Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalvelujen riskienhallinta: Loppuraportti

Tero Välisalo, Jyri Hanski, Kimmo Virolainen, Timo Malm, Laura Salmela (Editor), Pekka Pietilä, Ossi Heino, Lasse Oulasvirta, Tiia Luomanen, Markku Riihimäki, Tuula Grönfors, Seppo Teerimo

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    SerVesi-tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää toimintamalleja ja työkaluja vesihuolto-verkostojen kunnossapitopalveluiden riskienhallintaan. Riskienhallintamenetelmiä pyrittiin kehittämään sekä palvelun tilaajalle että palvelun toimittajalle parantaen samalla kumppanuussuhteen läpinäkyvyyttä. Monissa maissa on vesihuoltopalveluiden hintavalvontaa kiristetty ja toiminnasta saatavan voiton määrää rajoitettu. Vesihuoltolaitoksien omistaminen ei monin paikoin enää ole yrityksille houkuttelevaa, koska taloudellinen sääntely on tiukentunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yksityisten yritysten mahdollisuudet olla mukana vesihuollossa olisivat heikentyneet. Vaikka vesihuollon omistus on julkisella sektorilla, vesilaitokset toimivat jatkossakin yhteistyössä yritysten kanssa. Vesilaitoksilla on entistä kovemmat paineet tuottavuuden parantamiseksi, jolloin ne ovat valmiita hakemaan uusia toimintatapoja yksityisen sektorin kanssa. Toisaalta tekniikan jatkuvasti kehittyessä ja monipuolistuessa eivät vesilaitokset enää kykene hallitsemaan kaikkea tarvittavaa osaamista itse, vaan joutuvat entistä enemmän turvautumaan ulkopuoliseen erikoisosaamiseen. SerVesi-hankkeen osatehtävässä toteutetun kysely- ja haastattelututkimuksen tulosten mukaan asiakaspalvelu, mittarinvaihto, vesijohtojen vuotokorjaukset, vesijohtovuotojen etsinnät, paineenkorotusasemien ylläpito ja päivystys ovat tällä hetkellä eniten vesihuoltolaitoksen omin voimin tehtäviä yksittäisiä toimintoja. Kaikki nämä tulevat olemaan myös tulevaisuudessa kaikkein tiiveimmin vesihuoltolaitosten omissa käsissä. Eniten yhteistyötä vesihuoltolaitokset tekevät yksityisten ja julkisten palveluntarjoajien kanssa kaivamattomien vesijohto- ja viemärisaneerausmenetelmien, viemäreiden tv-kuvausten sekä mittarikorjauksen osalta. Näiden toimintojen osalta myös tulevaisuus näyttää nykyisen kaltaiselta. Ne tullaan pääsääntöisesti tekemään joko kokonaan ulkoistetusti tai tiiviissä yhteistyössä ulkopuolisen toimijan kanssa. Vesihuoltoverkoston teknisen kunnon ja arvon määrittäminen on välttämätöntä kun-nossapitotoimintoja ulkoistettaessa. Tieto verkoston kunnosta on ensiarvoisen tärkeää, jotta palvelun laatua voidaan seurata hankintasopimuksen aikana. Arviointimenetelmien avulla voidaan todeta verkoston kunto ja myös arvo sopimuskauden alussa, sen aikana ja edelleen sopimuskauden päätyttyä. Verkostotiedon lisääminen on avainasemassa verkosto-omaisuuden kunnon määrityksessä. Kunnossapitokumppanuuksien yleistymisessä pallo on vesihuoltolaitoksilla; mikäli vesihuoltolaitokset pitäytyvät tarjouspyynnöissään perinteisellä linjalla, ei yrityksillä ole mahdollisuuksia tarjota uudenlaisia, entistä kattavampia ja innovatiivisempia palveluita vesihuoltoverkostojen kunnossapitoon. Tässä julkaisussa esitettyjen taustatietojen ja riskienhallinnan menettelyjen myötä kynnys kumppanuuksien muodostamiseen toivottavasti alenee.
    Original languageFinnish
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages84
    ISBN (Electronic)978-951-38-7903-7
    Publication statusPublished - 2013
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Technology
    Number73
    ISSN2242-1211

    Keywords

    • water services
    • maintenance
    • cooperation
    • public-private partnership

    Cite this

    Välisalo, T., Hanski, J., Virolainen, K., Malm, T., Salmela, L. (Ed.), Pietilä, P., ... Teerimo, S. (2013). Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalvelujen riskienhallinta: Loppuraportti. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology, No. 73
    Välisalo, Tero ; Hanski, Jyri ; Virolainen, Kimmo ; Malm, Timo ; Salmela, Laura (Editor) ; Pietilä, Pekka ; Heino, Ossi ; Oulasvirta, Lasse ; Luomanen, Tiia ; Riihimäki, Markku ; Grönfors, Tuula ; Teerimo, Seppo. / Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalvelujen riskienhallinta : Loppuraportti. VTT Technical Research Centre of Finland, 2013. 84 p. (VTT Technology; No. 73).
    @book{109baadb61664eadbbeae75d5cc641e6,
    title = "Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalvelujen riskienhallinta: Loppuraportti",
    abstract = "SerVesi-tutkimushankkeen tavoitteena oli kehitt{\"a}{\"a} toimintamalleja ja ty{\"o}kaluja vesihuolto-verkostojen kunnossapitopalveluiden riskienhallintaan. Riskienhallintamenetelmi{\"a} pyrittiin kehitt{\"a}m{\"a}{\"a}n sek{\"a} palvelun tilaajalle ett{\"a} palvelun toimittajalle parantaen samalla kumppanuussuhteen l{\"a}pin{\"a}kyvyytt{\"a}. Monissa maissa on vesihuoltopalveluiden hintavalvontaa kiristetty ja toiminnasta saatavan voiton m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} rajoitettu. Vesihuoltolaitoksien omistaminen ei monin paikoin en{\"a}{\"a} ole yrityksille houkuttelevaa, koska taloudellinen s{\"a}{\"a}ntely on tiukentunut. T{\"a}m{\"a} ei kuitenkaan tarkoita sit{\"a}, ett{\"a} yksityisten yritysten mahdollisuudet olla mukana vesihuollossa olisivat heikentyneet. Vaikka vesihuollon omistus on julkisella sektorilla, vesilaitokset toimivat jatkossakin yhteisty{\"o}ss{\"a} yritysten kanssa. Vesilaitoksilla on entist{\"a} kovemmat paineet tuottavuuden parantamiseksi, jolloin ne ovat valmiita hakemaan uusia toimintatapoja yksityisen sektorin kanssa. Toisaalta tekniikan jatkuvasti kehittyess{\"a} ja monipuolistuessa eiv{\"a}t vesilaitokset en{\"a}{\"a} kykene hallitsemaan kaikkea tarvittavaa osaamista itse, vaan joutuvat entist{\"a} enemm{\"a}n turvautumaan ulkopuoliseen erikoisosaamiseen. SerVesi-hankkeen osateht{\"a}v{\"a}ss{\"a} toteutetun kysely- ja haastattelututkimuksen tulosten mukaan asiakaspalvelu, mittarinvaihto, vesijohtojen vuotokorjaukset, vesijohtovuotojen etsinn{\"a}t, paineenkorotusasemien yll{\"a}pito ja p{\"a}ivystys ovat t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} eniten vesihuoltolaitoksen omin voimin teht{\"a}vi{\"a} yksitt{\"a}isi{\"a} toimintoja. Kaikki n{\"a}m{\"a} tulevat olemaan my{\"o}s tulevaisuudessa kaikkein tiiveimmin vesihuoltolaitosten omissa k{\"a}siss{\"a}. Eniten yhteisty{\"o}t{\"a} vesihuoltolaitokset tekev{\"a}t yksityisten ja julkisten palveluntarjoajien kanssa kaivamattomien vesijohto- ja viem{\"a}risaneerausmenetelmien, viem{\"a}reiden tv-kuvausten sek{\"a} mittarikorjauksen osalta. N{\"a}iden toimintojen osalta my{\"o}s tulevaisuus n{\"a}ytt{\"a}{\"a} nykyisen kaltaiselta. Ne tullaan p{\"a}{\"a}s{\"a}{\"a}nt{\"o}isesti tekem{\"a}{\"a}n joko kokonaan ulkoistetusti tai tiiviiss{\"a} yhteisty{\"o}ss{\"a} ulkopuolisen toimijan kanssa. Vesihuoltoverkoston teknisen kunnon ja arvon m{\"a}{\"a}ritt{\"a}minen on v{\"a}ltt{\"a}m{\"a}t{\"o}nt{\"a} kun-nossapitotoimintoja ulkoistettaessa. Tieto verkoston kunnosta on ensiarvoisen t{\"a}rke{\"a}{\"a}, jotta palvelun laatua voidaan seurata hankintasopimuksen aikana. Arviointimenetelmien avulla voidaan todeta verkoston kunto ja my{\"o}s arvo sopimuskauden alussa, sen aikana ja edelleen sopimuskauden p{\"a}{\"a}tytty{\"a}. Verkostotiedon lis{\"a}{\"a}minen on avainasemassa verkosto-omaisuuden kunnon m{\"a}{\"a}rityksess{\"a}. Kunnossapitokumppanuuksien yleistymisess{\"a} pallo on vesihuoltolaitoksilla; mik{\"a}li vesihuoltolaitokset pit{\"a}ytyv{\"a}t tarjouspyynn{\"o}iss{\"a}{\"a}n perinteisell{\"a} linjalla, ei yrityksill{\"a} ole mahdollisuuksia tarjota uudenlaisia, entist{\"a} kattavampia ja innovatiivisempia palveluita vesihuoltoverkostojen kunnossapitoon. T{\"a}ss{\"a} julkaisussa esitettyjen taustatietojen ja riskienhallinnan menettelyjen my{\"o}t{\"a} kynnys kumppanuuksien muodostamiseen toivottavasti alenee.",
    keywords = "water services, maintenance, cooperation, public-private partnership",
    author = "Tero V{\"a}lisalo and Jyri Hanski and Kimmo Virolainen and Timo Malm and Pekka Pietil{\"a} and Ossi Heino and Lasse Oulasvirta and Tiia Luomanen and Markku Riihim{\"a}ki and Tuula Gr{\"o}nfors and Seppo Teerimo",
    editor = "Laura Salmela",
    year = "2013",
    language = "Finnish",
    series = "VTT Technology",
    publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
    number = "73",
    address = "Finland",

    }

    Välisalo, T, Hanski, J, Virolainen, K, Malm, T, Salmela, L (ed.), Pietilä, P, Heino, O, Oulasvirta, L, Luomanen, T, Riihimäki, M, Grönfors, T & Teerimo, S 2013, Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalvelujen riskienhallinta: Loppuraportti. VTT Technology, no. 73, VTT Technical Research Centre of Finland.

    Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalvelujen riskienhallinta : Loppuraportti. / Välisalo, Tero; Hanski, Jyri; Virolainen, Kimmo; Malm, Timo; Salmela, Laura (Editor); Pietilä, Pekka; Heino, Ossi; Oulasvirta, Lasse; Luomanen, Tiia; Riihimäki, Markku; Grönfors, Tuula; Teerimo, Seppo.

    VTT Technical Research Centre of Finland, 2013. 84 p. (VTT Technology; No. 73).

    Research output: Book/ReportReport

    TY - BOOK

    T1 - Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalvelujen riskienhallinta

    T2 - Loppuraportti

    AU - Välisalo, Tero

    AU - Hanski, Jyri

    AU - Virolainen, Kimmo

    AU - Malm, Timo

    AU - Pietilä, Pekka

    AU - Heino, Ossi

    AU - Oulasvirta, Lasse

    AU - Luomanen, Tiia

    AU - Riihimäki, Markku

    AU - Grönfors, Tuula

    AU - Teerimo, Seppo

    A2 - Salmela, Laura

    PY - 2013

    Y1 - 2013

    N2 - SerVesi-tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää toimintamalleja ja työkaluja vesihuolto-verkostojen kunnossapitopalveluiden riskienhallintaan. Riskienhallintamenetelmiä pyrittiin kehittämään sekä palvelun tilaajalle että palvelun toimittajalle parantaen samalla kumppanuussuhteen läpinäkyvyyttä. Monissa maissa on vesihuoltopalveluiden hintavalvontaa kiristetty ja toiminnasta saatavan voiton määrää rajoitettu. Vesihuoltolaitoksien omistaminen ei monin paikoin enää ole yrityksille houkuttelevaa, koska taloudellinen sääntely on tiukentunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yksityisten yritysten mahdollisuudet olla mukana vesihuollossa olisivat heikentyneet. Vaikka vesihuollon omistus on julkisella sektorilla, vesilaitokset toimivat jatkossakin yhteistyössä yritysten kanssa. Vesilaitoksilla on entistä kovemmat paineet tuottavuuden parantamiseksi, jolloin ne ovat valmiita hakemaan uusia toimintatapoja yksityisen sektorin kanssa. Toisaalta tekniikan jatkuvasti kehittyessä ja monipuolistuessa eivät vesilaitokset enää kykene hallitsemaan kaikkea tarvittavaa osaamista itse, vaan joutuvat entistä enemmän turvautumaan ulkopuoliseen erikoisosaamiseen. SerVesi-hankkeen osatehtävässä toteutetun kysely- ja haastattelututkimuksen tulosten mukaan asiakaspalvelu, mittarinvaihto, vesijohtojen vuotokorjaukset, vesijohtovuotojen etsinnät, paineenkorotusasemien ylläpito ja päivystys ovat tällä hetkellä eniten vesihuoltolaitoksen omin voimin tehtäviä yksittäisiä toimintoja. Kaikki nämä tulevat olemaan myös tulevaisuudessa kaikkein tiiveimmin vesihuoltolaitosten omissa käsissä. Eniten yhteistyötä vesihuoltolaitokset tekevät yksityisten ja julkisten palveluntarjoajien kanssa kaivamattomien vesijohto- ja viemärisaneerausmenetelmien, viemäreiden tv-kuvausten sekä mittarikorjauksen osalta. Näiden toimintojen osalta myös tulevaisuus näyttää nykyisen kaltaiselta. Ne tullaan pääsääntöisesti tekemään joko kokonaan ulkoistetusti tai tiiviissä yhteistyössä ulkopuolisen toimijan kanssa. Vesihuoltoverkoston teknisen kunnon ja arvon määrittäminen on välttämätöntä kun-nossapitotoimintoja ulkoistettaessa. Tieto verkoston kunnosta on ensiarvoisen tärkeää, jotta palvelun laatua voidaan seurata hankintasopimuksen aikana. Arviointimenetelmien avulla voidaan todeta verkoston kunto ja myös arvo sopimuskauden alussa, sen aikana ja edelleen sopimuskauden päätyttyä. Verkostotiedon lisääminen on avainasemassa verkosto-omaisuuden kunnon määrityksessä. Kunnossapitokumppanuuksien yleistymisessä pallo on vesihuoltolaitoksilla; mikäli vesihuoltolaitokset pitäytyvät tarjouspyynnöissään perinteisellä linjalla, ei yrityksillä ole mahdollisuuksia tarjota uudenlaisia, entistä kattavampia ja innovatiivisempia palveluita vesihuoltoverkostojen kunnossapitoon. Tässä julkaisussa esitettyjen taustatietojen ja riskienhallinnan menettelyjen myötä kynnys kumppanuuksien muodostamiseen toivottavasti alenee.

    AB - SerVesi-tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää toimintamalleja ja työkaluja vesihuolto-verkostojen kunnossapitopalveluiden riskienhallintaan. Riskienhallintamenetelmiä pyrittiin kehittämään sekä palvelun tilaajalle että palvelun toimittajalle parantaen samalla kumppanuussuhteen läpinäkyvyyttä. Monissa maissa on vesihuoltopalveluiden hintavalvontaa kiristetty ja toiminnasta saatavan voiton määrää rajoitettu. Vesihuoltolaitoksien omistaminen ei monin paikoin enää ole yrityksille houkuttelevaa, koska taloudellinen sääntely on tiukentunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yksityisten yritysten mahdollisuudet olla mukana vesihuollossa olisivat heikentyneet. Vaikka vesihuollon omistus on julkisella sektorilla, vesilaitokset toimivat jatkossakin yhteistyössä yritysten kanssa. Vesilaitoksilla on entistä kovemmat paineet tuottavuuden parantamiseksi, jolloin ne ovat valmiita hakemaan uusia toimintatapoja yksityisen sektorin kanssa. Toisaalta tekniikan jatkuvasti kehittyessä ja monipuolistuessa eivät vesilaitokset enää kykene hallitsemaan kaikkea tarvittavaa osaamista itse, vaan joutuvat entistä enemmän turvautumaan ulkopuoliseen erikoisosaamiseen. SerVesi-hankkeen osatehtävässä toteutetun kysely- ja haastattelututkimuksen tulosten mukaan asiakaspalvelu, mittarinvaihto, vesijohtojen vuotokorjaukset, vesijohtovuotojen etsinnät, paineenkorotusasemien ylläpito ja päivystys ovat tällä hetkellä eniten vesihuoltolaitoksen omin voimin tehtäviä yksittäisiä toimintoja. Kaikki nämä tulevat olemaan myös tulevaisuudessa kaikkein tiiveimmin vesihuoltolaitosten omissa käsissä. Eniten yhteistyötä vesihuoltolaitokset tekevät yksityisten ja julkisten palveluntarjoajien kanssa kaivamattomien vesijohto- ja viemärisaneerausmenetelmien, viemäreiden tv-kuvausten sekä mittarikorjauksen osalta. Näiden toimintojen osalta myös tulevaisuus näyttää nykyisen kaltaiselta. Ne tullaan pääsääntöisesti tekemään joko kokonaan ulkoistetusti tai tiiviissä yhteistyössä ulkopuolisen toimijan kanssa. Vesihuoltoverkoston teknisen kunnon ja arvon määrittäminen on välttämätöntä kun-nossapitotoimintoja ulkoistettaessa. Tieto verkoston kunnosta on ensiarvoisen tärkeää, jotta palvelun laatua voidaan seurata hankintasopimuksen aikana. Arviointimenetelmien avulla voidaan todeta verkoston kunto ja myös arvo sopimuskauden alussa, sen aikana ja edelleen sopimuskauden päätyttyä. Verkostotiedon lisääminen on avainasemassa verkosto-omaisuuden kunnon määrityksessä. Kunnossapitokumppanuuksien yleistymisessä pallo on vesihuoltolaitoksilla; mikäli vesihuoltolaitokset pitäytyvät tarjouspyynnöissään perinteisellä linjalla, ei yrityksillä ole mahdollisuuksia tarjota uudenlaisia, entistä kattavampia ja innovatiivisempia palveluita vesihuoltoverkostojen kunnossapitoon. Tässä julkaisussa esitettyjen taustatietojen ja riskienhallinnan menettelyjen myötä kynnys kumppanuuksien muodostamiseen toivottavasti alenee.

    KW - water services

    KW - maintenance

    KW - cooperation

    KW - public-private partnership

    M3 - Report

    T3 - VTT Technology

    BT - Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalvelujen riskienhallinta

    PB - VTT Technical Research Centre of Finland

    ER -

    Välisalo T, Hanski J, Virolainen K, Malm T, Salmela L, (ed.), Pietilä P et al. Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalvelujen riskienhallinta: Loppuraportti. VTT Technical Research Centre of Finland, 2013. 84 p. (VTT Technology; No. 73).