@book{8d4452c8762f435fb19d11b6ac09b766,
title = "Viilun kuivaus: Puumateriaalin ja kuivausprosessin vaikutukset tuoteominaisuuksiin",
abstract = "Viilun kuivaus on keskeinen vanerin valmistukseen ja sen tuoteominaisuuksiin vaikuttava tekij{\"a}. Tutkimuksessa tehtiin laboratoriokuivauskokeita 1,5 mm:n koivuviilulla sek{\"a} 1,5 mm ja 2,6 mm paksuilla kuusiviiluilla. Viiluja kuivattiin 140 °C:n ja 190 °C:n l{\"a}mp{\"o}tiloissa eri loppukosteuksiin. Viiluista tutkittiin poikittaisvetolujuudet, aaltomaisuudet ja adheesio-ominaisuudet. Tehdaskokeissa tarkasteltiin viilujen alku- ja loppukosteusjakaumia. Laboratoriokuivatustietoja hy{\"o}dynnettiin lis{\"a}ksi kehitett{\"a}ess{\"a} viilun kuivauksen simulointimallia, joka tarjoaa uusia mahdollisuuksia kuivauksen kehitt{\"a}miseen. Koivuvilliin poikittaisvetolujuus oli kaikilla koeryhmill{\"a} suurempi kuivattuna kuin tuoreena. Kuivausl{\"a}mp{\"o}tilalla ei ollut vaikutusta poikittaisvetolujuuden muutokseen. Sen sijaan kuvatun viilun poikittaisvetolujuus oli sit{\"a} parempi mit{\"a} pienempi loppukosteus. Kuusen syd{\"a}npuuviilulla esiintyi paljon sorvaushalkeamia, mik{\"a} vaikutti lujuuksiin. Poikittaisvetolujuuden muutos tuoreesta kuivaksi oli pienempi kuusi- kuin koivuviilulla ja useilla kuusen koeryhmill{\"a} poikittaisvetolujuudet olivat kuivana huonompia kuin tuoreena. Aaltomaisuutta mitattiin viilun tasoksi painamiseen vaaditulla voimalla ja aallon korkeudella. Kuivausl{\"a}mp{\"o}tilasta riippumatta 8 %:n loppukosteuteen kuivatulla koivuviilulla ei esiintynyt kuin v{\"a}h{\"a}ist{\"a} aaltomaisuutta. 190 °C:n l{\"a}mp{\"o}tilassa 8 %:n loppukosteuteen kuivatulla koivuviiluilla esiintyi kuitenkin pituussuuntaisia, melko korkeita, isoja {"}aaltoja{"}. Matalampiin loppukosteuksiin 190 °C:ssa kuivatussa koivuviilussa havaittiin muodoltaan j{\"a}ykk{\"a}{\"a}, pient{\"a} aaltomaisuutta. Viilun tasoon painamiseksi vaadittu voima oli pienin 4 %:iin kuivatulla koivuviilulla. Kuivausl{\"a}mp{\"o}tilasta ja ilman kosteus suhteesta riippumatta 8 %:n loppukosteuteen kuivatut kuusen syd{\"a}npuuviilut kiertyiv{\"a}t rullalle molemmilla tutkituilla paksuuksilla. Aaltomaisuuden kannalta parhaat kuivaus olosuhteet ja loppukosteudet vaihtelivat pallon koeryhm{\"a}kohtaisesti. Joissakin viiluryhmiss{\"a} kuivausolosuhteilla ei ollut merkityst{\"a} tasoon painamiseksi vaadittuun voimaan. Liimauksessa vaikuttavan adheesion kannalta viilujen loppukosteudella on suuri merkitys. Kontaktikulmamittauksissa vesipisara imeytyi nopeammin viilujen loppukosteuksilla 8 % kuin t{\"a}ysin kuivilla viiluilla. Koivuviilujen kontaktikulmamittauksissa vesipisara imeytyi nopeammin korkeammassa l{\"a}mp{\"o}tilassa kuivattuihin sek{\"a} kuivausilman kosteussuhteen ollessa korkeampi. Koivuviiluista 4 %:n loppukosteuteen kuivatut kostuivat nopeammin kuin t{\"a}ysin kuiviksi ja 8 %:iin kuivatut, mutta 4 %:iin kuivatuilla viiluilla oli my{\"o}skin tasaannutusaika lyhyin. Koivuviiluun, josta oli mikrotomilla poistettu pintakerros, imeytyi vesipisara huomattavasti nopeammin kuin tehtaalla sorvattuun puupintaan. Kemiallisessa koostumuksessa ei kuitenkaan havaittu eroja. Kuusen syd{\"a}npuuviilujen kontaktikulmamittauksissa vesipisara imeytyi nopeammin alemmassa l{\"a}mp{\"o}tilassa kuivattuihin. Kuivausilman kosteussuhteella ei ollut merkityst{\"a} adheesion kannalta. Kuusen pintapuuviiluilla kuivausl{\"a}mp{\"o}tilalla ei ollut merkityst{\"a}. Kun kuivausilman kosteus oli alhainen, imeytyi vesipisara nopeammin. Tehdaskokeissa viilut kuivuivat eritt{\"a}in kuiviksi keskikosteuden ollessa 0,4-1,8 %. N{\"a}in alhaiseen loppukosteuteen kuivattaessa saadaan kosteushajonta pieneksi, mutta viilujen ominaisuudet k{\"a}rsiv{\"a}t. Loppukosteuden noustessa hajonta suurenee nykyisin k{\"a}yt{\"o}ss{\"a} olevalla viilunkuivausprosessilla. T{\"a}ss{\"a} tutkimuksessa kehitetty viilun kuivauksen simulointimalli tarjoaa apuv{\"a}lineen kuivausolosuhteiden tarkasteluun ja s{\"a}{\"a}t{\"o}{\"o}n. S{\"a}{\"a}dett{\"a}vi{\"a} parametreja mallissa ovat kuiva- ja m{\"a}rk{\"a}l{\"a}mp{\"o}tila kuivaimen eri lohkoissa. Viiluer{\"a}ss{\"a} olevien yksitt{\"a}isten viilujen alkukosteudet voivat vaihdella huomattavasti. Ominaisuuksiltaan erilaisten viilujen kuivumisen simulointi rinnakkain mahdollistaa koko viiluer{\"a}n simuloinnin. T{\"a}m{\"a} mahdollistaa millaisen tahansa alkukosteuden jakauman k{\"a}yt{\"o}n sy{\"o}tt{\"o}tietona. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kannalta t{\"a}rke{\"a}{\"a} on, ett{\"a} voidaan tutkia kosteimpien ja kuivimpien viilujen kosteuspitoisuuden kehittymist{\"a}.",
keywords = "veneer, spruce, birch, drying, temperature, moisture content, tensile strength, waviness, adhesion, contact angle, simulation model",
author = "Petri Pulkkinen and Antti Hanhij{\"a}rvi and Antti Rohumaa and Stefan Sundman and Pekka Hyttinen and Kasperi Sokka and Tero Paajanen",
year = "2000",
language = "Finnish",
isbn = "951-22-5251-1",
series = "Teknillinen korkeakoulu: Puunjalostustekniikan osasto: Puutekniikan laboratorio. Tiedonanto",
publisher = "Helsinki University of Technology",
number = "84",
}