Abstract
VTT:n puolijohdelaboratoriota varten rakennetaan
Otaniemeen Sähkötalo 2 toimisto- ja laboratoriorakennus,
johon sijoitetaan myös puolijohdelaboratorion puhdastila
piikiekkojen prosessointia varten. Puhdastilan ja etenkin
sen ilmastoinnin energiankulutus on huomattavan suuri
VTT:n nykyisistä puhdastiloista saatujen kokemusten
perusteella. Puhdastilan prosessit tuottavat myös
runsaasti hukkalämpöä. Energiankäytön esiselvityksen
tavoitteena on esittää vaihtoehtoisia
järjestelmäratkaisuja energian tehokkaaseen käyttöön
VTT:n Sähkötalo 2:ssa.
Käyttämällä toimisto-osan ilmastointia vain päivällä, klo
07.00 - 18.00, voidaan säästää noin 2/3 toimisto-osan
lämmitysenergiankulutuksesta. Puhdastilan ilmastoinnissa
tulisi käyttää lämmöntalteenottoa poisto- ja tuloilman
välillä. Lämmöntalteentotolla on erityisen suuri merkitys
puhdastilan tarvitseman suuren ilmavirran takia, joka
vaikuttaa myös puhaltimien sähköenergiankulutukseen.
Ilmastointijärjestelmän kokonaisenergiakustannukset ovat
1,14 - 1,47 milj. mk vuodessa sen mukaan, käytetäänkö
kauko- vai sähkölämmitystä. Muuttamalla puhdastilan rai-
tisilman lämpösisältöä eli alentamisella raitisilman
lämpötilaa voidaan rakennuksen
kokonaisenergiakustannuksia pienentää noin 10 % (100 000
- 150 000 mk /vuosi) perustapauksesta ilman huomattavia
lisäinvestointeja.
Savivaraston kytkeminen rakennuksen energiajärjestelmään
parantaa sisäistenenergiavirtojen hyväksikäyttöä ja
pienentää ulkopuolisen lisäenergian tarvetta.
Savivaraston avulla lämpöä siirretään kesästä talveen ja
jäähdytystä talvesta kesään sekä vastaavasti päivän ja
yön välillä. 25 000 m3:n varastolla rakennuksen
jäähdytystehoa voidaan pienentää jatkuvasti n. 16 %
neljän kuukauden aikana. Rakennuksen lämmitystehoa
voitaisiin pienentää 59 % kolmen kuukauden aikana ja
lyhytaikaisesti poistaa ulkopuolinen lämmitystehon tarve
jopa kokonaan. Jäähdytysenergian tarpeesta voidaan saada
varastosta n. 10 % ja lisälämmitysenergin tarve lähes
kokonaan. Jäähdytyslaitteiden sähkötehon tarvetta voidaan
pienentää n. 35 kW maksimitehosta, joka on 640 kW.
Savimaavaraston vuosituotto on n. 100 000 mk.
Rakennuksen sähköenergian kulutukseksi arvioitiin 3550
MWh, joka merkitsee noin 1,25 milj. mk:n sähkölaskua
vuodessa suurjännitetehotariffilla. Yösähköllä tuotetulla
jäähdytysenergialla arvioidaan voitavan säästää noin 100
000 mk vuodessa. Liikennevaloilla osoitettavalla
huipputehon lähestymisellä arvioidaan voitavan säästää n.
35 000 mk vuodessa. Lisäksi päivän valon mukaan ja
infrapunaliikeilmaisimilla ohjattavilla valaisimilla
saadaan säästetyksi 5 000 - 10 000 mk vuodessa.
Rakennuksen energiankulutuskustannusten kokonaissäästöt
mainituilla vaihtoehdoilla ovat 340 000 - 400 000 mk
vuodessa eli 20 - 26 % energiakustannuksista.
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Place of Publication | Espoo |
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 64 |
| ISBN (Print) | 951-38-4483-8 |
| Publication status | Published - 1994 |
| MoE publication type | Not Eligible |
Publication series
| Series | VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes |
|---|---|
| Number | 1549 |
| ISSN | 1235-0605 |
UN SDGs
This output contributes to the following UN Sustainable Development Goals (SDGs)
-
SDG 7 Affordable and Clean Energy
Keywords
- buildings
- laboratories
- research institutes
- energy consumption
- energy conservation
- energy saving
- energy storage
- heating
- ventilation
- air intakes
- air flow
- air conditioning
- clean rooms
- expenses
- costs
- economy analysis
- electricity
- estimates
- utilization
- cooling systems
- clay storage
- control
- heat transfer
- VTT
Cite this
- APA
- Author
- BIBTEX
- Harvard
- Standard
- RIS
- Vancouver