Vesilasi-esterihiekkojen tyhjennettävyys

Pentti Eklund

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Työssä tutkittiin eri tekijöiden vaikutusta vesilasi-esterihiekkojen tyhjennettävyyteen sekä mahdollisuuksiin parantaa tyhjennettävyyttä lisäaineiden avulla. Tyhjennettävyysominaisuuksia testattiin sekä mittaamalla uunikuumennuksen jälkeen koekappaleiden jäännöslujuus että tutkimalla muottien ja keernojen valun jälkeistä kovuutta tunkeutuma-vastusmittarin avulla. Tunkeutumavastusmittari soveltui hyvin muottien sekä keernojen tyhjennettävyyden ja lämpötilan välisen korrelaation tutkimiseen. Kuumennuskokeen antamat tulokset voivat olla harhaanjohtavia etenkin korkean lämpötilan kokeissa, joiden olosuhteita on vaikea saada samoiksi kuin valussa. Koekappaleet tulisi kuumentaa suljetussa laatikossa eikä vapaasti uunissa. Lämpötila-alueen 100 - 250 °C saavuttaneen hiekan tyhjennettävyys on fysikaalisen dehydratoitumisen vuoksi huono. Korkeammissa lämpötiloissa alkaa kidevesi poistua ja tyhjennettävyysominaisuudet paranevat. Lämpötilasta noin 700 °C alkaen alkavat sidokset pehmetä ja tyhjennettävyys huononee. Lämpötilan ollessa erittäin korkea saattaa hiekkaan jäähtymisen aikana syntyä suuria jännityksiä, jolloin tyhjennys helpottuu. Suurimoolisuhteisen vesilasin käyttö parantaa hieman tyhjennettävyysominaisuuksia. Eri esterityyppien vaikutus on lämpötilasta riippuvainen. Ilman suhteellisen kosteuden ja - vesilasipitoisuuden ollessa vakio - hiekan lujuuden vaikutus ei myöskään ole yksiselitteinen. Käytettäessä kromiittihiekkaa ovat tyhjennettävyysominaisuudet huonot. Orgaaniset lisäaineet parantavat tyhjennettävyyttä lämpötilasta noin 550 °C alkaen ja niitä käyttämällä voidaan saada hyviä tuloksia etenkin valurautakappaleiden keernoissa. Tutkitut epäorgaaniset lisäaineet (TiO2 ja CaCO3) olivat hyödyllisiä lämpötiloissa 550 - 950°C.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages66
ISBN (Print)951-38-2225-7
Publication statusPublished - 1985
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
Volume405

Fingerprint

sodium silicate
esters
sand
Olla

Keywords

  • foundry sands
  • sodium silicates
  • shakeout

Cite this

Eklund, P. (1985). Vesilasi-esterihiekkojen tyhjennettävyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 405
Eklund, Pentti. / Vesilasi-esterihiekkojen tyhjennettävyys. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 66 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 405).
@book{b31c51b469d24da9b120d986fa9ed85f,
title = "Vesilasi-esterihiekkojen tyhjennett{\"a}vyys",
abstract = "Ty{\"o}ss{\"a} tutkittiin eri tekij{\"o}iden vaikutusta vesilasi-esterihiekkojen tyhjennett{\"a}vyyteen sek{\"a} mahdollisuuksiin parantaa tyhjennett{\"a}vyytt{\"a} lis{\"a}aineiden avulla. Tyhjennett{\"a}vyysominaisuuksia testattiin sek{\"a} mittaamalla uunikuumennuksen j{\"a}lkeen koekappaleiden j{\"a}{\"a}nn{\"o}slujuus ett{\"a} tutkimalla muottien ja keernojen valun j{\"a}lkeist{\"a} kovuutta tunkeutuma-vastusmittarin avulla. Tunkeutumavastusmittari soveltui hyvin muottien sek{\"a} keernojen tyhjennett{\"a}vyyden ja l{\"a}mp{\"o}tilan v{\"a}lisen korrelaation tutkimiseen. Kuumennuskokeen antamat tulokset voivat olla harhaanjohtavia etenkin korkean l{\"a}mp{\"o}tilan kokeissa, joiden olosuhteita on vaikea saada samoiksi kuin valussa. Koekappaleet tulisi kuumentaa suljetussa laatikossa eik{\"a} vapaasti uunissa. L{\"a}mp{\"o}tila-alueen 100 - 250 °C saavuttaneen hiekan tyhjennett{\"a}vyys on fysikaalisen dehydratoitumisen vuoksi huono. Korkeammissa l{\"a}mp{\"o}tiloissa alkaa kidevesi poistua ja tyhjennett{\"a}vyysominaisuudet paranevat. L{\"a}mp{\"o}tilasta noin 700 °C alkaen alkavat sidokset pehmet{\"a} ja tyhjennett{\"a}vyys huononee. L{\"a}mp{\"o}tilan ollessa eritt{\"a}in korkea saattaa hiekkaan j{\"a}{\"a}htymisen aikana synty{\"a} suuria j{\"a}nnityksi{\"a}, jolloin tyhjennys helpottuu. Suurimoolisuhteisen vesilasin k{\"a}ytt{\"o} parantaa hieman tyhjennett{\"a}vyysominaisuuksia. Eri esterityyppien vaikutus on l{\"a}mp{\"o}tilasta riippuvainen. Ilman suhteellisen kosteuden ja - vesilasipitoisuuden ollessa vakio - hiekan lujuuden vaikutus ei my{\"o}sk{\"a}{\"a}n ole yksiselitteinen. K{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} kromiittihiekkaa ovat tyhjennett{\"a}vyysominaisuudet huonot. Orgaaniset lis{\"a}aineet parantavat tyhjennett{\"a}vyytt{\"a} l{\"a}mp{\"o}tilasta noin 550 °C alkaen ja niit{\"a} k{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} voidaan saada hyvi{\"a} tuloksia etenkin valurautakappaleiden keernoissa. Tutkitut ep{\"a}orgaaniset lis{\"a}aineet (TiO2 ja CaCO3) olivat hy{\"o}dyllisi{\"a} l{\"a}mp{\"o}tiloissa 550 - 950°C.",
keywords = "foundry sands, sodium silicates, shakeout",
author = "Pentti Eklund",
year = "1985",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-2225-7",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
address = "Finland",

}

Eklund, P 1985, Vesilasi-esterihiekkojen tyhjennettävyys. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 405, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Vesilasi-esterihiekkojen tyhjennettävyys. / Eklund, Pentti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 66 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 405).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Vesilasi-esterihiekkojen tyhjennettävyys

AU - Eklund, Pentti

PY - 1985

Y1 - 1985

N2 - Työssä tutkittiin eri tekijöiden vaikutusta vesilasi-esterihiekkojen tyhjennettävyyteen sekä mahdollisuuksiin parantaa tyhjennettävyyttä lisäaineiden avulla. Tyhjennettävyysominaisuuksia testattiin sekä mittaamalla uunikuumennuksen jälkeen koekappaleiden jäännöslujuus että tutkimalla muottien ja keernojen valun jälkeistä kovuutta tunkeutuma-vastusmittarin avulla. Tunkeutumavastusmittari soveltui hyvin muottien sekä keernojen tyhjennettävyyden ja lämpötilan välisen korrelaation tutkimiseen. Kuumennuskokeen antamat tulokset voivat olla harhaanjohtavia etenkin korkean lämpötilan kokeissa, joiden olosuhteita on vaikea saada samoiksi kuin valussa. Koekappaleet tulisi kuumentaa suljetussa laatikossa eikä vapaasti uunissa. Lämpötila-alueen 100 - 250 °C saavuttaneen hiekan tyhjennettävyys on fysikaalisen dehydratoitumisen vuoksi huono. Korkeammissa lämpötiloissa alkaa kidevesi poistua ja tyhjennettävyysominaisuudet paranevat. Lämpötilasta noin 700 °C alkaen alkavat sidokset pehmetä ja tyhjennettävyys huononee. Lämpötilan ollessa erittäin korkea saattaa hiekkaan jäähtymisen aikana syntyä suuria jännityksiä, jolloin tyhjennys helpottuu. Suurimoolisuhteisen vesilasin käyttö parantaa hieman tyhjennettävyysominaisuuksia. Eri esterityyppien vaikutus on lämpötilasta riippuvainen. Ilman suhteellisen kosteuden ja - vesilasipitoisuuden ollessa vakio - hiekan lujuuden vaikutus ei myöskään ole yksiselitteinen. Käytettäessä kromiittihiekkaa ovat tyhjennettävyysominaisuudet huonot. Orgaaniset lisäaineet parantavat tyhjennettävyyttä lämpötilasta noin 550 °C alkaen ja niitä käyttämällä voidaan saada hyviä tuloksia etenkin valurautakappaleiden keernoissa. Tutkitut epäorgaaniset lisäaineet (TiO2 ja CaCO3) olivat hyödyllisiä lämpötiloissa 550 - 950°C.

AB - Työssä tutkittiin eri tekijöiden vaikutusta vesilasi-esterihiekkojen tyhjennettävyyteen sekä mahdollisuuksiin parantaa tyhjennettävyyttä lisäaineiden avulla. Tyhjennettävyysominaisuuksia testattiin sekä mittaamalla uunikuumennuksen jälkeen koekappaleiden jäännöslujuus että tutkimalla muottien ja keernojen valun jälkeistä kovuutta tunkeutuma-vastusmittarin avulla. Tunkeutumavastusmittari soveltui hyvin muottien sekä keernojen tyhjennettävyyden ja lämpötilan välisen korrelaation tutkimiseen. Kuumennuskokeen antamat tulokset voivat olla harhaanjohtavia etenkin korkean lämpötilan kokeissa, joiden olosuhteita on vaikea saada samoiksi kuin valussa. Koekappaleet tulisi kuumentaa suljetussa laatikossa eikä vapaasti uunissa. Lämpötila-alueen 100 - 250 °C saavuttaneen hiekan tyhjennettävyys on fysikaalisen dehydratoitumisen vuoksi huono. Korkeammissa lämpötiloissa alkaa kidevesi poistua ja tyhjennettävyysominaisuudet paranevat. Lämpötilasta noin 700 °C alkaen alkavat sidokset pehmetä ja tyhjennettävyys huononee. Lämpötilan ollessa erittäin korkea saattaa hiekkaan jäähtymisen aikana syntyä suuria jännityksiä, jolloin tyhjennys helpottuu. Suurimoolisuhteisen vesilasin käyttö parantaa hieman tyhjennettävyysominaisuuksia. Eri esterityyppien vaikutus on lämpötilasta riippuvainen. Ilman suhteellisen kosteuden ja - vesilasipitoisuuden ollessa vakio - hiekan lujuuden vaikutus ei myöskään ole yksiselitteinen. Käytettäessä kromiittihiekkaa ovat tyhjennettävyysominaisuudet huonot. Orgaaniset lisäaineet parantavat tyhjennettävyyttä lämpötilasta noin 550 °C alkaen ja niitä käyttämällä voidaan saada hyviä tuloksia etenkin valurautakappaleiden keernoissa. Tutkitut epäorgaaniset lisäaineet (TiO2 ja CaCO3) olivat hyödyllisiä lämpötiloissa 550 - 950°C.

KW - foundry sands

KW - sodium silicates

KW - shakeout

M3 - Report

SN - 951-38-2225-7

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Vesilasi-esterihiekkojen tyhjennettävyys

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Eklund P. Vesilasi-esterihiekkojen tyhjennettävyys. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1985. 66 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 405).