Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus

Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden varmistamiseen

Translated title of the contribution: Ventilation performance in pig houses: Methods for commissioning the ventilation performance

Ismo Heimonen, Jorma Heikkinen, Jarmo Laamanen, Sakari Alasuutari, Eerikki Kaila

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Hankkeessa on kehitetty menettelytapa sikalan ilmanvaihdon toimivuuden katselmointiin. Katselmoinnin toteutus on kaksiosainen koostuen itsearvioinnista ja teknisestä katselmoinnista. Itsearviointi on yksinkertainen isännälle tai eläinten hoitajalle tarkoitettu arviointitapa, jonka avulla voidaan alustavasti selvittää ilmanvaihdon nykytila. Teknisen järjestelmän katselmointiin on kehitetty kolmiosainen katselmusmalli, jossa kootaan yhteen yleiset tiedot kohteesta, määritellään kohteessa tehtävät mittaukset ja kuvataan eläinten käyttäytymisestä tehdyt havainnot. Näiden tietojen perusteella arvioidaan ilmanvaihdon toimivuutta ja parannustarpeita. Tarvittaessa tehdään korjaavat toimenpiteet, esimerkiksi säädetään ja viritetään järjestelmää ja tehdään toimintakokeet, joilla varmistetaan toimivuus. Itsearviointia tulee toistaa säännöllisin väliajoin, vähintään kerran jokaisen kasvatusjakson aikana. Lisäksi päivittäin tulee varmistaa, että ilmanvaihtolaitteet ovat toiminnassa. Tutkimuksessa testattiin katselmuksen menettelytapaa käytännön kohteissa erityyppisten ilmanvaihtojärjestelmien tapauksissa. Katselmusmenettelyn testaus osoitti, että tyypillisiä haasteita kohteissa olivat ilmanvaihtoa ohjaavan lämpötilaanturin paikan valinta, asetusarvojen muuttaminen kasvatusjakson aikana, automaation täysimääräinen hyödyntäminen, järjestelmämuutokset siirryttäessä lämmityskaudesta jäähdytyskauteen ja ääriolosuhteiden aikainen olosuhteiden hallinta. Tutkimuksessa annetaan ohjeita ja vinkkejä, kuinka ääriolosuhteiden ongelmia voidaan ratkaista (esim. sikasuihkun käyttö kesällä, lämmön talteenotto talvella) ja kuinka säätötoimenpiteillä ja asetusarvojen muutoksilla voidaan vaikuttaa olosuhteisiin ja energiankulutukseen. Liian suuri ilmanvaihto johtaa tarpeettomaan energiankulutukseen ja voi aiheuttaa vetoa. Liian pieni ilmanvaihto taas johtaa olosuhteiden huononemiseen, kun kosteus ja CO2-pitoisuus nousevat yli rajaarvojen. Melko pienillä asetusarvojen muutoksilla voi olla suuri vaikutus energiankulutukseen. Esimerkkitapauksessa pieni hiilidioksidipitoisuuden nosto (200 ppm) pienensi lämmöntarvetta 20 %. Lämpötilan laskulla kahdella asteella oli samansuuruinen vaikutus lämmöntarpeeseen. Asetusarvomuutokset on kuitenkin tehtävä siten, että olosuhteet pysyvät suositusarvossaan. Minimiilmanvaihdon sopivan tason asettelemiseksi olisi hyödyllistä mitata osaston hiilidioksidipitoisuutta ajoittain lämmityskaudella. Mittarin hankinta tilalle ei ole suuri investointi.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages92
ISBN (Electronic)978-951-38-8171-9
Publication statusPublished - 2014
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Technology
PublisherVTT
No.183
ISSN (Print)2242-1211
ISSN (Electronic)2242-122X

Fingerprint

swine
methodology
Olla

Keywords

  • sikala
  • ilmanvaihto
  • toimivuus
  • katselmus
  • itsearviointi
  • pig house
  • ventilation
  • performance
  • commissioning
  • self-assessment

Cite this

Heimonen, I., Heikkinen, J., Laamanen, J., Alasuutari, S., & Kaila, E. (2014). Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus: Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden varmistamiseen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 183
Heimonen, Ismo ; Heikkinen, Jorma ; Laamanen, Jarmo ; Alasuutari, Sakari ; Kaila, Eerikki. / Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus : Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden varmistamiseen. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2014. 92 p. (VTT Technology; No. 183).
@book{c2b7a8f53cd34e13b85621e74757acf0,
title = "Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus: Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden varmistamiseen",
abstract = "Hankkeessa on kehitetty menettelytapa sikalan ilmanvaihdon toimivuuden katselmointiin. Katselmoinnin toteutus on kaksiosainen koostuen itsearvioinnista ja teknisest{\"a} katselmoinnista. Itsearviointi on yksinkertainen is{\"a}nn{\"a}lle tai el{\"a}inten hoitajalle tarkoitettu arviointitapa, jonka avulla voidaan alustavasti selvitt{\"a}{\"a} ilmanvaihdon nykytila. Teknisen j{\"a}rjestelm{\"a}n katselmointiin on kehitetty kolmiosainen katselmusmalli, jossa kootaan yhteen yleiset tiedot kohteesta, m{\"a}{\"a}ritell{\"a}{\"a}n kohteessa teht{\"a}v{\"a}t mittaukset ja kuvataan el{\"a}inten k{\"a}ytt{\"a}ytymisest{\"a} tehdyt havainnot. N{\"a}iden tietojen perusteella arvioidaan ilmanvaihdon toimivuutta ja parannustarpeita. Tarvittaessa tehd{\"a}{\"a}n korjaavat toimenpiteet, esimerkiksi s{\"a}{\"a}det{\"a}{\"a}n ja viritet{\"a}{\"a}n j{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} ja tehd{\"a}{\"a}n toimintakokeet, joilla varmistetaan toimivuus. Itsearviointia tulee toistaa s{\"a}{\"a}nn{\"o}llisin v{\"a}liajoin, v{\"a}hint{\"a}{\"a}n kerran jokaisen kasvatusjakson aikana. Lis{\"a}ksi p{\"a}ivitt{\"a}in tulee varmistaa, ett{\"a} ilmanvaihtolaitteet ovat toiminnassa. Tutkimuksessa testattiin katselmuksen menettelytapaa k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kohteissa erityyppisten ilmanvaihtoj{\"a}rjestelmien tapauksissa. Katselmusmenettelyn testaus osoitti, ett{\"a} tyypillisi{\"a} haasteita kohteissa olivat ilmanvaihtoa ohjaavan l{\"a}mp{\"o}tilaanturin paikan valinta, asetusarvojen muuttaminen kasvatusjakson aikana, automaation t{\"a}ysim{\"a}{\"a}r{\"a}inen hy{\"o}dynt{\"a}minen, j{\"a}rjestelm{\"a}muutokset siirrytt{\"a}ess{\"a} l{\"a}mmityskaudesta j{\"a}{\"a}hdytyskauteen ja {\"a}{\"a}riolosuhteiden aikainen olosuhteiden hallinta. Tutkimuksessa annetaan ohjeita ja vinkkej{\"a}, kuinka {\"a}{\"a}riolosuhteiden ongelmia voidaan ratkaista (esim. sikasuihkun k{\"a}ytt{\"o} kes{\"a}ll{\"a}, l{\"a}mm{\"o}n talteenotto talvella) ja kuinka s{\"a}{\"a}t{\"o}toimenpiteill{\"a} ja asetusarvojen muutoksilla voidaan vaikuttaa olosuhteisiin ja energiankulutukseen. Liian suuri ilmanvaihto johtaa tarpeettomaan energiankulutukseen ja voi aiheuttaa vetoa. Liian pieni ilmanvaihto taas johtaa olosuhteiden huononemiseen, kun kosteus ja CO2-pitoisuus nousevat yli rajaarvojen. Melko pienill{\"a} asetusarvojen muutoksilla voi olla suuri vaikutus energiankulutukseen. Esimerkkitapauksessa pieni hiilidioksidipitoisuuden nosto (200 ppm) pienensi l{\"a}mm{\"o}ntarvetta 20 {\%}. L{\"a}mp{\"o}tilan laskulla kahdella asteella oli samansuuruinen vaikutus l{\"a}mm{\"o}ntarpeeseen. Asetusarvomuutokset on kuitenkin teht{\"a}v{\"a} siten, ett{\"a} olosuhteet pysyv{\"a}t suositusarvossaan. Minimiilmanvaihdon sopivan tason asettelemiseksi olisi hy{\"o}dyllist{\"a} mitata osaston hiilidioksidipitoisuutta ajoittain l{\"a}mmityskaudella. Mittarin hankinta tilalle ei ole suuri investointi.",
keywords = "sikala, ilmanvaihto, toimivuus, katselmus, itsearviointi, pig house, ventilation, performance, commissioning, self-assessment",
author = "Ismo Heimonen and Jorma Heikkinen and Jarmo Laamanen and Sakari Alasuutari and Eerikki Kaila",
year = "2014",
language = "Finnish",
series = "VTT Technology",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "183",
address = "Finland",

}

Heimonen, I, Heikkinen, J, Laamanen, J, Alasuutari, S & Kaila, E 2014, Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus: Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden varmistamiseen. VTT Technology, no. 183, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus : Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden varmistamiseen. / Heimonen, Ismo; Heikkinen, Jorma; Laamanen, Jarmo; Alasuutari, Sakari; Kaila, Eerikki.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2014. 92 p. (VTT Technology; No. 183).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus

T2 - Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden varmistamiseen

AU - Heimonen, Ismo

AU - Heikkinen, Jorma

AU - Laamanen, Jarmo

AU - Alasuutari, Sakari

AU - Kaila, Eerikki

PY - 2014

Y1 - 2014

N2 - Hankkeessa on kehitetty menettelytapa sikalan ilmanvaihdon toimivuuden katselmointiin. Katselmoinnin toteutus on kaksiosainen koostuen itsearvioinnista ja teknisestä katselmoinnista. Itsearviointi on yksinkertainen isännälle tai eläinten hoitajalle tarkoitettu arviointitapa, jonka avulla voidaan alustavasti selvittää ilmanvaihdon nykytila. Teknisen järjestelmän katselmointiin on kehitetty kolmiosainen katselmusmalli, jossa kootaan yhteen yleiset tiedot kohteesta, määritellään kohteessa tehtävät mittaukset ja kuvataan eläinten käyttäytymisestä tehdyt havainnot. Näiden tietojen perusteella arvioidaan ilmanvaihdon toimivuutta ja parannustarpeita. Tarvittaessa tehdään korjaavat toimenpiteet, esimerkiksi säädetään ja viritetään järjestelmää ja tehdään toimintakokeet, joilla varmistetaan toimivuus. Itsearviointia tulee toistaa säännöllisin väliajoin, vähintään kerran jokaisen kasvatusjakson aikana. Lisäksi päivittäin tulee varmistaa, että ilmanvaihtolaitteet ovat toiminnassa. Tutkimuksessa testattiin katselmuksen menettelytapaa käytännön kohteissa erityyppisten ilmanvaihtojärjestelmien tapauksissa. Katselmusmenettelyn testaus osoitti, että tyypillisiä haasteita kohteissa olivat ilmanvaihtoa ohjaavan lämpötilaanturin paikan valinta, asetusarvojen muuttaminen kasvatusjakson aikana, automaation täysimääräinen hyödyntäminen, järjestelmämuutokset siirryttäessä lämmityskaudesta jäähdytyskauteen ja ääriolosuhteiden aikainen olosuhteiden hallinta. Tutkimuksessa annetaan ohjeita ja vinkkejä, kuinka ääriolosuhteiden ongelmia voidaan ratkaista (esim. sikasuihkun käyttö kesällä, lämmön talteenotto talvella) ja kuinka säätötoimenpiteillä ja asetusarvojen muutoksilla voidaan vaikuttaa olosuhteisiin ja energiankulutukseen. Liian suuri ilmanvaihto johtaa tarpeettomaan energiankulutukseen ja voi aiheuttaa vetoa. Liian pieni ilmanvaihto taas johtaa olosuhteiden huononemiseen, kun kosteus ja CO2-pitoisuus nousevat yli rajaarvojen. Melko pienillä asetusarvojen muutoksilla voi olla suuri vaikutus energiankulutukseen. Esimerkkitapauksessa pieni hiilidioksidipitoisuuden nosto (200 ppm) pienensi lämmöntarvetta 20 %. Lämpötilan laskulla kahdella asteella oli samansuuruinen vaikutus lämmöntarpeeseen. Asetusarvomuutokset on kuitenkin tehtävä siten, että olosuhteet pysyvät suositusarvossaan. Minimiilmanvaihdon sopivan tason asettelemiseksi olisi hyödyllistä mitata osaston hiilidioksidipitoisuutta ajoittain lämmityskaudella. Mittarin hankinta tilalle ei ole suuri investointi.

AB - Hankkeessa on kehitetty menettelytapa sikalan ilmanvaihdon toimivuuden katselmointiin. Katselmoinnin toteutus on kaksiosainen koostuen itsearvioinnista ja teknisestä katselmoinnista. Itsearviointi on yksinkertainen isännälle tai eläinten hoitajalle tarkoitettu arviointitapa, jonka avulla voidaan alustavasti selvittää ilmanvaihdon nykytila. Teknisen järjestelmän katselmointiin on kehitetty kolmiosainen katselmusmalli, jossa kootaan yhteen yleiset tiedot kohteesta, määritellään kohteessa tehtävät mittaukset ja kuvataan eläinten käyttäytymisestä tehdyt havainnot. Näiden tietojen perusteella arvioidaan ilmanvaihdon toimivuutta ja parannustarpeita. Tarvittaessa tehdään korjaavat toimenpiteet, esimerkiksi säädetään ja viritetään järjestelmää ja tehdään toimintakokeet, joilla varmistetaan toimivuus. Itsearviointia tulee toistaa säännöllisin väliajoin, vähintään kerran jokaisen kasvatusjakson aikana. Lisäksi päivittäin tulee varmistaa, että ilmanvaihtolaitteet ovat toiminnassa. Tutkimuksessa testattiin katselmuksen menettelytapaa käytännön kohteissa erityyppisten ilmanvaihtojärjestelmien tapauksissa. Katselmusmenettelyn testaus osoitti, että tyypillisiä haasteita kohteissa olivat ilmanvaihtoa ohjaavan lämpötilaanturin paikan valinta, asetusarvojen muuttaminen kasvatusjakson aikana, automaation täysimääräinen hyödyntäminen, järjestelmämuutokset siirryttäessä lämmityskaudesta jäähdytyskauteen ja ääriolosuhteiden aikainen olosuhteiden hallinta. Tutkimuksessa annetaan ohjeita ja vinkkejä, kuinka ääriolosuhteiden ongelmia voidaan ratkaista (esim. sikasuihkun käyttö kesällä, lämmön talteenotto talvella) ja kuinka säätötoimenpiteillä ja asetusarvojen muutoksilla voidaan vaikuttaa olosuhteisiin ja energiankulutukseen. Liian suuri ilmanvaihto johtaa tarpeettomaan energiankulutukseen ja voi aiheuttaa vetoa. Liian pieni ilmanvaihto taas johtaa olosuhteiden huononemiseen, kun kosteus ja CO2-pitoisuus nousevat yli rajaarvojen. Melko pienillä asetusarvojen muutoksilla voi olla suuri vaikutus energiankulutukseen. Esimerkkitapauksessa pieni hiilidioksidipitoisuuden nosto (200 ppm) pienensi lämmöntarvetta 20 %. Lämpötilan laskulla kahdella asteella oli samansuuruinen vaikutus lämmöntarpeeseen. Asetusarvomuutokset on kuitenkin tehtävä siten, että olosuhteet pysyvät suositusarvossaan. Minimiilmanvaihdon sopivan tason asettelemiseksi olisi hyödyllistä mitata osaston hiilidioksidipitoisuutta ajoittain lämmityskaudella. Mittarin hankinta tilalle ei ole suuri investointi.

KW - sikala

KW - ilmanvaihto

KW - toimivuus

KW - katselmus

KW - itsearviointi

KW - pig house

KW - ventilation

KW - performance

KW - commissioning

KW - self-assessment

M3 - Report

T3 - VTT Technology

BT - Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Heimonen I, Heikkinen J, Laamanen J, Alasuutari S, Kaila E. Sikaloiden ilmanvaihdon toimivuus: Toimintamalli ilmanvaihdon toimivuuden varmistamiseen. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2014. 92 p. (VTT Technology; No. 183).