vertailun vuoksi on niitten rinnalla esitelty kymmenen tutkimusta Pohjoismaitten ulkopuolelta Tutkimuksen kolmantena osana on luku 5, jossa käsitellään asuinympäristön laadun arviointia Suomessa ja esitetään ajatuksia menetelmien kehittämiseksi. Kaikki tutkitut työt yhtä lukuun ottamatta olivat jälkikäteisiä arviointeja, ts. arvioitiin olemassa olevaa ympäristöä. Esitellyt arvioinnit voidaan jakaa kolmeen menetelmiltään erilaiseen ryhmään: sosio logien tekemiin haastatteluihin ja kyselyihin, arkkitehtien ja ympäristöpsykologien pääasiassa visuaalisiin menotelmiin perustuviin arviointeihin sekä kokonaisarviointimenetelmiin. Kokonaisarviointimenetelmistä kolme, amerikkalainen Post Occupancy Evaluation (POE), siihen perustuva tanskalainen Evaluering af boligbebyggelser i brug (EBB) ja norjalainen työkirjamenetelmä on esitelty muita tutkimuksia laajemmin. Tarkastellut tutkimukset painottuivat fyysisen ympäristön eri ominaisuuksien ja sosiaalisten tekijöitten arviointiin. Arviointi kohdistui useimmiten asuntojen, pihojen ja alueen toimintoihin, varustukseen, tekniikkaan ja ulkonäköön. Asuinympäristön ekologista laatua tai terveellisyyttä ei oltu arvioitu. Arviointi tapahtui pääasiassa joko asukkaan tai tutkijan näkökulmasta muita näkökulmia tai intressejä asuinympäristön laatuun ei yleensä otettu huomioon. Luvussa 5 on otettu kriittinen kanta Suomessa vallitsevaan jäykkään, vanhentuneeseen ja puutteelliseen laatunormistoon. Rakentamismääräysten tulisi tukea mahdollisimman joustavaa laatukäsitystä ja määritellä ympäristön laadulliset tavoitteet monipuolisesti ja korkeatasoisesti. Tutkimuksessa on esitetty ajatuksia asuinympäristön laadun arvioinnin erilaisista tehtävistä rakentamisen eri vaiheissa sekä muutamia vaatimuksia arvioinnissa käytettäville menetelmille.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages102
ISBN (Print)951-38-4019-0
Publication statusPublished - 1991
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1286
ISSN0358-5085

Keywords

  • housing
  • residential areas
  • apartment buildings
  • physical properties
  • environments
  • evaluation
  • methods
  • quality
  • POE
  • sociology
  • interviews
  • visual inspection
  • courtyards
  • resident
  • building codes
  • Denmark
  • Norway
  • Sweden
  • Finland

Cite this

Staffans, A. (1991). Asuinympäristön laadun arviointi Pohjoismaissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1286
Staffans, Aija. / Asuinympäristön laadun arviointi Pohjoismaissa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 102 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1286).
@book{2f1d13769ea4418693bc9edfd9dd47b0,
title = "Asuinymp{\"a}rist{\"o}n laadun arviointi Pohjoismaissa",
abstract = "Asuinymp{\"a}rist{\"o}n laadun arviointi Pohjoismaissa tutkimuksen tavoitteena on ollut selvitt{\"a}{\"a} Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa 1980-1uvulla tehtyj{\"a} tutkimuksia asuinymp{\"a}rist{\"o}n laadun arvioinnista. Tarkastelun p{\"a}{\"a}paino on arvioinneissa k{\"a}ytetyiss{\"a} menetelmiss{\"a}. Selvityksen avulla on m{\"a}{\"a}ritelty joitakin asuinymp{\"a}rist{\"o}n laadun arviointirnenetelmilt{\"a} vaadittavia ominaisuuksia ja esitelty esille nousseita ajatuksia asuinymp{\"a}rist{\"o}n laadun arvioinnin kehitt{\"a}miseksi Suomessa. Tutkimus jakautuu kolmeen osaan. Ensimm{\"a}isen{\"a} osana on luvussa 1 esitelty teoreettinen johdatus asumisen laatuun ja sen arviointiin. Luku perustuu Christian Burmanin ja Simo S{\"a}{\"a}telan kirjoitukseen. Tutkimuksen toisen osan muodostavat luvut 2, 3 ja 4. Ne k{\"a}sittelev{\"a}t Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa rakennusalan tutkimuslaitoksissa tehtyj{\"a} arviointitutkimuksia (12 tutkimusta). Vertailun vuoksi on niitten rinnalla esitelty kymmenen tutkimusta Pohjoismaitten ulkopuolelta Tutkimuksen kolmantena osana on luku 5, jossa k{\"a}sitell{\"a}{\"a}n asuinymp{\"a}rist{\"o}n laadun arviointia Suomessa ja esitet{\"a}{\"a}n ajatuksia menetelmien kehitt{\"a}miseksi. Kaikki tutkitut ty{\"o}t yht{\"a} lukuun ottamatta olivat j{\"a}lkik{\"a}teisi{\"a} arviointeja, ts. arvioitiin olemassa olevaa ymp{\"a}rist{\"o}{\"a}. Esitellyt arvioinnit voidaan jakaa kolmeen menetelmilt{\"a}{\"a}n erilaiseen ryhm{\"a}{\"a}n: sosio logien tekemiin haastatteluihin ja kyselyihin, arkkitehtien ja ymp{\"a}rist{\"o}psykologien p{\"a}{\"a}asiassa visuaalisiin menotelmiin perustuviin arviointeihin sek{\"a} kokonaisarviointimenetelmiin. Kokonaisarviointimenetelmist{\"a} kolme, amerikkalainen Post Occupancy Evaluation (POE), siihen perustuva tanskalainen Evaluering af boligbebyggelser i brug (EBB) ja norjalainen ty{\"o}kirjamenetelm{\"a} on esitelty muita tutkimuksia laajemmin. Tarkastellut tutkimukset painottuivat fyysisen ymp{\"a}rist{\"o}n eri ominaisuuksien ja sosiaalisten tekij{\"o}itten arviointiin. Arviointi kohdistui useimmiten asuntojen, pihojen ja alueen toimintoihin, varustukseen, tekniikkaan ja ulkon{\"a}k{\"o}{\"o}n. Asuinymp{\"a}rist{\"o}n ekologista laatua tai terveellisyytt{\"a} ei oltu arvioitu. Arviointi tapahtui p{\"a}{\"a}asiassa joko asukkaan tai tutkijan n{\"a}k{\"o}kulmasta muita n{\"a}k{\"o}kulmia tai intressej{\"a} asuinymp{\"a}rist{\"o}n laatuun ei yleens{\"a} otettu huomioon. Luvussa 5 on otettu kriittinen kanta Suomessa vallitsevaan j{\"a}ykk{\"a}{\"a}n, vanhentuneeseen ja puutteelliseen laatunormistoon. Rakentamism{\"a}{\"a}r{\"a}ysten tulisi tukea mahdollisimman joustavaa laatuk{\"a}sityst{\"a} ja m{\"a}{\"a}ritell{\"a} ymp{\"a}rist{\"o}n laadulliset tavoitteet monipuolisesti ja korkeatasoisesti. Tutkimuksessa on esitetty ajatuksia asuinymp{\"a}rist{\"o}n laadun arvioinnin erilaisista teht{\"a}vist{\"a} rakentamisen eri vaiheissa sek{\"a} muutamia vaatimuksia arvioinnissa k{\"a}ytett{\"a}ville menetelmille.",
keywords = "housing, residential areas, apartment buildings, physical properties, environments, evaluation, methods, quality, POE, sociology, interviews, visual inspection, courtyards, resident, building codes, Denmark, Norway, Sweden, Finland",
author = "Aija Staffans",
year = "1991",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4019-0",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1286",
address = "Finland",

}

Staffans, A 1991, Asuinympäristön laadun arviointi Pohjoismaissa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1286, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Asuinympäristön laadun arviointi Pohjoismaissa. / Staffans, Aija.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 102 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1286).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Asuinympäristön laadun arviointi Pohjoismaissa

AU - Staffans, Aija

PY - 1991

Y1 - 1991

N2 - Asuinympäristön laadun arviointi Pohjoismaissa tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa 1980-1uvulla tehtyjä tutkimuksia asuinympäristön laadun arvioinnista. Tarkastelun pääpaino on arvioinneissa käytetyissä menetelmissä. Selvityksen avulla on määritelty joitakin asuinympäristön laadun arviointirnenetelmiltä vaadittavia ominaisuuksia ja esitelty esille nousseita ajatuksia asuinympäristön laadun arvioinnin kehittämiseksi Suomessa. Tutkimus jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisenä osana on luvussa 1 esitelty teoreettinen johdatus asumisen laatuun ja sen arviointiin. Luku perustuu Christian Burmanin ja Simo Säätelan kirjoitukseen. Tutkimuksen toisen osan muodostavat luvut 2, 3 ja 4. Ne käsittelevät Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa rakennusalan tutkimuslaitoksissa tehtyjä arviointitutkimuksia (12 tutkimusta). Vertailun vuoksi on niitten rinnalla esitelty kymmenen tutkimusta Pohjoismaitten ulkopuolelta Tutkimuksen kolmantena osana on luku 5, jossa käsitellään asuinympäristön laadun arviointia Suomessa ja esitetään ajatuksia menetelmien kehittämiseksi. Kaikki tutkitut työt yhtä lukuun ottamatta olivat jälkikäteisiä arviointeja, ts. arvioitiin olemassa olevaa ympäristöä. Esitellyt arvioinnit voidaan jakaa kolmeen menetelmiltään erilaiseen ryhmään: sosio logien tekemiin haastatteluihin ja kyselyihin, arkkitehtien ja ympäristöpsykologien pääasiassa visuaalisiin menotelmiin perustuviin arviointeihin sekä kokonaisarviointimenetelmiin. Kokonaisarviointimenetelmistä kolme, amerikkalainen Post Occupancy Evaluation (POE), siihen perustuva tanskalainen Evaluering af boligbebyggelser i brug (EBB) ja norjalainen työkirjamenetelmä on esitelty muita tutkimuksia laajemmin. Tarkastellut tutkimukset painottuivat fyysisen ympäristön eri ominaisuuksien ja sosiaalisten tekijöitten arviointiin. Arviointi kohdistui useimmiten asuntojen, pihojen ja alueen toimintoihin, varustukseen, tekniikkaan ja ulkonäköön. Asuinympäristön ekologista laatua tai terveellisyyttä ei oltu arvioitu. Arviointi tapahtui pääasiassa joko asukkaan tai tutkijan näkökulmasta muita näkökulmia tai intressejä asuinympäristön laatuun ei yleensä otettu huomioon. Luvussa 5 on otettu kriittinen kanta Suomessa vallitsevaan jäykkään, vanhentuneeseen ja puutteelliseen laatunormistoon. Rakentamismääräysten tulisi tukea mahdollisimman joustavaa laatukäsitystä ja määritellä ympäristön laadulliset tavoitteet monipuolisesti ja korkeatasoisesti. Tutkimuksessa on esitetty ajatuksia asuinympäristön laadun arvioinnin erilaisista tehtävistä rakentamisen eri vaiheissa sekä muutamia vaatimuksia arvioinnissa käytettäville menetelmille.

AB - Asuinympäristön laadun arviointi Pohjoismaissa tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa 1980-1uvulla tehtyjä tutkimuksia asuinympäristön laadun arvioinnista. Tarkastelun pääpaino on arvioinneissa käytetyissä menetelmissä. Selvityksen avulla on määritelty joitakin asuinympäristön laadun arviointirnenetelmiltä vaadittavia ominaisuuksia ja esitelty esille nousseita ajatuksia asuinympäristön laadun arvioinnin kehittämiseksi Suomessa. Tutkimus jakautuu kolmeen osaan. Ensimmäisenä osana on luvussa 1 esitelty teoreettinen johdatus asumisen laatuun ja sen arviointiin. Luku perustuu Christian Burmanin ja Simo Säätelan kirjoitukseen. Tutkimuksen toisen osan muodostavat luvut 2, 3 ja 4. Ne käsittelevät Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa rakennusalan tutkimuslaitoksissa tehtyjä arviointitutkimuksia (12 tutkimusta). Vertailun vuoksi on niitten rinnalla esitelty kymmenen tutkimusta Pohjoismaitten ulkopuolelta Tutkimuksen kolmantena osana on luku 5, jossa käsitellään asuinympäristön laadun arviointia Suomessa ja esitetään ajatuksia menetelmien kehittämiseksi. Kaikki tutkitut työt yhtä lukuun ottamatta olivat jälkikäteisiä arviointeja, ts. arvioitiin olemassa olevaa ympäristöä. Esitellyt arvioinnit voidaan jakaa kolmeen menetelmiltään erilaiseen ryhmään: sosio logien tekemiin haastatteluihin ja kyselyihin, arkkitehtien ja ympäristöpsykologien pääasiassa visuaalisiin menotelmiin perustuviin arviointeihin sekä kokonaisarviointimenetelmiin. Kokonaisarviointimenetelmistä kolme, amerikkalainen Post Occupancy Evaluation (POE), siihen perustuva tanskalainen Evaluering af boligbebyggelser i brug (EBB) ja norjalainen työkirjamenetelmä on esitelty muita tutkimuksia laajemmin. Tarkastellut tutkimukset painottuivat fyysisen ympäristön eri ominaisuuksien ja sosiaalisten tekijöitten arviointiin. Arviointi kohdistui useimmiten asuntojen, pihojen ja alueen toimintoihin, varustukseen, tekniikkaan ja ulkonäköön. Asuinympäristön ekologista laatua tai terveellisyyttä ei oltu arvioitu. Arviointi tapahtui pääasiassa joko asukkaan tai tutkijan näkökulmasta muita näkökulmia tai intressejä asuinympäristön laatuun ei yleensä otettu huomioon. Luvussa 5 on otettu kriittinen kanta Suomessa vallitsevaan jäykkään, vanhentuneeseen ja puutteelliseen laatunormistoon. Rakentamismääräysten tulisi tukea mahdollisimman joustavaa laatukäsitystä ja määritellä ympäristön laadulliset tavoitteet monipuolisesti ja korkeatasoisesti. Tutkimuksessa on esitetty ajatuksia asuinympäristön laadun arvioinnin erilaisista tehtävistä rakentamisen eri vaiheissa sekä muutamia vaatimuksia arvioinnissa käytettäville menetelmille.

KW - housing

KW - residential areas

KW - apartment buildings

KW - physical properties

KW - environments

KW - evaluation

KW - methods

KW - quality

KW - POE

KW - sociology

KW - interviews

KW - visual inspection

KW - courtyards

KW - resident

KW - building codes

KW - Denmark

KW - Norway

KW - Sweden

KW - Finland

M3 - Report

SN - 951-38-4019-0

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Asuinympäristön laadun arviointi Pohjoismaissa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Staffans A. Asuinympäristön laadun arviointi Pohjoismaissa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1991. 102 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1286).