VTT:n alueellinen rooli ja vaikuttavuus

Tässä julkaisussa tarkastellaan VTT:n alueellista roolia ja vaikuttavuutta eri puolilla Suomea. Vastauksia on haettu siihen, miten VTT on verkottunut alueilla, millainen on VTT:n palveluiden saavutettavuus alueellisesti ja millainen maine VTT:llä on alueilla. Selvitys perustuu kysely- (n = 445) ja haastatteluaineistoihin (n = 29) sekä VTT:n aluestrategiaa koskeviin dokumentteihin ja asiakasrekisteriin. Yhteiset hankkeet eri puolilla maata sijaitsevien yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa ovat osoittautuneet VTT:lle luontevaksi tavaksi vaikuttaa alueellisesti. Projekteissa varsinaisten tulosten ohella siirtyy VTT:lle kertynyttä teknistä ja teknologista tietotaitoa ja osaamista alueille. Myös VTT:n asiakkaille suunnatut koulutustilaisuudet, tutkijoiden opetustehtävät oppilaitoksissa sekä yliopistojen ja VTT:n yhteisprofessuurit ovat osa tutkimuskeskuksen alueellista ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Osaamisaloillaan VTT on osallistunut etenkin toimipisteiden sijaintipaikkakunnilla, mutta myös muualla maassa alueellisiin kehittämishankkeisiin. VTT:n houkuttelevuus yhteistyökumppanina perustuu asiantuntemukseen, korkeatasoiseksi miellettyihin tutkimus- ja tuotekehityspalveluihin, luotettavuuteen ja puolueettomuuteen. Tarpeeseen sopivan asiantuntemuksen ohella VTT:n toimipisteen maantieteellinen läheisyys on merkittävä peruste yhteistyölle erityisesti muille sidosryhmille kuin yrityksille. Maantieteellisen läheisyyden merkitys korostuu lisäksi niillä alueilla, joissa VTT:llä on toimipiste. VTT:n toimipisteet maan eri osissa tukevat tutkimuskeskuksen osaamisen ja palveluiden välittymistä alueille ja vahvistavat yhteyksiä paikallisiin sidosryhmiin ja teollisuuteen. Suurimmat alueelliset toimipisteet Jyväskylässä, Oulussa ja Tampereella ovat tärkeä osa VTT:n organisaatiota ja samalla kiinteästi mukana paikallisen innovaatioympäristön toiminnassa. VTT:n alueellisen vaikuttavuuden kannalta on tärkeää huomioida toimipisteitten osaamisprofiileissa ja teknologia-aloissa paikalliset vahvuudet ja tulevaisuutta koskevat strategiset linjaukset. VTT:n toimipisteiden ja paikallisten yliopistojen välinen yhteistyö on kehittynyt myönteiseen suuntaan. Yliopistojen edustajat näkevät myönteisemmin VTT:n alueellisen roolin ja vaikuttavuuden kuin muiden sidosryhmien tai yritysten edustajat. Yliopistojen ohella VTT:llä on hyvät kontaktit alueilla toimiviin suuryrityksiin, mutta yhteyksissä pk-yrityksiin on kehitettävää. Selvityksen mukaan VTT:tä parhaiten luonnehtivat ominaisuudet ovat luotettavuus, puolueettomuus ja asiantuntemus - näitä pidetään yleensä välttämättöminä tutkimus- ja tuotekehitysmarkkinoilla toimivalle organisaatiolle. Parannettavaa on dynaamisuudessa, uudistumiskykyisyydessä ja markkinoinnissa. VTT:n alueellista vaikuttavuutta voidaan edelleen parantaa lisäämällä tutkimuskeskuksen näkyvyyttä, palvelujen myyntiä ja läsnäoloa alueilla. Erityisesti tämä koskee alueita, joissa ei ole edellytyksiä VTT:n varsinaisen toimipisteen avaamiseen, mutta tarvetta t&k-palveluille on kuitenkin nähtävissä. Yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa on tällöin avainasemassa. Osa alueellisen vaikuttavuuden kehittämistä koskevista haasteista on yleisiä ja sellaisia, että ne vaativat toimenpiteitä ei ainoastaan VTT:ltä vaan myös muilta julkisilta toimijoilta. Esimerkiksi EU:n rakennerahasto-ohjelmissa tutkimus- ja kehittämis- sekä innovaatiotoiminta nähdään tärkeäksi keinoksi vähentää alueiden välisiä kehityseroja. Ohjelmien kansalliset rahoitusehdot ja muut ohjeet ovat vaikeuttaneet esimerkiksi VTT:n osallistumista rakennerahastoista rahoitettuihin hankkeisiin. Yksi suomalaisen teknologiapolitiikan yleisistä haasteista on se, kuinka tukea ns. perinteisillä toimialoilla, usein kasvukeskusten ulkopuolella, toimivien pk-yritysten uudistumista. Uuden teknologian ja osaamisen siirtämiseksi näihin yrityksiin tarvitaan todennäköisesti sekä ala- että aluekohtaisesti räätälöityjä palveluja. Tämänsuuntaista toimintaa on sisältynyt esimerkiksi Tekesin teknologiaklinikoihin. Myös VTT on ollut madaltamassa pk-yritysten osallistumiskynnystä projekteihin tukemalla useampien pk-yritysten hankkeiden kokoamista yhteen esimerkiksi EU:n puiteohjelmahankkeissa.