Vaarallisten aineiden päästöt

Ulla-Maija Mroueh

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Vaarallisten aineiden päästötutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää joidenkin ihmisen terveydelle ja ympäristölle erityisen haitallisten aineiden päästöt Suomessa. Lukuisista ympäristöön joutuvista vaarallisista aineista selvityksen kohteeksi valittiin Pohjanmeren suojelusopimuksessa mainitut yhdisteet: yleisimmät raskasmetallit, yleisimmin käytetyt haihtuvat orgaaniset klooriyhdisteet, polyklooratut dioksiinit ja furaanit, tri- ja heksaklooribentseenit sekä heksakloorisykloheksaani. Päästötutkimus tehtiin vuodelle 1990. Valittujen haitallisten aineiden päästöt arvioitiin aikaisempien selvitysten, tuonti- ja käyttötilastojen, päästörekisterin tietojen sekä viranomaisten ja laitosten antamien tietojen perusteella. Lisäksi tehtiin lyhyt yhteenveto yhdisteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista sekä selvitettiin käytettävissä olevia päästöjen vähentämismenetelmiä. Suuri osa raskasmetallipäästöistä on peräisin metallien perustuotannosta eli muutamista rautametalleja tai muita metalleja tuottavista tehtaista. Niiden päästöt tulevat lähivuosina vähenemään huomattavasti toteutettavien rajoitustoimien ansiosta. Muita lähteitä ovat valimot, sementtiteollisuus, kloorin valmistus, jätteiden poltto, energian tuotanto ja liikenne. Haihtuvien orgaanisten klooriyhdisteiden tärkein päästölähde on teollisuuden rasvanpoisto ja puhdistus, joihin käytetyistä liuotteista noin 90 % haihtuu ilmaan. Pienempiä määriä käytetään liuotteina lääketeollisuudessa, maalinpoistossa, liimoissa, maaleissa ja aerosoleissa. Selluteollisuuden valkaisussa syntyy myös haihtuvia klooriyhdisteitä, erityisesti kloroformia. Polykloorattujen dibentsodioksiinien ja -furaanien tärkeimpiä päästölähteitä maassamme ovat romumetallien sulatus metalliteollisuudessa, ajoneuvoliikenne, jätteiden poltto, energian tuotanto ja selluteollisuus.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages93
ISBN (Print)951-38-4308-4
Publication statusPublished - 1992
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number1414
ISSN1235-0605

Keywords

  • emissions
  • air pollution
  • Finland
  • surveys
  • heavy metals
  • dioxins (pollutant)
  • furans
  • industries
  • traffic
  • environmental effects
  • reduction

Cite this

Mroueh, U-M. (1992). Vaarallisten aineiden päästöt. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1414
Mroueh, Ulla-Maija. / Vaarallisten aineiden päästöt. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 93 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1414).
@book{bfecca85fe754442ac1aa83cc89a6eba,
title = "Vaarallisten aineiden p{\"a}{\"a}st{\"o}t",
abstract = "Vaarallisten aineiden p{\"a}{\"a}st{\"o}tutkimuksen tavoitteena on ollut selvitt{\"a}{\"a} joidenkin ihmisen terveydelle ja ymp{\"a}rist{\"o}lle erityisen haitallisten aineiden p{\"a}{\"a}st{\"o}t Suomessa. Lukuisista ymp{\"a}rist{\"o}{\"o}n joutuvista vaarallisista aineista selvityksen kohteeksi valittiin Pohjanmeren suojelusopimuksessa mainitut yhdisteet: yleisimm{\"a}t raskasmetallit, yleisimmin k{\"a}ytetyt haihtuvat orgaaniset klooriyhdisteet, polyklooratut dioksiinit ja furaanit, tri- ja heksaklooribentseenit sek{\"a} heksakloorisykloheksaani. P{\"a}{\"a}st{\"o}tutkimus tehtiin vuodelle 1990. Valittujen haitallisten aineiden p{\"a}{\"a}st{\"o}t arvioitiin aikaisempien selvitysten, tuonti- ja k{\"a}ytt{\"o}tilastojen, p{\"a}{\"a}st{\"o}rekisterin tietojen sek{\"a} viranomaisten ja laitosten antamien tietojen perusteella. Lis{\"a}ksi tehtiin lyhyt yhteenveto yhdisteiden ymp{\"a}rist{\"o}- ja terveysvaikutuksista sek{\"a} selvitettiin k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} olevia p{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}mismenetelmi{\"a}. Suuri osa raskasmetallip{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} on per{\"a}isin metallien perustuotannosta eli muutamista rautametalleja tai muita metalleja tuottavista tehtaista. Niiden p{\"a}{\"a}st{\"o}t tulevat l{\"a}hivuosina v{\"a}henem{\"a}{\"a}n huomattavasti toteutettavien rajoitustoimien ansiosta. Muita l{\"a}hteit{\"a} ovat valimot, sementtiteollisuus, kloorin valmistus, j{\"a}tteiden poltto, energian tuotanto ja liikenne. Haihtuvien orgaanisten klooriyhdisteiden t{\"a}rkein p{\"a}{\"a}st{\"o}l{\"a}hde on teollisuuden rasvanpoisto ja puhdistus, joihin k{\"a}ytetyist{\"a} liuotteista noin 90 {\%} haihtuu ilmaan. Pienempi{\"a} m{\"a}{\"a}ri{\"a} k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n liuotteina l{\"a}{\"a}keteollisuudessa, maalinpoistossa, liimoissa, maaleissa ja aerosoleissa. Selluteollisuuden valkaisussa syntyy my{\"o}s haihtuvia klooriyhdisteit{\"a}, erityisesti kloroformia. Polykloorattujen dibentsodioksiinien ja -furaanien t{\"a}rkeimpi{\"a} p{\"a}{\"a}st{\"o}l{\"a}hteit{\"a} maassamme ovat romumetallien sulatus metalliteollisuudessa, ajoneuvoliikenne, j{\"a}tteiden poltto, energian tuotanto ja selluteollisuus.",
keywords = "emissions, air pollution, Finland, surveys, heavy metals, dioxins (pollutant), furans, industries, traffic, environmental effects, reduction",
author = "Ulla-Maija Mroueh",
year = "1992",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4308-4",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1414",
address = "Finland",

}

Mroueh, U-M 1992, Vaarallisten aineiden päästöt. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1414, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Vaarallisten aineiden päästöt. / Mroueh, Ulla-Maija.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 93 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1414).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Vaarallisten aineiden päästöt

AU - Mroueh, Ulla-Maija

PY - 1992

Y1 - 1992

N2 - Vaarallisten aineiden päästötutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää joidenkin ihmisen terveydelle ja ympäristölle erityisen haitallisten aineiden päästöt Suomessa. Lukuisista ympäristöön joutuvista vaarallisista aineista selvityksen kohteeksi valittiin Pohjanmeren suojelusopimuksessa mainitut yhdisteet: yleisimmät raskasmetallit, yleisimmin käytetyt haihtuvat orgaaniset klooriyhdisteet, polyklooratut dioksiinit ja furaanit, tri- ja heksaklooribentseenit sekä heksakloorisykloheksaani. Päästötutkimus tehtiin vuodelle 1990. Valittujen haitallisten aineiden päästöt arvioitiin aikaisempien selvitysten, tuonti- ja käyttötilastojen, päästörekisterin tietojen sekä viranomaisten ja laitosten antamien tietojen perusteella. Lisäksi tehtiin lyhyt yhteenveto yhdisteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista sekä selvitettiin käytettävissä olevia päästöjen vähentämismenetelmiä. Suuri osa raskasmetallipäästöistä on peräisin metallien perustuotannosta eli muutamista rautametalleja tai muita metalleja tuottavista tehtaista. Niiden päästöt tulevat lähivuosina vähenemään huomattavasti toteutettavien rajoitustoimien ansiosta. Muita lähteitä ovat valimot, sementtiteollisuus, kloorin valmistus, jätteiden poltto, energian tuotanto ja liikenne. Haihtuvien orgaanisten klooriyhdisteiden tärkein päästölähde on teollisuuden rasvanpoisto ja puhdistus, joihin käytetyistä liuotteista noin 90 % haihtuu ilmaan. Pienempiä määriä käytetään liuotteina lääketeollisuudessa, maalinpoistossa, liimoissa, maaleissa ja aerosoleissa. Selluteollisuuden valkaisussa syntyy myös haihtuvia klooriyhdisteitä, erityisesti kloroformia. Polykloorattujen dibentsodioksiinien ja -furaanien tärkeimpiä päästölähteitä maassamme ovat romumetallien sulatus metalliteollisuudessa, ajoneuvoliikenne, jätteiden poltto, energian tuotanto ja selluteollisuus.

AB - Vaarallisten aineiden päästötutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää joidenkin ihmisen terveydelle ja ympäristölle erityisen haitallisten aineiden päästöt Suomessa. Lukuisista ympäristöön joutuvista vaarallisista aineista selvityksen kohteeksi valittiin Pohjanmeren suojelusopimuksessa mainitut yhdisteet: yleisimmät raskasmetallit, yleisimmin käytetyt haihtuvat orgaaniset klooriyhdisteet, polyklooratut dioksiinit ja furaanit, tri- ja heksaklooribentseenit sekä heksakloorisykloheksaani. Päästötutkimus tehtiin vuodelle 1990. Valittujen haitallisten aineiden päästöt arvioitiin aikaisempien selvitysten, tuonti- ja käyttötilastojen, päästörekisterin tietojen sekä viranomaisten ja laitosten antamien tietojen perusteella. Lisäksi tehtiin lyhyt yhteenveto yhdisteiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista sekä selvitettiin käytettävissä olevia päästöjen vähentämismenetelmiä. Suuri osa raskasmetallipäästöistä on peräisin metallien perustuotannosta eli muutamista rautametalleja tai muita metalleja tuottavista tehtaista. Niiden päästöt tulevat lähivuosina vähenemään huomattavasti toteutettavien rajoitustoimien ansiosta. Muita lähteitä ovat valimot, sementtiteollisuus, kloorin valmistus, jätteiden poltto, energian tuotanto ja liikenne. Haihtuvien orgaanisten klooriyhdisteiden tärkein päästölähde on teollisuuden rasvanpoisto ja puhdistus, joihin käytetyistä liuotteista noin 90 % haihtuu ilmaan. Pienempiä määriä käytetään liuotteina lääketeollisuudessa, maalinpoistossa, liimoissa, maaleissa ja aerosoleissa. Selluteollisuuden valkaisussa syntyy myös haihtuvia klooriyhdisteitä, erityisesti kloroformia. Polykloorattujen dibentsodioksiinien ja -furaanien tärkeimpiä päästölähteitä maassamme ovat romumetallien sulatus metalliteollisuudessa, ajoneuvoliikenne, jätteiden poltto, energian tuotanto ja selluteollisuus.

KW - emissions

KW - air pollution

KW - Finland

KW - surveys

KW - heavy metals

KW - dioxins (pollutant)

KW - furans

KW - industries

KW - traffic

KW - environmental effects

KW - reduction

M3 - Report

SN - 951-38-4308-4

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Vaarallisten aineiden päästöt

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Mroueh U-M. Vaarallisten aineiden päästöt. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1992. 93 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1414).