Viilun kontaktikuivaus

Holger Forsen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Perinteisesti viilua on kuivattu konvektiokuivausmenetelmällä eli hyväksikäyttämällä kuumaa ilmaa. Kontaktikuivauksessa viilu kuivataan kuumien manttelilevyjen välisessä puristuksessa, jolloin saavutetaan lukuisia etuja kuumailmakuivaukseen verrattuna. Näitä ovat pienempi energiantarve, lyhyempi kuivausaika ja tasaisempi viilu. Vaikeutena ovat olleet kuivaajan täyttö ja purkaus sekä höyryn ja pihkan poisto. Tavoitteena kontaktikuivauskokeissa oli selvittää eri puristusolosuhteiden vaikutusta kuusi- ja koivuviilun kuivaukseen. Viilun laadun kannalta saavutettiin parhaat kuivaustulokset puristuslämpötilan ollessa 180 °C ja puristuspaineen ollessa 0,2 MPa. Puristuslämpötilan kasvaessa nopeutui viilun kuivuminen eksponentinalisesti. Sen sijaan puristuspaineen vaikutus kuivumiseen oli melko vähäinen. Puristuslämpötilan ylittäessä 180 °C alettiin havaita viilun tummumista. Korkeissa lämpötiloissa alkoivat kuivat oksat irrota viilusta. Nostettaessa puristuspainetta viilun puristuma kasvoi, kun taas leveyskutistuma näytti hieman pienenevän. Puristuma-arvot olivat kokeista riippuen 9-10 % ja leveyskutistuma-arvot 1-2 %. Viilun halkeilua esiintyi runsaasti käytettäessä matalia paineita (£ 0,15 MPa). Korkeissa paineissa taas halkeamien koko ja lukumäärä vähenivät, mutta toisaalta viiluun syntyi selvemmin manttelilevyjen muodostamia jälkiä. Tehtyjen kokeiden perusteella laskettiin teoreettinen energiankulutus ja lämmönsiirtokertoimen arvo kontaktikuivaajalle. Lämmönkulutukset vaihtelivat koesarjoista riippuen välillä 2,7-3,0 MJ/kg H2O tai vastaavasti 1 200-2 000 MJ/m3 kuivaa viilua ja lämmönsiirtokertoimen arvot vaihtelivat välillä 250 - 450 W/m2 °C.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
ISBN (Print)951-38-3415-8
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeD4 Published development or research report or study

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports
Number605
ISSN0358-5077

Fingerprint

drying

Keywords

  • veneers
  • drying
  • pressing
  • energy consumption
  • dryers

Cite this

Forsen, H. (1989). Viilun kontaktikuivaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, No. 605
Forsen, Holger. / Viilun kontaktikuivaus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 605).
@book{9d75c5eb8fd24a368acf27f571f854b7,
title = "Viilun kontaktikuivaus",
abstract = "Perinteisesti viilua on kuivattu konvektiokuivausmenetelm{\"a}ll{\"a} eli hyv{\"a}ksik{\"a}ytt{\"a}m{\"a}ll{\"a} kuumaa ilmaa. Kontaktikuivauksessa viilu kuivataan kuumien manttelilevyjen v{\"a}lisess{\"a} puristuksessa, jolloin saavutetaan lukuisia etuja kuumailmakuivaukseen verrattuna. N{\"a}it{\"a} ovat pienempi energiantarve, lyhyempi kuivausaika ja tasaisempi viilu. Vaikeutena ovat olleet kuivaajan t{\"a}ytt{\"o} ja purkaus sek{\"a} h{\"o}yryn ja pihkan poisto. Tavoitteena kontaktikuivauskokeissa oli selvitt{\"a}{\"a} eri puristusolosuhteiden vaikutusta kuusi- ja koivuviilun kuivaukseen. Viilun laadun kannalta saavutettiin parhaat kuivaustulokset puristusl{\"a}mp{\"o}tilan ollessa 180 °C ja puristuspaineen ollessa 0,2 MPa. Puristusl{\"a}mp{\"o}tilan kasvaessa nopeutui viilun kuivuminen eksponentinalisesti. Sen sijaan puristuspaineen vaikutus kuivumiseen oli melko v{\"a}h{\"a}inen. Puristusl{\"a}mp{\"o}tilan ylitt{\"a}ess{\"a} 180 °C alettiin havaita viilun tummumista. Korkeissa l{\"a}mp{\"o}tiloissa alkoivat kuivat oksat irrota viilusta. Nostettaessa puristuspainetta viilun puristuma kasvoi, kun taas leveyskutistuma n{\"a}ytti hieman pienenev{\"a}n. Puristuma-arvot olivat kokeista riippuen 9-10 {\%} ja leveyskutistuma-arvot 1-2 {\%}. Viilun halkeilua esiintyi runsaasti k{\"a}ytett{\"a}ess{\"a} matalia paineita (£ 0,15 MPa). Korkeissa paineissa taas halkeamien koko ja lukum{\"a}{\"a}r{\"a} v{\"a}heniv{\"a}t, mutta toisaalta viiluun syntyi selvemmin manttelilevyjen muodostamia j{\"a}lki{\"a}. Tehtyjen kokeiden perusteella laskettiin teoreettinen energiankulutus ja l{\"a}mm{\"o}nsiirtokertoimen arvo kontaktikuivaajalle. L{\"a}mm{\"o}nkulutukset vaihtelivat koesarjoista riippuen v{\"a}lill{\"a} 2,7-3,0 MJ/kg H2O tai vastaavasti 1 200-2 000 MJ/m3 kuivaa viilua ja l{\"a}mm{\"o}nsiirtokertoimen arvot vaihtelivat v{\"a}lill{\"a} 250 - 450 W/m2 °C.",
keywords = "veneers, drying, pressing, energy consumption, dryers",
author = "Holger Forsen",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3415-8",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "605",
address = "Finland",

}

Forsen, H 1989, Viilun kontaktikuivaus. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports, no. 605, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Viilun kontaktikuivaus. / Forsen, Holger.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 605).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Viilun kontaktikuivaus

AU - Forsen, Holger

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Perinteisesti viilua on kuivattu konvektiokuivausmenetelmällä eli hyväksikäyttämällä kuumaa ilmaa. Kontaktikuivauksessa viilu kuivataan kuumien manttelilevyjen välisessä puristuksessa, jolloin saavutetaan lukuisia etuja kuumailmakuivaukseen verrattuna. Näitä ovat pienempi energiantarve, lyhyempi kuivausaika ja tasaisempi viilu. Vaikeutena ovat olleet kuivaajan täyttö ja purkaus sekä höyryn ja pihkan poisto. Tavoitteena kontaktikuivauskokeissa oli selvittää eri puristusolosuhteiden vaikutusta kuusi- ja koivuviilun kuivaukseen. Viilun laadun kannalta saavutettiin parhaat kuivaustulokset puristuslämpötilan ollessa 180 °C ja puristuspaineen ollessa 0,2 MPa. Puristuslämpötilan kasvaessa nopeutui viilun kuivuminen eksponentinalisesti. Sen sijaan puristuspaineen vaikutus kuivumiseen oli melko vähäinen. Puristuslämpötilan ylittäessä 180 °C alettiin havaita viilun tummumista. Korkeissa lämpötiloissa alkoivat kuivat oksat irrota viilusta. Nostettaessa puristuspainetta viilun puristuma kasvoi, kun taas leveyskutistuma näytti hieman pienenevän. Puristuma-arvot olivat kokeista riippuen 9-10 % ja leveyskutistuma-arvot 1-2 %. Viilun halkeilua esiintyi runsaasti käytettäessä matalia paineita (£ 0,15 MPa). Korkeissa paineissa taas halkeamien koko ja lukumäärä vähenivät, mutta toisaalta viiluun syntyi selvemmin manttelilevyjen muodostamia jälkiä. Tehtyjen kokeiden perusteella laskettiin teoreettinen energiankulutus ja lämmönsiirtokertoimen arvo kontaktikuivaajalle. Lämmönkulutukset vaihtelivat koesarjoista riippuen välillä 2,7-3,0 MJ/kg H2O tai vastaavasti 1 200-2 000 MJ/m3 kuivaa viilua ja lämmönsiirtokertoimen arvot vaihtelivat välillä 250 - 450 W/m2 °C.

AB - Perinteisesti viilua on kuivattu konvektiokuivausmenetelmällä eli hyväksikäyttämällä kuumaa ilmaa. Kontaktikuivauksessa viilu kuivataan kuumien manttelilevyjen välisessä puristuksessa, jolloin saavutetaan lukuisia etuja kuumailmakuivaukseen verrattuna. Näitä ovat pienempi energiantarve, lyhyempi kuivausaika ja tasaisempi viilu. Vaikeutena ovat olleet kuivaajan täyttö ja purkaus sekä höyryn ja pihkan poisto. Tavoitteena kontaktikuivauskokeissa oli selvittää eri puristusolosuhteiden vaikutusta kuusi- ja koivuviilun kuivaukseen. Viilun laadun kannalta saavutettiin parhaat kuivaustulokset puristuslämpötilan ollessa 180 °C ja puristuspaineen ollessa 0,2 MPa. Puristuslämpötilan kasvaessa nopeutui viilun kuivuminen eksponentinalisesti. Sen sijaan puristuspaineen vaikutus kuivumiseen oli melko vähäinen. Puristuslämpötilan ylittäessä 180 °C alettiin havaita viilun tummumista. Korkeissa lämpötiloissa alkoivat kuivat oksat irrota viilusta. Nostettaessa puristuspainetta viilun puristuma kasvoi, kun taas leveyskutistuma näytti hieman pienenevän. Puristuma-arvot olivat kokeista riippuen 9-10 % ja leveyskutistuma-arvot 1-2 %. Viilun halkeilua esiintyi runsaasti käytettäessä matalia paineita (£ 0,15 MPa). Korkeissa paineissa taas halkeamien koko ja lukumäärä vähenivät, mutta toisaalta viiluun syntyi selvemmin manttelilevyjen muodostamia jälkiä. Tehtyjen kokeiden perusteella laskettiin teoreettinen energiankulutus ja lämmönsiirtokertoimen arvo kontaktikuivaajalle. Lämmönkulutukset vaihtelivat koesarjoista riippuen välillä 2,7-3,0 MJ/kg H2O tai vastaavasti 1 200-2 000 MJ/m3 kuivaa viilua ja lämmönsiirtokertoimen arvot vaihtelivat välillä 250 - 450 W/m2 °C.

KW - veneers

KW - drying

KW - pressing

KW - energy consumption

KW - dryers

M3 - Report

SN - 951-38-3415-8

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports

BT - Viilun kontaktikuivaus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Forsen H. Viilun kontaktikuivaus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tutkimuksia - Research Reports; No. 605).