Värin- ja laadunhallinta

Hannele Antikainen, Juha Sivonen, Tapio Leppänen

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    Värinhallintajärjestelmällä tarkoitetaan sovellusohjelmaa,jossa sovelletaan laiteriippumatonta väriavaruutta, syöttö- ja tulostuslaitteiden profiileja sekä värilaskinta. Värinhallinnalla pyritään tekemään värien toistuvuus odotetun mukaiseksi prosessin eri vaiheissa. Värinhallinnan avulla voidaan prosessin läpimenoaikoja ja kustannuksia pienentää. Värinhallinnan ehkä tärkeimpiä ominaisuuksia on laitteiden välinen tarkempi ja johdonmukaisempi reproduktio, laitteen värintoiston simulointi toisella laitteella (esim. näytön käyttö vedostimena), toistoavaruuden ennakointi (tiedetään etukäteen toistumattomat värit ja millä ne on korvattava) sekä syöttölaitteen värintoiston sisällyttäminen kuvatiedostoon (ICC-profiilit). Tarve nykyisille värinhallintaratkaisuille syntyi, kun värikuvakäsittelyssä siirryttiin suljettuun värinsäätöön perustuvista järjestelmistä avoimeen ympäristöön. Aiemmin ei avoimia värinhallintaratkaisuja tarvittu, koska kaikki kuvankäsittely tapahtui alusta loppuun samassa järjestelmässä. Merkittävä askel avoimelle värinhallinnalle oli ICC:n eli International Color Consortiumin perustaminen 1993. ICC on värinhallinnan kansainväliseen standardointiin keskittynyt elin. Sen perustivat saksalainen graafisen alan tutkimuslaitos FOGRA sekä joukko tunnettuja graafisen alan yrityksiä. ICC:n tavoitteena on kehittää järjestelmäriippumaton standardi, joka sallisi väriprofiilien käyttämisen hajautetuissa järjestelmissä. ICC:n laatima suositus saavutti nopeasti standardin aseman. ICC-pohjaisen värinhallinnan soveltaminen on edelleen alkuvaiheessa. Yksi lukuisista syistä on se, ettei ICC-suosituksen perusajatus avoimuudesta toimi. Yhdellä värinhallintajärjestelmällä luotua profiilia ei välttämättä pystykään käyttämään toisessa värinhallintajärjestelmässä. Tämä johtuu siitä, että järjestelmävalmistajien profiileissa on tietoa, jota voidaan lukea vain tietyllä värinhallintajärjestelmällä. Kun tällaista profiilia käytetään toisessa värinhallintajärjestelmässä, kestää profiilin käsittely kauemmin ja tuloksena voi olla huonompi laatu kuin ensisijaisella värihallintajärjestelmällä. Värinhallinnan soveltamisella on toki muitakin esteitä. Se vaatii perehtymistä värinhallinnan tekniikkaan ja sekä myös syvällistä tietoa prosessista, johon värinhallintaa aiotaan soveltaa. Värinhallinta kuitenkin lupaa monia etuja, kuten vedostamisen vähenemistä, parempaa ja ennustettavampaa laatua sekä nopeampaa ja automaattisempaa tuotantoa. Tämän vuoksi kannattaa selvittää perusteellisesti, onko värinhallinnasta hyötyä omassa tuotannossa. Värinhallinnan perusteet -niminen GT-raportti ilmestyi kaksi vuotta sitten (n:o 2, 1997, http:// www.vtt.fi/tte/GT/, pääsy vain GT-palvelun tilaajilla). Raportissa on käyty läpi värinhallintajärjestelmien perusasiat sekä laitteiden profilointia. Asiat ovat edelleen varsin ajankohtaisia eikä niitä siksi olla toistettu tässä raportissa. Tosin kaikkea päällekkäisyyttä edellisen värinhallintaraportin kanssa ei olla pyritty välttämään. Tämän raportin pääpaino on värinhallinnan tämän hetkisessä tilassa sekä sen kehityksessä. Raportissa kerrataan aluksi värinhallinnan peruskäsitteitä sekä soveltamista ja edetään tarkastelemaan värinhallintaohjelmistojaja työkaluja. Lopuksi tarkastellaan värinhallintaan liittyviä ongelma-alueita ja esitetään yhteenveto värinhallinnan käytännön tilanteeseen Suomessa. Tätä varten tehtiin pienimuotoinen kysely, johon osallistui painoalan yrityksiä eri puolilta Suomea.
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages29
    Publication statusPublished - 1999
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesGT-raportti
    Number3/1999
    ISSN1456-1689

    Cite this

    Antikainen, H., Sivonen, J., & Leppänen, T. (1999). Värin- ja laadunhallinta. VTT Technical Research Centre of Finland. GT-raportti, No. 3/1999