Vesivoima Euroopassa

Ympäristöluokittelun vaikutukset

Risto Lahdelma, Aulis Ranne

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Pyrittäessä lisäämään uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön määrää EU-tasoisilla säännöillä on käytettävissä sekä välillisiä että välittömiä vaikutuskeinoja. Välittömiä vaikutuskeinoja ovat julkisen vallan asettamat tuki- ja ohjauskeinot uusiutuvien käytön lisäämiseksi. Välillisiä keinoja ovat vihreän sähkön määrittely ja markkinamekanismin kautta tapahtuva vihreän sähkön kysynnän kasvaminen ja hinnan nousu, mikä puolestaan kannustaa rakentamaan uutta vihreää tuotantokapasiteettia. Alle 10 MW:n vesivoimalaitoksissa tuotettavan sähkön osuus EU-maiden sähkön kokonaistuotannosta on tällä hetkellä 1,6 % ja alle 1 MW:n vesivoimaa on 0,4 %. Koko vesivoiman osuus EU-maissa on noin 12 % ja kun mukaan luetaan myös Norja ja Sveitsi noin 16 %. Vesivoiman määrän kaksinkertaistamispotentiaali on olemassa, mutta pienvesivoiman kannattavuus ilman tukea on kyseenalaista. Vesivoiman kustannusrakenteen mukaisesti tuotetun sähkön kustannukset ovat pääasiassa pääomakustannuksia. Käyttökustannusten osuus (ilman veroja) on kymmenesosa tai vähemmän kokonaiskustannuksista. Vastaavasti välittömän tuen pitäisi painottua investointivaiheeseen. Jos vihreän sähkön kysyntä kasvaa virallisen luokittelun tukemana Euroopan sähkömarkkinoilla, niin sähkön hinta todennäköisesti nousee. Pienempi määrä (2-3 %) esimerkiksi vihreäksi määritettyä vesivoimaa ei juuri muuta sähkön keskihintaa, vaikka vihreä hinta olisikin 5-10 % korkeampi. Rahamääränä se olisi EU:ssa yli miljardi markkaa vuodessa. Jos vihreän sähkön osuus on esimerkiksi 20 % ja sen hinta on 5 % muun sähkön hintaa korkeampi, muuttuu sähkön keskihinta 1 %:n verran, ja markkamääräisesti sähkön kustannukset nousevat kymmenisen miljardia markkaa. Riittävän välittömän ja välillisen tuen ohjaaminen vesivoimalle, tuottaisi uudisrakentamisen kautta CO2-vapaata ja uusiutuvaan energiamuotoon perustuvaa sähköä. Tämän hetken sähkömarkkinatilanteessa vesivoiman lisärakentamisen kannattavuus Suomessa on alentunut, mutta sähkön hinnan tasaantuessa Euroopassa kannattavuus paranee. Pitemmällä aikavälillä useat yli 5 MW:n hankkeet tulevat kilpailukykyisiksi ilman välitöntä tukea. Suomen kannalta uusien vesivoimalaitosten investointituen tarpeen yläraja on 5-50 MW siten, että tuki määritetään tarpeen mukaan ottaen huomioon mm. ympäristönäkökohdat ja sähkömarkkinatilanne. Käyttötoiminnan tukeminen voitaisiin rajata pieniin, alle 5 MW:n laitoksiin ja pitemmällä aikavälillä jopa alle 1 MW:n laitoksiin.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages92
ISBN (Electronic)951-38-5648-8
ISBN (Print)951-38-5645-3
Publication statusPublished - 2000
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
PublisherVTT
No.2019
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Keywords

  • electric power
  • power plants
  • hydroelectric power plants
  • power generation
  • renewable energry sources
  • Europe
  • environmental effects
  • subsidies
  • taxation
  • classfication

Cite this

Lahdelma, R., & Ranne, A. (2000). Vesivoima Euroopassa: Ympäristöluokittelun vaikutukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 2019
Lahdelma, Risto ; Ranne, Aulis. / Vesivoima Euroopassa : Ympäristöluokittelun vaikutukset. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 92 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2019).
@book{90fcadf6c1d047e794d9ec3afcc0df9e,
title = "Vesivoima Euroopassa: Ymp{\"a}rist{\"o}luokittelun vaikutukset",
abstract = "Pyritt{\"a}ess{\"a} lis{\"a}{\"a}m{\"a}{\"a}n uusiutuvista l{\"a}hteist{\"a} tuotetun s{\"a}hk{\"o}n m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} EU-tasoisilla s{\"a}{\"a}nn{\"o}ill{\"a} on k{\"a}ytett{\"a}viss{\"a} sek{\"a} v{\"a}lillisi{\"a} ett{\"a} v{\"a}litt{\"o}mi{\"a} vaikutuskeinoja. V{\"a}litt{\"o}mi{\"a} vaikutuskeinoja ovat julkisen vallan asettamat tuki- ja ohjauskeinot uusiutuvien k{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}miseksi. V{\"a}lillisi{\"a} keinoja ovat vihre{\"a}n s{\"a}hk{\"o}n m{\"a}{\"a}rittely ja markkinamekanismin kautta tapahtuva vihre{\"a}n s{\"a}hk{\"o}n kysynn{\"a}n kasvaminen ja hinnan nousu, mik{\"a} puolestaan kannustaa rakentamaan uutta vihre{\"a}{\"a} tuotantokapasiteettia. Alle 10 MW:n vesivoimalaitoksissa tuotettavan s{\"a}hk{\"o}n osuus EU-maiden s{\"a}hk{\"o}n kokonaistuotannosta on t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} 1,6 {\%} ja alle 1 MW:n vesivoimaa on 0,4 {\%}. Koko vesivoiman osuus EU-maissa on noin 12 {\%} ja kun mukaan luetaan my{\"o}s Norja ja Sveitsi noin 16 {\%}. Vesivoiman m{\"a}{\"a}r{\"a}n kaksinkertaistamispotentiaali on olemassa, mutta pienvesivoiman kannattavuus ilman tukea on kyseenalaista. Vesivoiman kustannusrakenteen mukaisesti tuotetun s{\"a}hk{\"o}n kustannukset ovat p{\"a}{\"a}asiassa p{\"a}{\"a}omakustannuksia. K{\"a}ytt{\"o}kustannusten osuus (ilman veroja) on kymmenesosa tai v{\"a}hemm{\"a}n kokonaiskustannuksista. Vastaavasti v{\"a}litt{\"o}m{\"a}n tuen pit{\"a}isi painottua investointivaiheeseen. Jos vihre{\"a}n s{\"a}hk{\"o}n kysynt{\"a} kasvaa virallisen luokittelun tukemana Euroopan s{\"a}hk{\"o}markkinoilla, niin s{\"a}hk{\"o}n hinta todenn{\"a}k{\"o}isesti nousee. Pienempi m{\"a}{\"a}r{\"a} (2-3 {\%}) esimerkiksi vihre{\"a}ksi m{\"a}{\"a}ritetty{\"a} vesivoimaa ei juuri muuta s{\"a}hk{\"o}n keskihintaa, vaikka vihre{\"a} hinta olisikin 5-10 {\%} korkeampi. Raham{\"a}{\"a}r{\"a}n{\"a} se olisi EU:ssa yli miljardi markkaa vuodessa. Jos vihre{\"a}n s{\"a}hk{\"o}n osuus on esimerkiksi 20 {\%} ja sen hinta on 5 {\%} muun s{\"a}hk{\"o}n hintaa korkeampi, muuttuu s{\"a}hk{\"o}n keskihinta 1 {\%}:n verran, ja markkam{\"a}{\"a}r{\"a}isesti s{\"a}hk{\"o}n kustannukset nousevat kymmenisen miljardia markkaa. Riitt{\"a}v{\"a}n v{\"a}litt{\"o}m{\"a}n ja v{\"a}lillisen tuen ohjaaminen vesivoimalle, tuottaisi uudisrakentamisen kautta CO2-vapaata ja uusiutuvaan energiamuotoon perustuvaa s{\"a}hk{\"o}{\"a}. T{\"a}m{\"a}n hetken s{\"a}hk{\"o}markkinatilanteessa vesivoiman lis{\"a}rakentamisen kannattavuus Suomessa on alentunut, mutta s{\"a}hk{\"o}n hinnan tasaantuessa Euroopassa kannattavuus paranee. Pitemm{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a} useat yli 5 MW:n hankkeet tulevat kilpailukykyisiksi ilman v{\"a}lit{\"o}nt{\"a} tukea. Suomen kannalta uusien vesivoimalaitosten investointituen tarpeen yl{\"a}raja on 5-50 MW siten, ett{\"a} tuki m{\"a}{\"a}ritet{\"a}{\"a}n tarpeen mukaan ottaen huomioon mm. ymp{\"a}rist{\"o}n{\"a}k{\"o}kohdat ja s{\"a}hk{\"o}markkinatilanne. K{\"a}ytt{\"o}toiminnan tukeminen voitaisiin rajata pieniin, alle 5 MW:n laitoksiin ja pitemm{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a} jopa alle 1 MW:n laitoksiin.",
keywords = "electric power, power plants, hydroelectric power plants, power generation, renewable energry sources, Europe, environmental effects, subsidies, taxation, classfication",
author = "Risto Lahdelma and Aulis Ranne",
note = "Project code: N9SU00334",
year = "2000",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5645-3",
series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2019",
address = "Finland",

}

Lahdelma, R & Ranne, A 2000, Vesivoima Euroopassa: Ympäristöluokittelun vaikutukset. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 2019, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Vesivoima Euroopassa : Ympäristöluokittelun vaikutukset. / Lahdelma, Risto; Ranne, Aulis.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 92 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2019).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Vesivoima Euroopassa

T2 - Ympäristöluokittelun vaikutukset

AU - Lahdelma, Risto

AU - Ranne, Aulis

N1 - Project code: N9SU00334

PY - 2000

Y1 - 2000

N2 - Pyrittäessä lisäämään uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön määrää EU-tasoisilla säännöillä on käytettävissä sekä välillisiä että välittömiä vaikutuskeinoja. Välittömiä vaikutuskeinoja ovat julkisen vallan asettamat tuki- ja ohjauskeinot uusiutuvien käytön lisäämiseksi. Välillisiä keinoja ovat vihreän sähkön määrittely ja markkinamekanismin kautta tapahtuva vihreän sähkön kysynnän kasvaminen ja hinnan nousu, mikä puolestaan kannustaa rakentamaan uutta vihreää tuotantokapasiteettia. Alle 10 MW:n vesivoimalaitoksissa tuotettavan sähkön osuus EU-maiden sähkön kokonaistuotannosta on tällä hetkellä 1,6 % ja alle 1 MW:n vesivoimaa on 0,4 %. Koko vesivoiman osuus EU-maissa on noin 12 % ja kun mukaan luetaan myös Norja ja Sveitsi noin 16 %. Vesivoiman määrän kaksinkertaistamispotentiaali on olemassa, mutta pienvesivoiman kannattavuus ilman tukea on kyseenalaista. Vesivoiman kustannusrakenteen mukaisesti tuotetun sähkön kustannukset ovat pääasiassa pääomakustannuksia. Käyttökustannusten osuus (ilman veroja) on kymmenesosa tai vähemmän kokonaiskustannuksista. Vastaavasti välittömän tuen pitäisi painottua investointivaiheeseen. Jos vihreän sähkön kysyntä kasvaa virallisen luokittelun tukemana Euroopan sähkömarkkinoilla, niin sähkön hinta todennäköisesti nousee. Pienempi määrä (2-3 %) esimerkiksi vihreäksi määritettyä vesivoimaa ei juuri muuta sähkön keskihintaa, vaikka vihreä hinta olisikin 5-10 % korkeampi. Rahamääränä se olisi EU:ssa yli miljardi markkaa vuodessa. Jos vihreän sähkön osuus on esimerkiksi 20 % ja sen hinta on 5 % muun sähkön hintaa korkeampi, muuttuu sähkön keskihinta 1 %:n verran, ja markkamääräisesti sähkön kustannukset nousevat kymmenisen miljardia markkaa. Riittävän välittömän ja välillisen tuen ohjaaminen vesivoimalle, tuottaisi uudisrakentamisen kautta CO2-vapaata ja uusiutuvaan energiamuotoon perustuvaa sähköä. Tämän hetken sähkömarkkinatilanteessa vesivoiman lisärakentamisen kannattavuus Suomessa on alentunut, mutta sähkön hinnan tasaantuessa Euroopassa kannattavuus paranee. Pitemmällä aikavälillä useat yli 5 MW:n hankkeet tulevat kilpailukykyisiksi ilman välitöntä tukea. Suomen kannalta uusien vesivoimalaitosten investointituen tarpeen yläraja on 5-50 MW siten, että tuki määritetään tarpeen mukaan ottaen huomioon mm. ympäristönäkökohdat ja sähkömarkkinatilanne. Käyttötoiminnan tukeminen voitaisiin rajata pieniin, alle 5 MW:n laitoksiin ja pitemmällä aikavälillä jopa alle 1 MW:n laitoksiin.

AB - Pyrittäessä lisäämään uusiutuvista lähteistä tuotetun sähkön määrää EU-tasoisilla säännöillä on käytettävissä sekä välillisiä että välittömiä vaikutuskeinoja. Välittömiä vaikutuskeinoja ovat julkisen vallan asettamat tuki- ja ohjauskeinot uusiutuvien käytön lisäämiseksi. Välillisiä keinoja ovat vihreän sähkön määrittely ja markkinamekanismin kautta tapahtuva vihreän sähkön kysynnän kasvaminen ja hinnan nousu, mikä puolestaan kannustaa rakentamaan uutta vihreää tuotantokapasiteettia. Alle 10 MW:n vesivoimalaitoksissa tuotettavan sähkön osuus EU-maiden sähkön kokonaistuotannosta on tällä hetkellä 1,6 % ja alle 1 MW:n vesivoimaa on 0,4 %. Koko vesivoiman osuus EU-maissa on noin 12 % ja kun mukaan luetaan myös Norja ja Sveitsi noin 16 %. Vesivoiman määrän kaksinkertaistamispotentiaali on olemassa, mutta pienvesivoiman kannattavuus ilman tukea on kyseenalaista. Vesivoiman kustannusrakenteen mukaisesti tuotetun sähkön kustannukset ovat pääasiassa pääomakustannuksia. Käyttökustannusten osuus (ilman veroja) on kymmenesosa tai vähemmän kokonaiskustannuksista. Vastaavasti välittömän tuen pitäisi painottua investointivaiheeseen. Jos vihreän sähkön kysyntä kasvaa virallisen luokittelun tukemana Euroopan sähkömarkkinoilla, niin sähkön hinta todennäköisesti nousee. Pienempi määrä (2-3 %) esimerkiksi vihreäksi määritettyä vesivoimaa ei juuri muuta sähkön keskihintaa, vaikka vihreä hinta olisikin 5-10 % korkeampi. Rahamääränä se olisi EU:ssa yli miljardi markkaa vuodessa. Jos vihreän sähkön osuus on esimerkiksi 20 % ja sen hinta on 5 % muun sähkön hintaa korkeampi, muuttuu sähkön keskihinta 1 %:n verran, ja markkamääräisesti sähkön kustannukset nousevat kymmenisen miljardia markkaa. Riittävän välittömän ja välillisen tuen ohjaaminen vesivoimalle, tuottaisi uudisrakentamisen kautta CO2-vapaata ja uusiutuvaan energiamuotoon perustuvaa sähköä. Tämän hetken sähkömarkkinatilanteessa vesivoiman lisärakentamisen kannattavuus Suomessa on alentunut, mutta sähkön hinnan tasaantuessa Euroopassa kannattavuus paranee. Pitemmällä aikavälillä useat yli 5 MW:n hankkeet tulevat kilpailukykyisiksi ilman välitöntä tukea. Suomen kannalta uusien vesivoimalaitosten investointituen tarpeen yläraja on 5-50 MW siten, että tuki määritetään tarpeen mukaan ottaen huomioon mm. ympäristönäkökohdat ja sähkömarkkinatilanne. Käyttötoiminnan tukeminen voitaisiin rajata pieniin, alle 5 MW:n laitoksiin ja pitemmällä aikavälillä jopa alle 1 MW:n laitoksiin.

KW - electric power

KW - power plants

KW - hydroelectric power plants

KW - power generation

KW - renewable energry sources

KW - Europe

KW - environmental effects

KW - subsidies

KW - taxation

KW - classfication

M3 - Report

SN - 951-38-5645-3

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Vesivoima Euroopassa

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lahdelma R, Ranne A. Vesivoima Euroopassa: Ympäristöluokittelun vaikutukset. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2000. 92 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 2019).