Varoituslaitteettomien tasoristeysten havaittavuus: Vaatimukset ja niiden toteutuminen

Tasoristeysten turvallinen ylittäminen edellyttää, että tienkäyttäjä voi havaita tasoristeyksen niin ajoissa, että hän pystyy tarvittaessa pysäyttämään ajoneuvonsa ennen sitä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, ovatko varoituslaitteettomien tasoristeysten havaitsemisetäisyydet riittäviä säädösten, ohjeiden ja turvallisuuden näkökulmasta. Lisäksi selvitettiin, mitkä tekijät rajoittavat tasoristeysten havaittavuutta tienkäyttäjille, ja arvioitiin havaittavuuden parantamismahdollisuuksia. Aineistona olivat kaikki vuosina 2006-2010 inventoidut 524 varoituslaitteetonta pääraiteiden tasoristeystä, jotka eivät olleet viljelys- tai huoltoteillä, laituripoluilla tai kevyen liikenteen väylillä ja joista oli tasoristeystä lähestyvän ajoneuvon kuljettajan näkökulmasta kuvattua videoaineistoa. Kun molempia lähestymissuuntia tarkasteltiin erikseen, havaitsemisetäisyyttä tarkasteltiin 1 048 tapauksessa. Olemassa olevat säädökset ja ohjeet koskevat vain uusia ja parannettavia tasoristeyksiä. Tässä tutkimuksessa sellaisia ei ollut lainkaan. Asetuksen ja Liikenneviraston ohjeen mukaan tasoristeyksen havaitsemisetäisyyden on oltava pitempi kuin tiekulkuneuvon pysähtymismatka tilanteessa, jossa kuljettajan reaktioaika on 1,7 s ja hidastuvuus jarrutuksessa 3 m/s2. Turvallisuuden kannalta olisi suositeltavaa, että etäisyyden laskenta perustuisi reaktioaikaan 2 s ja hidastuvuuteen 2 m/s2 ainakin silloin, kun tasoristeystä edeltää alamäki tai havaitsemisetäisyys on helposti pidennettävissä. Varoituslaitteettomissa tasoristeyksissä mitoitusnopeuden on Liikenneviraston ohjeen mukaan oltava enintään 50 km/h. Sitä vastaava havaitsemisetäisyyden vaatimus on 55 m ja mitoitusnopeudella 30 km/h vastaavasti 26 m. Jos määritys perustettaisiin reaktioaikaan 2 s ja hidastuvuuteen 2 m/s2, etäisyydet olisivat noin kolmanneksen pidempiä. Varoituslaitteettoman tasoristeyksen havaitsemisetäisyys arvioitiin riittämättömäksi 11-17 %:ssa tapauksista. Syynä oli tavallisesti tien kaarre, kasvillisuus (puiden rungot ja oksat, pensaat) tai tasoristeysmerkkien puuttuminen. Usein samanaikaisesti vaikutti kaksi tai kolme tekijää. Riittämättömäksi arvioitu havaitsemisetäisyys olisi tavallisesti suhteellisen helpoin toimenpitein parannettavissa riittävälle tasolle. Suurimmassa osaa tasoristeyksistä, joissa havaitsemisetäisyys oli pienempi kuin mitoitusnopeutta 50 km/h vastaava vaatimus, tieliikenteen nopeus arvioitiin selvästi pienemmäksi kuin 50 km/h. Tutkimuksessa esitetään lukuisia ehdotuksia, jotka koskevat varoituslaitteettomien tasoristeyksien havaitsemisetäisyyttä koskevien vaatimusten kehittämistä.