@book{48c6a1e352e64abb9ee707191e4cdee7,
title = "Vetytalous ja sen soveltuvuus Suomeen",
abstract = "T{\"a}ss{\"a} ty{\"o}ss{\"a} ker{\"a}ttiin tietoja vedyn ja sen kantaja-aineiden energia k{\"a}ytt{\"o}{\"o}n liittyvist{\"a} teknologioista, kustannuksista, p{\"a}{\"a}st{\"o}ist{\"a} sek{\"a} suunnitelmista vedyn energiak{\"a}ytt{\"o}{\"o}n siirtymiseksi. Lis{\"a}ksi arvioitiin vedyn energiak{\"a}yt{\"o}n mahdollisuuksia Suomessa. Vety on t{\"a}ysin puhdas energian kantaja, kuten s{\"a}hk{\"o}, ja se t{\"a}ytyy ensin tuottaa jonkun prim{\"a}{\"a}rienergial{\"a}hteen avulla. Suurena etuna vedyll{\"a} on joustavuus, eli vety{\"a} voidaan tuottaa monilla eri tavoilla ja monista eri energial{\"a}hteist{\"a}. Vety{\"a} voidaan varastoida huomattavasti helpommin kuin s{\"a}hk{\"o}{\"a}. Lis{\"a}ksi vety{\"a} voidaan hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} energiaksi eri teknologioilla, mutta parhaiten vedyn edut tulevat esiin polttokennosovelluksien avulla. Puhtaan ve-dyn sijasta voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} vedyn ns. kantaja-aineita, joista liikennesovelluksissa k{\"a}ytt{\"o}kelpoisin on ehk{\"a} metanoli. Vetyteknologian ajavana voimana ovat t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} liikenteen p{\"a}{\"a}st{\"o}jen aiheuttamat ymp{\"a}rist{\"o}ongelmat sek{\"a} my{\"o}s raaka{\"o}ljyn riitt{\"a}vyys ja hintakehitys. Suuret autonvalmistajat pano stavatkin t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} voimakkaasti polttokenno- ja vetyteknologioiden kehitt{\"a}miseen, esim. DaimlerChrysler investoi 1 miljardi euroa saadakseen polttokennohenkil{\"o}auton sarjatuotantoon vuoteen 2004 menness{\"a}. Paikallinen tai alueellinen vedyn tai metanolin tuotanto paikallisten resurssien mukaan n{\"a}ytt{\"a}isi j{\"a}rkev{\"a}mm{\"a}lt{\"a} kuin laajamittainen tuotanto ja pitkien matkojen kuljetukset. Suomen kannalta kiinnostavin vaihtoehto voisi olla vedyn tai metanolin tuotanto biomassan kaasutuksen avulla. Nykyisin suurin osa vedyst{\"a} tuotetaan maakaasun h{\"o}yryreformoinnilla. Vedyn hy{\"o}dynt{\"a}minen s{\"a}hk{\"o}ntuotannon varastointiin voisi tapahtua esim. joko s{\"a}hk{\"o}{\"a} tai vety{\"a} markkina- tai kysynt{\"a}tilanteen mukaan tuottavan biomassan kaasutuslaitoksen avul-la. Vety varastoitaisiin ja k{\"a}ytett{\"a}isiin polttokennovoimaloissa sopivassa tilanteessa. Polttokenno- ja hybridivoimalat ovat pienen kokoluokan s{\"a}hk{\"o}ntuotannossa eritt{\"a}in lupaavia teknologioita jo seuraavan 10 vuoden sis{\"a}ll{\"a}. Niill{\"a} voidaan saa-vut-taa eritt{\"a}i n k orkeita hy{\"o}tysuhteita hyvin alhaisin p{\"a}{\"a}st{\"o}in. Suomen henkil{\"o}autoliikenteelle parhaaksi tulevaisuuden polttoainevaihtoehdoksi arvioitiin metanoli, jota k{\"a}ytett{\"a}isiin polttokennoautoissa. Jakelussa voitaisiin hy{\"o}dynt{\"a}{\"a} nykyisten polttonesteiden jakeluj{\"a}rjestelm{\"a}{\"a} pienin muutoksin. Pidemm{\"a}ll{\"a} aikav{\"a}lill{\"a} my{\"o}s puhtaan vedyn k{\"a}ytt{\"o} liikenteen energial{\"a}hteen{\"a} tullee olemaan kilpailukykyist{\"a}, kun jakeluun ja varastointiin liittyv{\"a}t teknologiat kehittyv{\"a}t ja tulevat edullisemmiksi. Suurem-pien kaupunkien bussiliikenne voisi jo l{\"a}hitulevaisuudessa perustua osittain vetyk{\"a}ytt{\"o}isiin polttokennobusseihin. Joukkoliikenteen polttoaineen jakelu hoidetaan usein yhdest{\"a} paikasta, jolloin tarvittava vedyn tankkausinfrastruktuuri on helpointa toteuttaa.",
keywords = "hydrogen fuels, methanol, hydrogen fuel cells, hydrogen production, hydrogen storage, transportation, distribution, power generation",
author = "Sami Tuhkanen and Tiina Koljonen and Mauri Marjaniemi and Mikael Ohlstr{\"o}m and Antti Poteri",
year = "2001",
language = "Finnish",
series = "VTT Energian Raportteja",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "6/2001",
address = "Finland",
}
