Vesihuoltoverkostojen kunnossapitopalvelujen riskienhallinta: Loppuraportti

Tero Välisalo, Jyri Hanski, Kimmo Virolainen, Timo Malm, Laura Salmela (Editor), Pekka Pietilä, Ossi Heino, Lasse Oulasvirta, Tiia Luomanen, Markku Riihimäki, Tuula Grönfors, Seppo Teerimo

    Research output: Book/ReportReport

    Abstract

    SerVesi-tutkimushankkeen tavoitteena oli kehittää toimintamalleja ja työkaluja vesihuolto-verkostojen kunnossapitopalveluiden riskienhallintaan. Riskienhallintamenetelmiä pyrittiin kehittämään sekä palvelun tilaajalle että palvelun toimittajalle parantaen samalla kumppanuussuhteen läpinäkyvyyttä. Monissa maissa on vesihuoltopalveluiden hintavalvontaa kiristetty ja toiminnasta saatavan voiton määrää rajoitettu. Vesihuoltolaitoksien omistaminen ei monin paikoin enää ole yrityksille houkuttelevaa, koska taloudellinen sääntely on tiukentunut. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että yksityisten yritysten mahdollisuudet olla mukana vesihuollossa olisivat heikentyneet. Vaikka vesihuollon omistus on julkisella sektorilla, vesilaitokset toimivat jatkossakin yhteistyössä yritysten kanssa. Vesilaitoksilla on entistä kovemmat paineet tuottavuuden parantamiseksi, jolloin ne ovat valmiita hakemaan uusia toimintatapoja yksityisen sektorin kanssa. Toisaalta tekniikan jatkuvasti kehittyessä ja monipuolistuessa eivät vesilaitokset enää kykene hallitsemaan kaikkea tarvittavaa osaamista itse, vaan joutuvat entistä enemmän turvautumaan ulkopuoliseen erikoisosaamiseen. SerVesi-hankkeen osatehtävässä toteutetun kysely- ja haastattelututkimuksen tulosten mukaan asiakaspalvelu, mittarinvaihto, vesijohtojen vuotokorjaukset, vesijohtovuotojen etsinnät, paineenkorotusasemien ylläpito ja päivystys ovat tällä hetkellä eniten vesihuoltolaitoksen omin voimin tehtäviä yksittäisiä toimintoja. Kaikki nämä tulevat olemaan myös tulevaisuudessa kaikkein tiiveimmin vesihuoltolaitosten omissa käsissä. Eniten yhteistyötä vesihuoltolaitokset tekevät yksityisten ja julkisten palveluntarjoajien kanssa kaivamattomien vesijohto- ja viemärisaneerausmenetelmien, viemäreiden tv-kuvausten sekä mittarikorjauksen osalta. Näiden toimintojen osalta myös tulevaisuus näyttää nykyisen kaltaiselta. Ne tullaan pääsääntöisesti tekemään joko kokonaan ulkoistetusti tai tiiviissä yhteistyössä ulkopuolisen toimijan kanssa. Vesihuoltoverkoston teknisen kunnon ja arvon määrittäminen on välttämätöntä kun-nossapitotoimintoja ulkoistettaessa. Tieto verkoston kunnosta on ensiarvoisen tärkeää, jotta palvelun laatua voidaan seurata hankintasopimuksen aikana. Arviointimenetelmien avulla voidaan todeta verkoston kunto ja myös arvo sopimuskauden alussa, sen aikana ja edelleen sopimuskauden päätyttyä. Verkostotiedon lisääminen on avainasemassa verkosto-omaisuuden kunnon määrityksessä. Kunnossapitokumppanuuksien yleistymisessä pallo on vesihuoltolaitoksilla; mikäli vesihuoltolaitokset pitäytyvät tarjouspyynnöissään perinteisellä linjalla, ei yrityksillä ole mahdollisuuksia tarjota uudenlaisia, entistä kattavampia ja innovatiivisempia palveluita vesihuoltoverkostojen kunnossapitoon. Tässä julkaisussa esitettyjen taustatietojen ja riskienhallinnan menettelyjen myötä kynnys kumppanuuksien muodostamiseen toivottavasti alenee.
    Original languageFinnish
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages84
    ISBN (Electronic)978-951-38-7903-7
    Publication statusPublished - 2013
    MoE publication typeD4 Published development or research report or study

    Publication series

    SeriesVTT Technology
    Number73
    ISSN2242-1211

    Keywords

    • water services
    • maintenance
    • cooperation
    • public-private partnership

    Cite this