@book{7fde7f468447473081f51102b1227332,
title = "Vedottomien ulkoilmaventtiilien kehitt{\"a}misperusteet",
abstract = "Koneellisella poistolla toimivissa ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmiss{\"a} korvausilman otto asuinhuoneisiin ulkosein{\"a}{\"a}n asennettujen venttiilien kautta on yleisesti aiheuttanut vetoisuutta. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa etsittiin ulkoilmaventtiilien tuotekehitykseen t{\"a}ht{\"a}{\"a}vi{\"a} keinoja vedon v{\"a}ltt{\"a}miseksi. Ty{\"o}hypoteesina oli periaate, ett{\"a} kylm{\"a} tuloilma on ensin saatava l{\"a}mpenem{\"a}{\"a}n huoneen yl{\"a}osassa ennen sen tuloa oleskelualueelle. T{\"a}m{\"a}n periaatteen toimivuutta testattiin ensin laskelmin suihkuteorian ja huonevirtausten laskentamallin perusteella ja sitten mittauksin koehuoneessa. Tutkimuksessa parannettiin kattopintaan kiinnittyvien suihkujen teoriaa, jolla voidaan m{\"a}{\"a}ritt{\"a}{\"a} hyv{\"a}n tuloilmaelimen ominaisuudet. Tutkittavana oli ikkunan p{\"a}{\"a}lt{\"a} yl{\"o}sp{\"a}in puhaltava rako, katon rajasta s{\"a}teitt{\"a}in vaakasuuntaan puhaltava rakosuutin ja sein{\"a}lt{\"a} s{\"a}teitt{\"a}isesti yl{\"a}viistoon puhaltava monireik{\"a}inen suutin. Vedottomuuskokeet tehtiin 0 °C:n ja -20 °C:n ulkol{\"a}mp{\"o}tiloissa, jotka olivat my{\"o}s tuloilman l{\"a}mp{\"o}tiloja. Ensin mainitussa tapauksessa ikkunan alla olevan konvektiivisen l{\"a}mmityspatterin teho oli nolla ja j{\"a}lkimm{\"a}isess{\"a} se asetettiin tuloilmavirran l{\"a}mm{\"o}nkulutuksen suuruiseksi. Sis{\"a}l{\"a}mp{\"o}tila pidettiin vakiona 21 °C:ssa hajautetun lattia- tai sein{\"a}l{\"a}mmityksen avulla. Oleskelualueen vedottomuus arvioitiin turbulenssin huomioon ottavalla Fangerin vetoyht{\"a}l{\"o}ll{\"a} ja Suomen rakennusm{\"a}{\"a}r{\"a}yskokoelman osan D2 vetok{\"a}yr{\"a}st{\"o}ll{\"a}. Koetulokset osoittavat, ett{\"a} edullisesti sijoitetuilla ja suunnatuilla tuloilmaelimill{\"a} voidaan molemmissa ulkol{\"a}mp{\"o}tiloissa johtaa ilmaa huoneeseen ainakin 8 dm3/s, kun vetokriteerina pidetaan vetoyht{\"a}l{\"o}ll{\"a} laskettua tyytym{\"a}tt{\"o}mien osuutta 20 % tai vetok{\"a}yr{\"a}st{\"o}n k{\"a}yr{\"a}{\"a} 2. T{\"a}ll{\"o}in tuloilmasuihkun nopeuden tulee olla v{\"a}hint{\"a}{\"a}n 2-3 m/s. T{\"a}m{\"a} voidaan my{\"o}s k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} saavuttaa sis{\"a}{\"a}npuhallusaukkojen ja muiden virtausteiden oikealla muotoilulla, ulko ja sis{\"a}ilman v{\"a}lisen paine eron ollessa noin 10 Pa. Ilman esil{\"a}mmityskeinoina tarkasteltiin kirjallisuuden perusteella tuloilmaikkunan k{\"a}ytt{\"o}mahdollisuutta ja laskelmin ulkoilman johtamista sis{\"a}{\"a}n sein{\"a}n tai katon eristysrakenteen kautta. Molemmat keinot ovat periaatteessa toimivia ja jopa energiaa s{\"a}{\"a}st{\"a}vi{\"a}, mutta k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} niiden yhteydess{\"a} tarvittavalle ilmavirran s{\"a}{\"a}d{\"o}lle ja takaisinvirtauksen estolle ei ole viel{\"a} tyydytt{\"a}v{\"a}{\"a} ratkaisua.",
keywords = "residential buildings, rooms, air intakes, ducts, draught, product development, air heaters, indoor air, exhaust diffusers, exhaust systems, ventilation, design, temperature, calculations, utilization, tests, structures, seasons",
author = "Jorma Heikkinen and Keijo Kovanen and Tuomo Ojanen and Marja-Liisa Pallari and Kalevi Piira and Veijo Siitonen",
year = "1993",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4362-9",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1468",
address = "Finland",
}