Vaikuttavaa tutkimusta

Arviointikäytäntöjä julkisissa tutkimusorganisaatioissa: Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos PVTT

Kirsi-Maria Hyytinen, Jari Konttinen

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Käsillä oleva julkaisu kokoaa yhteen julkisten tutkimuslaitosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta käsittelevän tutkimushankkeemme analyysin ja tulokset Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen (PVTT) osalta. Hankkeen aikana on pyritty testaamaan ja käytännön esimerkkien valossa konkretisoimaan VTT:n kehittämää tutkimus- ja kehittämisorganisaatioille soveltuvaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden viitekehystä. Viitekehyksessä keskeistä on mm. vaikuttavuuden näkeminen muutoksena ja muutosvalmiutena, jossa huomioidaan, ennakoidaan ja tasapainotetaan sekä asiakkaan ja toimintaympäristön että organisaation omat tarpeet ja tavoitteet. Vaikuttavuuden arvioinnin motivaatioiden joukosta nousevat erityisesti esille legitimaatio (ulkoiset motivaatiot) ja organisatorinen oppiminen (sisäiset motivaatiot). Näiden yhteensovittaminen on yksi vaikuttavuusarvioinnin päähaasteista. Tulosohjausmalli luo hallinnollisen viitekehyksen vaikuttavuudelle. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ohjaavat virastojen ja laitosten toiminnallisten tavoitteiden asettamista. Koska yhteiskunnallinen vaikuttavuus kuvaa toiminnan vaikutuksia suhteessa laajoihin asiakokonaisuuksiin ja politiikkatavoitteisiin, on yhteiskunnallisten vaikutustavoitteiden asettamista yksittäisille organisaatioille pidetty epärealistisena: yksittäiset virastot ja laitokset voivat vaikuttaa yhteis-kunnalliseen vaikuttavuuteen ainoastaan oman toimintansa osalta eli organisaatioiden ns. lisäarvovaikutusten kautta. Sitä vastoin ohjaavien toimijoiden ja valtioneuvoston tulosvastuu painottuu yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, kun uudessa tulosohjauksen mallissa on viime vuosina täsmennetty vastuita niin ministeriöiden kuin niiden alaisten virastojen ja laitosten välillä. Tähän liittyy myös tarve käydä jatkuvaa keskustelua siitä, mikä on ministeriön ja sen alaisten tutkimuslaitosten rooli innovaatiotoiminnan kokonaisuudessa. Samalla ohjaava ministeriö ja PVTT:n tapauksessa Pääesikunta (yhdessä muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa) on myös tutkimusorganisaation tärkeä asiakasryhmä, mikä sekin osaltaan motivoi keskustelun tarvetta. Hankkeen johtopäätökset ja yksittäisten organisaatioiden vaikutusarviointiin kohdistuvat kehittämishaasteet liittyvät erityisesti tavoitteisiin, indikaattoreihin ja oppimiseen.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages77
ISBN (Electronic)951-38-6792-7
Publication statusPublished - 2006
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2333
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Oman
Research

Keywords

  • Research and Development
  • impact analysis
  • impact assessment
  • polytechnics
  • innovations
  • regional impacts
  • evaluation
  • priorities
  • customers
  • networking

Cite this

Hyytinen, K-M., & Konttinen, J. (2006). Vaikuttavaa tutkimusta: Arviointikäytäntöjä julkisissa tutkimusorganisaatioissa: Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos PVTT. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2333
Hyytinen, Kirsi-Maria ; Konttinen, Jari. / Vaikuttavaa tutkimusta : Arviointikäytäntöjä julkisissa tutkimusorganisaatioissa: Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos PVTT. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 77 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2333).
@book{b04ae7126c25479d99e9439bee40b1c8,
title = "Vaikuttavaa tutkimusta: Arviointik{\"a}yt{\"a}nt{\"o}j{\"a} julkisissa tutkimusorganisaatioissa: Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos PVTT",
abstract = "K{\"a}sill{\"a} oleva julkaisu kokoaa yhteen julkisten tutkimuslaitosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta k{\"a}sittelev{\"a}n tutkimushankkeemme analyysin ja tulokset Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen (PVTT) osalta. Hankkeen aikana on pyritty testaamaan ja k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n esimerkkien valossa konkretisoimaan VTT:n kehitt{\"a}m{\"a}{\"a} tutkimus- ja kehitt{\"a}misorganisaatioille soveltuvaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden viitekehyst{\"a}. Viitekehyksess{\"a} keskeist{\"a} on mm. vaikuttavuuden n{\"a}keminen muutoksena ja muutosvalmiutena, jossa huomioidaan, ennakoidaan ja tasapainotetaan sek{\"a} asiakkaan ja toimintaymp{\"a}rist{\"o}n ett{\"a} organisaation omat tarpeet ja tavoitteet. Vaikuttavuuden arvioinnin motivaatioiden joukosta nousevat erityisesti esille legitimaatio (ulkoiset motivaatiot) ja organisatorinen oppiminen (sis{\"a}iset motivaatiot). N{\"a}iden yhteensovittaminen on yksi vaikuttavuusarvioinnin p{\"a}{\"a}haasteista. Tulosohjausmalli luo hallinnollisen viitekehyksen vaikuttavuudelle. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ohjaavat virastojen ja laitosten toiminnallisten tavoitteiden asettamista. Koska yhteiskunnallinen vaikuttavuus kuvaa toiminnan vaikutuksia suhteessa laajoihin asiakokonaisuuksiin ja politiikkatavoitteisiin, on yhteiskunnallisten vaikutustavoitteiden asettamista yksitt{\"a}isille organisaatioille pidetty ep{\"a}realistisena: yksitt{\"a}iset virastot ja laitokset voivat vaikuttaa yhteis-kunnalliseen vaikuttavuuteen ainoastaan oman toimintansa osalta eli organisaatioiden ns. lis{\"a}arvovaikutusten kautta. Sit{\"a} vastoin ohjaavien toimijoiden ja valtioneuvoston tulosvastuu painottuu yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, kun uudessa tulosohjauksen mallissa on viime vuosina t{\"a}smennetty vastuita niin ministeri{\"o}iden kuin niiden alaisten virastojen ja laitosten v{\"a}lill{\"a}. T{\"a}h{\"a}n liittyy my{\"o}s tarve k{\"a}yd{\"a} jatkuvaa keskustelua siit{\"a}, mik{\"a} on ministeri{\"o}n ja sen alaisten tutkimuslaitosten rooli innovaatiotoiminnan kokonaisuudessa. Samalla ohjaava ministeri{\"o} ja PVTT:n tapauksessa P{\"a}{\"a}esikunta (yhdess{\"a} muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa) on my{\"o}s tutkimusorganisaation t{\"a}rke{\"a} asiakasryhm{\"a}, mik{\"a} sekin osaltaan motivoi keskustelun tarvetta. Hankkeen johtop{\"a}{\"a}t{\"o}kset ja yksitt{\"a}isten organisaatioiden vaikutusarviointiin kohdistuvat kehitt{\"a}mishaasteet liittyv{\"a}t erityisesti tavoitteisiin, indikaattoreihin ja oppimiseen.",
keywords = "Research and Development, impact analysis, impact assessment, polytechnics, innovations, regional impacts, evaluation, priorities, customers, networking",
author = "Kirsi-Maria Hyytinen and Jari Konttinen",
note = "Project code: P4SU00030",
year = "2006",
language = "Finnish",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2333",
address = "Finland",

}

Hyytinen, K-M & Konttinen, J 2006, Vaikuttavaa tutkimusta: Arviointikäytäntöjä julkisissa tutkimusorganisaatioissa: Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos PVTT. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2333, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Vaikuttavaa tutkimusta : Arviointikäytäntöjä julkisissa tutkimusorganisaatioissa: Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos PVTT. / Hyytinen, Kirsi-Maria; Konttinen, Jari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 77 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2333).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Vaikuttavaa tutkimusta

T2 - Arviointikäytäntöjä julkisissa tutkimusorganisaatioissa: Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos PVTT

AU - Hyytinen, Kirsi-Maria

AU - Konttinen, Jari

N1 - Project code: P4SU00030

PY - 2006

Y1 - 2006

N2 - Käsillä oleva julkaisu kokoaa yhteen julkisten tutkimuslaitosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta käsittelevän tutkimushankkeemme analyysin ja tulokset Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen (PVTT) osalta. Hankkeen aikana on pyritty testaamaan ja käytännön esimerkkien valossa konkretisoimaan VTT:n kehittämää tutkimus- ja kehittämisorganisaatioille soveltuvaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden viitekehystä. Viitekehyksessä keskeistä on mm. vaikuttavuuden näkeminen muutoksena ja muutosvalmiutena, jossa huomioidaan, ennakoidaan ja tasapainotetaan sekä asiakkaan ja toimintaympäristön että organisaation omat tarpeet ja tavoitteet. Vaikuttavuuden arvioinnin motivaatioiden joukosta nousevat erityisesti esille legitimaatio (ulkoiset motivaatiot) ja organisatorinen oppiminen (sisäiset motivaatiot). Näiden yhteensovittaminen on yksi vaikuttavuusarvioinnin päähaasteista. Tulosohjausmalli luo hallinnollisen viitekehyksen vaikuttavuudelle. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ohjaavat virastojen ja laitosten toiminnallisten tavoitteiden asettamista. Koska yhteiskunnallinen vaikuttavuus kuvaa toiminnan vaikutuksia suhteessa laajoihin asiakokonaisuuksiin ja politiikkatavoitteisiin, on yhteiskunnallisten vaikutustavoitteiden asettamista yksittäisille organisaatioille pidetty epärealistisena: yksittäiset virastot ja laitokset voivat vaikuttaa yhteis-kunnalliseen vaikuttavuuteen ainoastaan oman toimintansa osalta eli organisaatioiden ns. lisäarvovaikutusten kautta. Sitä vastoin ohjaavien toimijoiden ja valtioneuvoston tulosvastuu painottuu yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, kun uudessa tulosohjauksen mallissa on viime vuosina täsmennetty vastuita niin ministeriöiden kuin niiden alaisten virastojen ja laitosten välillä. Tähän liittyy myös tarve käydä jatkuvaa keskustelua siitä, mikä on ministeriön ja sen alaisten tutkimuslaitosten rooli innovaatiotoiminnan kokonaisuudessa. Samalla ohjaava ministeriö ja PVTT:n tapauksessa Pääesikunta (yhdessä muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa) on myös tutkimusorganisaation tärkeä asiakasryhmä, mikä sekin osaltaan motivoi keskustelun tarvetta. Hankkeen johtopäätökset ja yksittäisten organisaatioiden vaikutusarviointiin kohdistuvat kehittämishaasteet liittyvät erityisesti tavoitteisiin, indikaattoreihin ja oppimiseen.

AB - Käsillä oleva julkaisu kokoaa yhteen julkisten tutkimuslaitosten yhteiskunnallista vaikuttavuutta käsittelevän tutkimushankkeemme analyysin ja tulokset Puolustusvoimien Teknillisen Tutkimuslaitoksen (PVTT) osalta. Hankkeen aikana on pyritty testaamaan ja käytännön esimerkkien valossa konkretisoimaan VTT:n kehittämää tutkimus- ja kehittämisorganisaatioille soveltuvaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden viitekehystä. Viitekehyksessä keskeistä on mm. vaikuttavuuden näkeminen muutoksena ja muutosvalmiutena, jossa huomioidaan, ennakoidaan ja tasapainotetaan sekä asiakkaan ja toimintaympäristön että organisaation omat tarpeet ja tavoitteet. Vaikuttavuuden arvioinnin motivaatioiden joukosta nousevat erityisesti esille legitimaatio (ulkoiset motivaatiot) ja organisatorinen oppiminen (sisäiset motivaatiot). Näiden yhteensovittaminen on yksi vaikuttavuusarvioinnin päähaasteista. Tulosohjausmalli luo hallinnollisen viitekehyksen vaikuttavuudelle. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden tavoitteet ohjaavat virastojen ja laitosten toiminnallisten tavoitteiden asettamista. Koska yhteiskunnallinen vaikuttavuus kuvaa toiminnan vaikutuksia suhteessa laajoihin asiakokonaisuuksiin ja politiikkatavoitteisiin, on yhteiskunnallisten vaikutustavoitteiden asettamista yksittäisille organisaatioille pidetty epärealistisena: yksittäiset virastot ja laitokset voivat vaikuttaa yhteis-kunnalliseen vaikuttavuuteen ainoastaan oman toimintansa osalta eli organisaatioiden ns. lisäarvovaikutusten kautta. Sitä vastoin ohjaavien toimijoiden ja valtioneuvoston tulosvastuu painottuu yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, kun uudessa tulosohjauksen mallissa on viime vuosina täsmennetty vastuita niin ministeriöiden kuin niiden alaisten virastojen ja laitosten välillä. Tähän liittyy myös tarve käydä jatkuvaa keskustelua siitä, mikä on ministeriön ja sen alaisten tutkimuslaitosten rooli innovaatiotoiminnan kokonaisuudessa. Samalla ohjaava ministeriö ja PVTT:n tapauksessa Pääesikunta (yhdessä muiden julkisen sektorin toimijoiden kanssa) on myös tutkimusorganisaation tärkeä asiakasryhmä, mikä sekin osaltaan motivoi keskustelun tarvetta. Hankkeen johtopäätökset ja yksittäisten organisaatioiden vaikutusarviointiin kohdistuvat kehittämishaasteet liittyvät erityisesti tavoitteisiin, indikaattoreihin ja oppimiseen.

KW - Research and Development

KW - impact analysis

KW - impact assessment

KW - polytechnics

KW - innovations

KW - regional impacts

KW - evaluation

KW - priorities

KW - customers

KW - networking

M3 - Report

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Vaikuttavaa tutkimusta

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Hyytinen K-M, Konttinen J. Vaikuttavaa tutkimusta: Arviointikäytäntöjä julkisissa tutkimusorganisaatioissa: Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos PVTT. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2006. 77 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2333).