Varastosäiliöiden pohjien kunnonvalvonta

Varastosäiliöiden pohjien kunnonvalvonnassa käytetään eri menetelmiä. Vuotokenttämenetelmällä voidaan havaita pistemäisiä jyrkkäreunaisia ala- ja yläpinnan korroosiokuoppia, joiden syvyys on yli 50 % materiaalin paksuudesta. Hitaasti syvenevä ohentuma voi jäädä havaitsematta. Yläpinnan kunto ratkaisee saavutettavan herkkyyden. Pyörrevirtamenetelmällä voidaan saavuttaa lähes sama herkkyys. Koska mittaustapa on absoluuttinen, sillä voidaan havaita myös hitaasti syvenevät laaja-alaiset ohentumat. Pyörrevirtamenetelmä lienee herkempi yläpinnan epätasaisuudelle. Pyörrevirta- ja vuotokenttämenetelmillä saatavat näyttämät ovat verrannollisia vikojen tilavuuteen ja muotoon. Näillä menetelmillä ei pystytä arvioimaan löydettävien vikojen syvyyttä. Myöskään poikkipinnaltaan pieniä vikoja ei voida havaita, vaikka ne ulottuisivat materiaalin läpi. Menetelmien etuina ovat suuri nopeus ja yksinkertaisuus. Ultraäänimenetelmä on ainoa menetelmä, jolla voidaan määrittää pohjan alapinnalla olevien vikojen syvyys. Lisäksi sillä voidaan havaita jo vähäisetkin alapinnan syöpymät, joiden syvyys on alla 10 % pohjan paksuudesta. Syvyyden määritykseen on parasta käyttää digitaalista A-näytöllä varustettua ultraäänilaitetta. Alapinnan korroosion etsintään kannattaa käyttää kulmaluotausta. Tällöin hitaampaa normaaliluotausta tarvitaan vain korrodoituneiden alueiden materiaalin paksuuden määrityksessä. Kulmaluotauksella saavutetaan nopeusetua vain, mikäli pääosa alapinnasta on hyväkuntoista. Tutkimuksessa käytettiin pohjien testaukseen sekä mekanisoitua että käsivaraista ultraääniluotausta. Mikäli testauspinnan laatu on hyvä, mekanisoitu menetelmä sopii hyvin luotaukseen. Mikäli testattava materiaali on ohutta (esim. 7 mm) ja yläpinta on korrodoitunut, testauksen suoritus tulee vaikeaksi. Ongelmat aiheutuvat korrodoituneen levyn yläpinnan kuopista saatavista "geelikaiusta". Tämän takia kulmaluotaus suoritettiin tällaisissa tapauksissa käsivaraisesti. Käsivarainen menetelmä on liian hidas pohjan 100-prosenttiseen testaukseen. Testaus suoritetaan testauslinjoja pitkin. Näin saadaan kuva siitä, kuinka laajalti alapinta on korroosion vaurioittamaa. Tutkimuksessa testattiin ultraäänimenetelmällä kahdeksan säiliön pohjaa ja kahden säiliön vaippa. Vain yhdestä säiliöstä löydettiin alapinnan vakavaa korroosiota. Korroosiovaurio muodostui laajoista tasaisesti syöpyneistä alueista. Samassa pohjassa oli lisäksi kaksi korroosion aiheuttamaa reikää. Niiden kohdalla oli pohjahiekassa pystyssä oleva puutappi. Kahdessa säiliössä oli särömäisen vian aiheuttama vuoto.