Vajaahyödynnettyjen kalalajien käyttö massan valmistuksessa

Martti Kiesvaara, Tapani Hattula

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Julkaisussa selvitetään teollisesti vajaahyödynnettyjen kalalajien sopivuutta massan valmistamiseen ja kalamassan käyttöä jatkojalostukseen. Tutkittavina kalalajeina olivat ahven, hauki, lahna, särki, kuore ja turska. - Turska, hauki ja ahven sopivat hyvin massan teolliseen valmistamiseen. Sen sijaan särjestä on koneellisesti vaikea saada ruodotonta ja suomu-tonta massaa. Hyvä vedensitomiskyky ja rakenteistettavuus sekä vaalea väri ja mieto maku ovat ominaisia hauelle, ahvenelle ja lahnalle. Hauki-, särki- ja ahvenmassat sekä niiden ja silakkamassan seokset säilyivät -20 °C:ssa moitteettomina yhdeksän kuukautta, haukimassa jopa vuoden, kun askorbiinihappoa käytetään antioksidanttina ja polyeteeni-polyamidilaminaattia päällysteenä. Silakan ja hauen lihasproteiinien todettiin sisältävän emäksisiä proteiineja, jotka mahdollisesti vaikuttavat valmisteiden rakenteeseen. Hauki sopii erityisen hyvin katkarapujäljitelmän raaka-aineeksi. Kaikki tutkitut massat kuoretta lukuun ottamatta sopivat kalapuikkojen ja pihvien raaka-aineiksi. Surimin valmistus tutkituista kaloista ei tulosten mukaan ole tarpeen enempää valmisteiden rakenteen kuin säilyvyydenkään vuoksi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages38
ISBN (Print)951-38-2702-X
Publication statusPublished - 1986
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number635
ISSN0358-5085

Keywords

  • fish protein concentrates

Cite this

Kiesvaara, M., & Hattula, T. (1986). Vajaahyödynnettyjen kalalajien käyttö massan valmistuksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 635
Kiesvaara, Martti ; Hattula, Tapani. / Vajaahyödynnettyjen kalalajien käyttö massan valmistuksessa. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 38 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 635).
@book{5440c6c039584aaf8b4592f7cdd9ff97,
title = "Vajaahy{\"o}dynnettyjen kalalajien k{\"a}ytt{\"o} massan valmistuksessa",
abstract = "Julkaisussa selvitet{\"a}{\"a}n teollisesti vajaahy{\"o}dynnettyjen kalalajien sopivuutta massan valmistamiseen ja kalamassan k{\"a}ytt{\"o}{\"a} jatkojalostukseen. Tutkittavina kalalajeina olivat ahven, hauki, lahna, s{\"a}rki, kuore ja turska. - Turska, hauki ja ahven sopivat hyvin massan teolliseen valmistamiseen. Sen sijaan s{\"a}rjest{\"a} on koneellisesti vaikea saada ruodotonta ja suomu-tonta massaa. Hyv{\"a} vedensitomiskyky ja rakenteistettavuus sek{\"a} vaalea v{\"a}ri ja mieto maku ovat ominaisia hauelle, ahvenelle ja lahnalle. Hauki-, s{\"a}rki- ja ahvenmassat sek{\"a} niiden ja silakkamassan seokset s{\"a}ilyiv{\"a}t -20 °C:ssa moitteettomina yhdeks{\"a}n kuukautta, haukimassa jopa vuoden, kun askorbiinihappoa k{\"a}ytet{\"a}{\"a}n antioksidanttina ja polyeteeni-polyamidilaminaattia p{\"a}{\"a}llysteen{\"a}. Silakan ja hauen lihasproteiinien todettiin sis{\"a}lt{\"a}v{\"a}n em{\"a}ksisi{\"a} proteiineja, jotka mahdollisesti vaikuttavat valmisteiden rakenteeseen. Hauki sopii erityisen hyvin katkarapuj{\"a}ljitelm{\"a}n raaka-aineeksi. Kaikki tutkitut massat kuoretta lukuun ottamatta sopivat kalapuikkojen ja pihvien raaka-aineiksi. Surimin valmistus tutkituista kaloista ei tulosten mukaan ole tarpeen enemp{\"a}{\"a} valmisteiden rakenteen kuin s{\"a}ilyvyydenk{\"a}{\"a}n vuoksi.",
keywords = "fish protein concentrates",
author = "Martti Kiesvaara and Tapani Hattula",
year = "1986",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2702-X",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "635",
address = "Finland",

}

Kiesvaara, M & Hattula, T 1986, Vajaahyödynnettyjen kalalajien käyttö massan valmistuksessa. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 635, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Vajaahyödynnettyjen kalalajien käyttö massan valmistuksessa. / Kiesvaara, Martti; Hattula, Tapani.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 38 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 635).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Vajaahyödynnettyjen kalalajien käyttö massan valmistuksessa

AU - Kiesvaara, Martti

AU - Hattula, Tapani

PY - 1986

Y1 - 1986

N2 - Julkaisussa selvitetään teollisesti vajaahyödynnettyjen kalalajien sopivuutta massan valmistamiseen ja kalamassan käyttöä jatkojalostukseen. Tutkittavina kalalajeina olivat ahven, hauki, lahna, särki, kuore ja turska. - Turska, hauki ja ahven sopivat hyvin massan teolliseen valmistamiseen. Sen sijaan särjestä on koneellisesti vaikea saada ruodotonta ja suomu-tonta massaa. Hyvä vedensitomiskyky ja rakenteistettavuus sekä vaalea väri ja mieto maku ovat ominaisia hauelle, ahvenelle ja lahnalle. Hauki-, särki- ja ahvenmassat sekä niiden ja silakkamassan seokset säilyivät -20 °C:ssa moitteettomina yhdeksän kuukautta, haukimassa jopa vuoden, kun askorbiinihappoa käytetään antioksidanttina ja polyeteeni-polyamidilaminaattia päällysteenä. Silakan ja hauen lihasproteiinien todettiin sisältävän emäksisiä proteiineja, jotka mahdollisesti vaikuttavat valmisteiden rakenteeseen. Hauki sopii erityisen hyvin katkarapujäljitelmän raaka-aineeksi. Kaikki tutkitut massat kuoretta lukuun ottamatta sopivat kalapuikkojen ja pihvien raaka-aineiksi. Surimin valmistus tutkituista kaloista ei tulosten mukaan ole tarpeen enempää valmisteiden rakenteen kuin säilyvyydenkään vuoksi.

AB - Julkaisussa selvitetään teollisesti vajaahyödynnettyjen kalalajien sopivuutta massan valmistamiseen ja kalamassan käyttöä jatkojalostukseen. Tutkittavina kalalajeina olivat ahven, hauki, lahna, särki, kuore ja turska. - Turska, hauki ja ahven sopivat hyvin massan teolliseen valmistamiseen. Sen sijaan särjestä on koneellisesti vaikea saada ruodotonta ja suomu-tonta massaa. Hyvä vedensitomiskyky ja rakenteistettavuus sekä vaalea väri ja mieto maku ovat ominaisia hauelle, ahvenelle ja lahnalle. Hauki-, särki- ja ahvenmassat sekä niiden ja silakkamassan seokset säilyivät -20 °C:ssa moitteettomina yhdeksän kuukautta, haukimassa jopa vuoden, kun askorbiinihappoa käytetään antioksidanttina ja polyeteeni-polyamidilaminaattia päällysteenä. Silakan ja hauen lihasproteiinien todettiin sisältävän emäksisiä proteiineja, jotka mahdollisesti vaikuttavat valmisteiden rakenteeseen. Hauki sopii erityisen hyvin katkarapujäljitelmän raaka-aineeksi. Kaikki tutkitut massat kuoretta lukuun ottamatta sopivat kalapuikkojen ja pihvien raaka-aineiksi. Surimin valmistus tutkituista kaloista ei tulosten mukaan ole tarpeen enempää valmisteiden rakenteen kuin säilyvyydenkään vuoksi.

KW - fish protein concentrates

M3 - Report

SN - 951-38-2702-X

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Vajaahyödynnettyjen kalalajien käyttö massan valmistuksessa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kiesvaara M, Hattula T. Vajaahyödynnettyjen kalalajien käyttö massan valmistuksessa. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1986. 38 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 635).