Voidaanko tutkimusryhmiä perustaa?

Tapaustutkimus Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen metallilaboratorion ryhmäkokeilusta vuosina 1989-1991

Eveliina Saari

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Tutkimuksessa seurattiin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) metallilaboratoriossa vuosina 1989 - 1991 läpivietyä ryhmäkokeilua. Ryhmäkokeilu oli sisäisen yrittäjyyden toimintamallista ja laboratorion johdon aloitteesta lähtenyt yritys perustaa toimivia tutkimusryhmiä metallilaboratorioon. Tutkimuksessa arvioitiin ensinnäkin ryhmäkokeilun käynnistämisen syitä ja kokeilun onnistumista uusien toimintatapojen synnyttäjänä. Toiseksi tutkimuksessa analysoitiin kokeilusta käyntiin lähteneen meritekniikkaryhmän kehitystä. Laajempaa viitekehystä etsittiin tieteen sosiologisesta tutkimusryhmien tutkimuksesta sekä teknologian tiedonvirtojen tutkimuksesta. Lähestymistapana sovellettiin kehittävää työntutkimusta sekä sellaista vuoropuhelun tutkimusta, joka tarkastelee diskurssia omassa kontekstissaan. Aineistona olivat laboratorion johtajan sekä meritekniikkaryhmän jäsenten haastattelut ryhmäkokeilun käynnistyessä ja päättyessä, kaksi ryhmäkokeilun käynnistämistä koskenutta metallilaboratorion johtoryhmän kokousta, 12 meritekniikkaryhmän kokousta sekä kaikki ryhmäkokeiluun liittyvät dokumentit ja meritekniikkaryhmän jäsenten julkaisut. Haastatteluaineistoa analysoitiin erittelemällä aineistoa käsitystyyppeihin. Lisäksi haastatteluaineistoa käytettiin tietolähteenä ryhmäkokeilun tapahtumia kuvattaessa. Kirjallista dokumenttiaineistoa käytettiin tietolähteenä ryhmäkokeilua tarkasteltaessa, ja meritekniikkaryhmän julkaisuja tarkasteltiin määrällisesti yhtenä tutkimusryhmän tuotosten indikaattorina. Meritekniikkaryhmän kokousäänityksien tutkimisessa käytettiin analyysivälineinä puheenaihejaksoihin erittelyä, vuorovaikutuksen kehittyneisyyden tarkastelua, kokousten käsikirjoituksen, häiriöiden, innovaatioiden ja katkosten analyysiä sekä kokouksessa esiintyvien näkökulmien tarkastelussa äänen käsitettä. Meritekniikkaryhmän kokousanalyysin tulosta tarkasteltiin koko toimintajärjestelmän kehitysvaihetta vasten. Metallilaboratorion ryhmäkokeilu ei ratkaissut metallilaboratoriossa vuonna 1989 vallinneen toiminnan ongelmia. Kokeilun kahdeksasta nimetystä ryhmästä lähti toimimaan loppujen lopuksi vain yksi ryhmä, meritekniikka. Ryhmäkokeilusta metallilaboratorio näytti oppivan sen, että organisaation kehittämisen perustelujen tulee lähteä mieluummin laboratorion oman toiminnan analyysistä ja haasteista kuin johtamisopeista. Tutkimusorganisaatiossa johdon tulisi antaa myös riittävästi vapautta ryhmien itseorganisoitumiseen. Meritekniikkaryhmän palavereiden analyysi osoitti, kuinka käynnistyvän ryhmän kokouksia alkaa helposti hallita organisaatiossa aikaisemmin vakiintunut kokousten käsikirjoitus. Käynnistyvän tutkimusryhmän olisi muodostettava keskustelemalla yhteinen laajempi toiminnan kohde, muutoin kokouksista ei näytä kehittyvän kaikille mielekästä yhteistyöfoorumia.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages179
ISBN (Print)951-38-4742-X
Publication statusPublished - 1995
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita
PublisherVTT
No.1627
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

Oman
Pravastatin
Finland
Metals
Research

Keywords

  • meetings
  • discourse analysis
  • research
  • experimentation
  • cooperation
  • organizational development
  • work organization
  • team
  • research management

Cite this

Saari, E. (1995). Voidaanko tutkimusryhmiä perustaa? Tapaustutkimus Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen metallilaboratorion ryhmäkokeilusta vuosina 1989-1991. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1627
Saari, Eveliina. / Voidaanko tutkimusryhmiä perustaa? Tapaustutkimus Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen metallilaboratorion ryhmäkokeilusta vuosina 1989-1991. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 179 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1627).
@book{4bc92abc0913488ebc6dc7f11df07d48,
title = "Voidaanko tutkimusryhmi{\"a} perustaa?: Tapaustutkimus Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen metallilaboratorion ryhm{\"a}kokeilusta vuosina 1989-1991",
abstract = "Tutkimuksessa seurattiin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) metallilaboratoriossa vuosina 1989 - 1991 l{\"a}piviety{\"a} ryhm{\"a}kokeilua. Ryhm{\"a}kokeilu oli sis{\"a}isen yritt{\"a}jyyden toimintamallista ja laboratorion johdon aloitteesta l{\"a}htenyt yritys perustaa toimivia tutkimusryhmi{\"a} metallilaboratorioon. Tutkimuksessa arvioitiin ensinn{\"a}kin ryhm{\"a}kokeilun k{\"a}ynnist{\"a}misen syit{\"a} ja kokeilun onnistumista uusien toimintatapojen synnytt{\"a}j{\"a}n{\"a}. Toiseksi tutkimuksessa analysoitiin kokeilusta k{\"a}yntiin l{\"a}hteneen meritekniikkaryhm{\"a}n kehityst{\"a}. Laajempaa viitekehyst{\"a} etsittiin tieteen sosiologisesta tutkimusryhmien tutkimuksesta sek{\"a} teknologian tiedonvirtojen tutkimuksesta. L{\"a}hestymistapana sovellettiin kehitt{\"a}v{\"a}{\"a} ty{\"o}ntutkimusta sek{\"a} sellaista vuoropuhelun tutkimusta, joka tarkastelee diskurssia omassa kontekstissaan. Aineistona olivat laboratorion johtajan sek{\"a} meritekniikkaryhm{\"a}n j{\"a}senten haastattelut ryhm{\"a}kokeilun k{\"a}ynnistyess{\"a} ja p{\"a}{\"a}ttyess{\"a}, kaksi ryhm{\"a}kokeilun k{\"a}ynnist{\"a}mist{\"a} koskenutta metallilaboratorion johtoryhm{\"a}n kokousta, 12 meritekniikkaryhm{\"a}n kokousta sek{\"a} kaikki ryhm{\"a}kokeiluun liittyv{\"a}t dokumentit ja meritekniikkaryhm{\"a}n j{\"a}senten julkaisut. Haastatteluaineistoa analysoitiin erittelem{\"a}ll{\"a} aineistoa k{\"a}sitystyyppeihin. Lis{\"a}ksi haastatteluaineistoa k{\"a}ytettiin tietol{\"a}hteen{\"a} ryhm{\"a}kokeilun tapahtumia kuvattaessa. Kirjallista dokumenttiaineistoa k{\"a}ytettiin tietol{\"a}hteen{\"a} ryhm{\"a}kokeilua tarkasteltaessa, ja meritekniikkaryhm{\"a}n julkaisuja tarkasteltiin m{\"a}{\"a}r{\"a}llisesti yhten{\"a} tutkimusryhm{\"a}n tuotosten indikaattorina. Meritekniikkaryhm{\"a}n kokous{\"a}{\"a}nityksien tutkimisessa k{\"a}ytettiin analyysiv{\"a}linein{\"a} puheenaihejaksoihin erittely{\"a}, vuorovaikutuksen kehittyneisyyden tarkastelua, kokousten k{\"a}sikirjoituksen, h{\"a}iri{\"o}iden, innovaatioiden ja katkosten analyysi{\"a} sek{\"a} kokouksessa esiintyvien n{\"a}k{\"o}kulmien tarkastelussa {\"a}{\"a}nen k{\"a}sitett{\"a}. Meritekniikkaryhm{\"a}n kokousanalyysin tulosta tarkasteltiin koko toimintaj{\"a}rjestelm{\"a}n kehitysvaihetta vasten. Metallilaboratorion ryhm{\"a}kokeilu ei ratkaissut metallilaboratoriossa vuonna 1989 vallinneen toiminnan ongelmia. Kokeilun kahdeksasta nimetyst{\"a} ryhm{\"a}st{\"a} l{\"a}hti toimimaan loppujen lopuksi vain yksi ryhm{\"a}, meritekniikka. Ryhm{\"a}kokeilusta metallilaboratorio n{\"a}ytti oppivan sen, ett{\"a} organisaation kehitt{\"a}misen perustelujen tulee l{\"a}hte{\"a} mieluummin laboratorion oman toiminnan analyysist{\"a} ja haasteista kuin johtamisopeista. Tutkimusorganisaatiossa johdon tulisi antaa my{\"o}s riitt{\"a}v{\"a}sti vapautta ryhmien itseorganisoitumiseen. Meritekniikkaryhm{\"a}n palavereiden analyysi osoitti, kuinka k{\"a}ynnistyv{\"a}n ryhm{\"a}n kokouksia alkaa helposti hallita organisaatiossa aikaisemmin vakiintunut kokousten k{\"a}sikirjoitus. K{\"a}ynnistyv{\"a}n tutkimusryhm{\"a}n olisi muodostettava keskustelemalla yhteinen laajempi toiminnan kohde, muutoin kokouksista ei n{\"a}yt{\"a} kehittyv{\"a}n kaikille mielek{\"a}st{\"a} yhteisty{\"o}foorumia.",
keywords = "meetings, discourse analysis, research, experimentation, cooperation, organizational development, work organization, team, research management",
author = "Eveliina Saari",
note = "Project code: TPA4279",
year = "1995",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-4742-X",
series = "VTT Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1627",
address = "Finland",

}

Saari, E 1995, Voidaanko tutkimusryhmiä perustaa? Tapaustutkimus Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen metallilaboratorion ryhmäkokeilusta vuosina 1989-1991. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1627, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Voidaanko tutkimusryhmiä perustaa? Tapaustutkimus Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen metallilaboratorion ryhmäkokeilusta vuosina 1989-1991. / Saari, Eveliina.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 179 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1627).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Voidaanko tutkimusryhmiä perustaa?

T2 - Tapaustutkimus Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen metallilaboratorion ryhmäkokeilusta vuosina 1989-1991

AU - Saari, Eveliina

N1 - Project code: TPA4279

PY - 1995

Y1 - 1995

N2 - Tutkimuksessa seurattiin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) metallilaboratoriossa vuosina 1989 - 1991 läpivietyä ryhmäkokeilua. Ryhmäkokeilu oli sisäisen yrittäjyyden toimintamallista ja laboratorion johdon aloitteesta lähtenyt yritys perustaa toimivia tutkimusryhmiä metallilaboratorioon. Tutkimuksessa arvioitiin ensinnäkin ryhmäkokeilun käynnistämisen syitä ja kokeilun onnistumista uusien toimintatapojen synnyttäjänä. Toiseksi tutkimuksessa analysoitiin kokeilusta käyntiin lähteneen meritekniikkaryhmän kehitystä. Laajempaa viitekehystä etsittiin tieteen sosiologisesta tutkimusryhmien tutkimuksesta sekä teknologian tiedonvirtojen tutkimuksesta. Lähestymistapana sovellettiin kehittävää työntutkimusta sekä sellaista vuoropuhelun tutkimusta, joka tarkastelee diskurssia omassa kontekstissaan. Aineistona olivat laboratorion johtajan sekä meritekniikkaryhmän jäsenten haastattelut ryhmäkokeilun käynnistyessä ja päättyessä, kaksi ryhmäkokeilun käynnistämistä koskenutta metallilaboratorion johtoryhmän kokousta, 12 meritekniikkaryhmän kokousta sekä kaikki ryhmäkokeiluun liittyvät dokumentit ja meritekniikkaryhmän jäsenten julkaisut. Haastatteluaineistoa analysoitiin erittelemällä aineistoa käsitystyyppeihin. Lisäksi haastatteluaineistoa käytettiin tietolähteenä ryhmäkokeilun tapahtumia kuvattaessa. Kirjallista dokumenttiaineistoa käytettiin tietolähteenä ryhmäkokeilua tarkasteltaessa, ja meritekniikkaryhmän julkaisuja tarkasteltiin määrällisesti yhtenä tutkimusryhmän tuotosten indikaattorina. Meritekniikkaryhmän kokousäänityksien tutkimisessa käytettiin analyysivälineinä puheenaihejaksoihin erittelyä, vuorovaikutuksen kehittyneisyyden tarkastelua, kokousten käsikirjoituksen, häiriöiden, innovaatioiden ja katkosten analyysiä sekä kokouksessa esiintyvien näkökulmien tarkastelussa äänen käsitettä. Meritekniikkaryhmän kokousanalyysin tulosta tarkasteltiin koko toimintajärjestelmän kehitysvaihetta vasten. Metallilaboratorion ryhmäkokeilu ei ratkaissut metallilaboratoriossa vuonna 1989 vallinneen toiminnan ongelmia. Kokeilun kahdeksasta nimetystä ryhmästä lähti toimimaan loppujen lopuksi vain yksi ryhmä, meritekniikka. Ryhmäkokeilusta metallilaboratorio näytti oppivan sen, että organisaation kehittämisen perustelujen tulee lähteä mieluummin laboratorion oman toiminnan analyysistä ja haasteista kuin johtamisopeista. Tutkimusorganisaatiossa johdon tulisi antaa myös riittävästi vapautta ryhmien itseorganisoitumiseen. Meritekniikkaryhmän palavereiden analyysi osoitti, kuinka käynnistyvän ryhmän kokouksia alkaa helposti hallita organisaatiossa aikaisemmin vakiintunut kokousten käsikirjoitus. Käynnistyvän tutkimusryhmän olisi muodostettava keskustelemalla yhteinen laajempi toiminnan kohde, muutoin kokouksista ei näytä kehittyvän kaikille mielekästä yhteistyöfoorumia.

AB - Tutkimuksessa seurattiin Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) metallilaboratoriossa vuosina 1989 - 1991 läpivietyä ryhmäkokeilua. Ryhmäkokeilu oli sisäisen yrittäjyyden toimintamallista ja laboratorion johdon aloitteesta lähtenyt yritys perustaa toimivia tutkimusryhmiä metallilaboratorioon. Tutkimuksessa arvioitiin ensinnäkin ryhmäkokeilun käynnistämisen syitä ja kokeilun onnistumista uusien toimintatapojen synnyttäjänä. Toiseksi tutkimuksessa analysoitiin kokeilusta käyntiin lähteneen meritekniikkaryhmän kehitystä. Laajempaa viitekehystä etsittiin tieteen sosiologisesta tutkimusryhmien tutkimuksesta sekä teknologian tiedonvirtojen tutkimuksesta. Lähestymistapana sovellettiin kehittävää työntutkimusta sekä sellaista vuoropuhelun tutkimusta, joka tarkastelee diskurssia omassa kontekstissaan. Aineistona olivat laboratorion johtajan sekä meritekniikkaryhmän jäsenten haastattelut ryhmäkokeilun käynnistyessä ja päättyessä, kaksi ryhmäkokeilun käynnistämistä koskenutta metallilaboratorion johtoryhmän kokousta, 12 meritekniikkaryhmän kokousta sekä kaikki ryhmäkokeiluun liittyvät dokumentit ja meritekniikkaryhmän jäsenten julkaisut. Haastatteluaineistoa analysoitiin erittelemällä aineistoa käsitystyyppeihin. Lisäksi haastatteluaineistoa käytettiin tietolähteenä ryhmäkokeilun tapahtumia kuvattaessa. Kirjallista dokumenttiaineistoa käytettiin tietolähteenä ryhmäkokeilua tarkasteltaessa, ja meritekniikkaryhmän julkaisuja tarkasteltiin määrällisesti yhtenä tutkimusryhmän tuotosten indikaattorina. Meritekniikkaryhmän kokousäänityksien tutkimisessa käytettiin analyysivälineinä puheenaihejaksoihin erittelyä, vuorovaikutuksen kehittyneisyyden tarkastelua, kokousten käsikirjoituksen, häiriöiden, innovaatioiden ja katkosten analyysiä sekä kokouksessa esiintyvien näkökulmien tarkastelussa äänen käsitettä. Meritekniikkaryhmän kokousanalyysin tulosta tarkasteltiin koko toimintajärjestelmän kehitysvaihetta vasten. Metallilaboratorion ryhmäkokeilu ei ratkaissut metallilaboratoriossa vuonna 1989 vallinneen toiminnan ongelmia. Kokeilun kahdeksasta nimetystä ryhmästä lähti toimimaan loppujen lopuksi vain yksi ryhmä, meritekniikka. Ryhmäkokeilusta metallilaboratorio näytti oppivan sen, että organisaation kehittämisen perustelujen tulee lähteä mieluummin laboratorion oman toiminnan analyysistä ja haasteista kuin johtamisopeista. Tutkimusorganisaatiossa johdon tulisi antaa myös riittävästi vapautta ryhmien itseorganisoitumiseen. Meritekniikkaryhmän palavereiden analyysi osoitti, kuinka käynnistyvän ryhmän kokouksia alkaa helposti hallita organisaatiossa aikaisemmin vakiintunut kokousten käsikirjoitus. Käynnistyvän tutkimusryhmän olisi muodostettava keskustelemalla yhteinen laajempi toiminnan kohde, muutoin kokouksista ei näytä kehittyvän kaikille mielekästä yhteistyöfoorumia.

KW - meetings

KW - discourse analysis

KW - research

KW - experimentation

KW - cooperation

KW - organizational development

KW - work organization

KW - team

KW - research management

M3 - Report

SN - 951-38-4742-X

T3 - VTT Tiedotteita

BT - Voidaanko tutkimusryhmiä perustaa?

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Saari E. Voidaanko tutkimusryhmiä perustaa? Tapaustutkimus Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen metallilaboratorion ryhmäkokeilusta vuosina 1989-1991. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1995. 179 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1627).