Vuotovahingot 1988

Timo Lounela, Erkki Santalo, Pertti Takkunen

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Vuoden 1988 vuotovahinkotutkimuksen lähtökohtana ovat kuluneen vuosikymmenen aikana voimakkaasti kohonneet kiinteistövakuutuksen vuotovakuutuskorvaukset. Vuonna 1983 korvausten yhteissumma oli 78 milj. mk ja vuonna 1987 274 milj. mk. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vuotovahinkojen esiintymistä ja vahinkojen syitä ennalta ehkäisemistä varten. Tutkimusaineisto kerättiin koko maan kattavalla vuotovahinkojen lomakekyselyllä viiden kuukauden aikana 1.2. - 30.6.1988. Tutkimukseen osallistui viisi suurinta vahinkovakuutusyhtiötä. Kyselyyn saatiin 1630 vastausta, mikä on noin 20 % tänä aikana tapahtuneista vuotovahingoista. Käsiteltyjen vastausten vahinkosumma on 13 milj. mk. Tutkimusaineistoon sisältyy monentyyppisiä vuotovahinkoja. Vahinkokustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti 121 mk:sta 270 000 mk:aan. Eniten vuotovahinkoja sattuu omakotitaloissa. Vahinkosummasta 57 % on omakotitalojen vahinkoja. Putkijärjestelmän vahinkoja on yhteensä 1340 ja varustevahinkoja 283. Putkijärjestelmän yleisin vuodon syy on korroosio. Sekä putken sisä- että ulkopuolisen korroosion vaurioita on lukumääräisesti yhtä paljon. Ulkopuolisen korroosion aiheuttamien vahinkojen yhteissumma on suurin, 2,8 milj. mk. Sisäpuolinen korroosio on seuraavana vauriosyynä, 1,8 milj. mk. Putkijärjestelmän vaurioita on eniten kylmävesijohdossa, 32 % putkijärjestelmän vahinkokstannuksista. Varusteista astianpesukone on pahin vahinkojen aiheuttaja, 36 % varustevahinkojen kustannuksista. Tutkimuksen esikuvana oli Ruotsissa 1,5 vuotta aikaisemmin suoritettu vastaavanlainen tutkimus, jonka tuloksia käytettiin vertailuaineistona. Ruotsin keskimääräiset vahinkokustannukset ovat 65 % suuremmat ja vahinkojen lukumäärä väestömäärän suhteella korjattuna 3,4-kertainen. Erot johtuvat muun muassa vakuutusehdoista ja vakuutuskäytännöstä. Ruotsissa vesieristyksen vuodosta johtuvat kosteusvauriot kuuluvat vakuutuksen piiriin. Tutkimus on vuotovahinkokartoitus, jonka päämerkitys on eri tekijöiden taloudellisen suhteen selvittämisessä ja suunnan osoittamisessa tekniselle vauriosyitä selvittävälle jatkotutkimukselle.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages76
ISBN (Print)951-38-3558-8
Publication statusPublished - 1989
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1045
ISSN0358-5085

Fingerprint

Water
xylometazoline

Keywords

  • damage
  • leakage
  • water pipes
  • buildings
  • preventive maintenance
  • insurance
  • accidents
  • data
  • statistical analysis
  • corrosion

Cite this

Lounela, T., Santalo, E., & Takkunen, P. (1989). Vuotovahingot 1988. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1045
Lounela, Timo ; Santalo, Erkki ; Takkunen, Pertti. / Vuotovahingot 1988. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 76 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1045).
@book{18536fbeff364bcaafc72aaa77d31cbf,
title = "Vuotovahingot 1988",
abstract = "Vuoden 1988 vuotovahinkotutkimuksen l{\"a}ht{\"o}kohtana ovat kuluneen vuosikymmenen aikana voimakkaasti kohonneet kiinteist{\"o}vakuutuksen vuotovakuutuskorvaukset. Vuonna 1983 korvausten yhteissumma oli 78 milj. mk ja vuonna 1987 274 milj. mk. Tutkimuksen tavoitteena on selvitt{\"a}{\"a} vuotovahinkojen esiintymist{\"a} ja vahinkojen syit{\"a} ennalta ehk{\"a}isemist{\"a} varten. Tutkimusaineisto ker{\"a}ttiin koko maan kattavalla vuotovahinkojen lomakekyselyll{\"a} viiden kuukauden aikana 1.2. - 30.6.1988. Tutkimukseen osallistui viisi suurinta vahinkovakuutusyhti{\"o}t{\"a}. Kyselyyn saatiin 1630 vastausta, mik{\"a} on noin 20 {\%} t{\"a}n{\"a} aikana tapahtuneista vuotovahingoista. K{\"a}siteltyjen vastausten vahinkosumma on 13 milj. mk. Tutkimusaineistoon sis{\"a}ltyy monentyyppisi{\"a} vuotovahinkoja. Vahinkokustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti 121 mk:sta 270 000 mk:aan. Eniten vuotovahinkoja sattuu omakotitaloissa. Vahinkosummasta 57 {\%} on omakotitalojen vahinkoja. Putkij{\"a}rjestelm{\"a}n vahinkoja on yhteens{\"a} 1340 ja varustevahinkoja 283. Putkij{\"a}rjestelm{\"a}n yleisin vuodon syy on korroosio. Sek{\"a} putken sis{\"a}- ett{\"a} ulkopuolisen korroosion vaurioita on lukum{\"a}{\"a}r{\"a}isesti yht{\"a} paljon. Ulkopuolisen korroosion aiheuttamien vahinkojen yhteissumma on suurin, 2,8 milj. mk. Sis{\"a}puolinen korroosio on seuraavana vauriosyyn{\"a}, 1,8 milj. mk. Putkij{\"a}rjestelm{\"a}n vaurioita on eniten kylm{\"a}vesijohdossa, 32 {\%} putkij{\"a}rjestelm{\"a}n vahinkokstannuksista. Varusteista astianpesukone on pahin vahinkojen aiheuttaja, 36 {\%} varustevahinkojen kustannuksista. Tutkimuksen esikuvana oli Ruotsissa 1,5 vuotta aikaisemmin suoritettu vastaavanlainen tutkimus, jonka tuloksia k{\"a}ytettiin vertailuaineistona. Ruotsin keskim{\"a}{\"a}r{\"a}iset vahinkokustannukset ovat 65 {\%} suuremmat ja vahinkojen lukum{\"a}{\"a}r{\"a} v{\"a}est{\"o}m{\"a}{\"a}r{\"a}n suhteella korjattuna 3,4-kertainen. Erot johtuvat muun muassa vakuutusehdoista ja vakuutusk{\"a}yt{\"a}nn{\"o}st{\"a}. Ruotsissa vesieristyksen vuodosta johtuvat kosteusvauriot kuuluvat vakuutuksen piiriin. Tutkimus on vuotovahinkokartoitus, jonka p{\"a}{\"a}merkitys on eri tekij{\"o}iden taloudellisen suhteen selvitt{\"a}misess{\"a} ja suunnan osoittamisessa tekniselle vauriosyit{\"a} selvitt{\"a}v{\"a}lle jatkotutkimukselle.",
keywords = "damage, leakage, water pipes, buildings, preventive maintenance, insurance, accidents, data, statistical analysis, corrosion",
author = "Timo Lounela and Erkki Santalo and Pertti Takkunen",
year = "1989",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3558-8",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1045",
address = "Finland",

}

Lounela, T, Santalo, E & Takkunen, P 1989, Vuotovahingot 1988. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1045, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Vuotovahingot 1988. / Lounela, Timo; Santalo, Erkki; Takkunen, Pertti.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 76 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1045).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Vuotovahingot 1988

AU - Lounela, Timo

AU - Santalo, Erkki

AU - Takkunen, Pertti

PY - 1989

Y1 - 1989

N2 - Vuoden 1988 vuotovahinkotutkimuksen lähtökohtana ovat kuluneen vuosikymmenen aikana voimakkaasti kohonneet kiinteistövakuutuksen vuotovakuutuskorvaukset. Vuonna 1983 korvausten yhteissumma oli 78 milj. mk ja vuonna 1987 274 milj. mk. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vuotovahinkojen esiintymistä ja vahinkojen syitä ennalta ehkäisemistä varten. Tutkimusaineisto kerättiin koko maan kattavalla vuotovahinkojen lomakekyselyllä viiden kuukauden aikana 1.2. - 30.6.1988. Tutkimukseen osallistui viisi suurinta vahinkovakuutusyhtiötä. Kyselyyn saatiin 1630 vastausta, mikä on noin 20 % tänä aikana tapahtuneista vuotovahingoista. Käsiteltyjen vastausten vahinkosumma on 13 milj. mk. Tutkimusaineistoon sisältyy monentyyppisiä vuotovahinkoja. Vahinkokustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti 121 mk:sta 270 000 mk:aan. Eniten vuotovahinkoja sattuu omakotitaloissa. Vahinkosummasta 57 % on omakotitalojen vahinkoja. Putkijärjestelmän vahinkoja on yhteensä 1340 ja varustevahinkoja 283. Putkijärjestelmän yleisin vuodon syy on korroosio. Sekä putken sisä- että ulkopuolisen korroosion vaurioita on lukumääräisesti yhtä paljon. Ulkopuolisen korroosion aiheuttamien vahinkojen yhteissumma on suurin, 2,8 milj. mk. Sisäpuolinen korroosio on seuraavana vauriosyynä, 1,8 milj. mk. Putkijärjestelmän vaurioita on eniten kylmävesijohdossa, 32 % putkijärjestelmän vahinkokstannuksista. Varusteista astianpesukone on pahin vahinkojen aiheuttaja, 36 % varustevahinkojen kustannuksista. Tutkimuksen esikuvana oli Ruotsissa 1,5 vuotta aikaisemmin suoritettu vastaavanlainen tutkimus, jonka tuloksia käytettiin vertailuaineistona. Ruotsin keskimääräiset vahinkokustannukset ovat 65 % suuremmat ja vahinkojen lukumäärä väestömäärän suhteella korjattuna 3,4-kertainen. Erot johtuvat muun muassa vakuutusehdoista ja vakuutuskäytännöstä. Ruotsissa vesieristyksen vuodosta johtuvat kosteusvauriot kuuluvat vakuutuksen piiriin. Tutkimus on vuotovahinkokartoitus, jonka päämerkitys on eri tekijöiden taloudellisen suhteen selvittämisessä ja suunnan osoittamisessa tekniselle vauriosyitä selvittävälle jatkotutkimukselle.

AB - Vuoden 1988 vuotovahinkotutkimuksen lähtökohtana ovat kuluneen vuosikymmenen aikana voimakkaasti kohonneet kiinteistövakuutuksen vuotovakuutuskorvaukset. Vuonna 1983 korvausten yhteissumma oli 78 milj. mk ja vuonna 1987 274 milj. mk. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää vuotovahinkojen esiintymistä ja vahinkojen syitä ennalta ehkäisemistä varten. Tutkimusaineisto kerättiin koko maan kattavalla vuotovahinkojen lomakekyselyllä viiden kuukauden aikana 1.2. - 30.6.1988. Tutkimukseen osallistui viisi suurinta vahinkovakuutusyhtiötä. Kyselyyn saatiin 1630 vastausta, mikä on noin 20 % tänä aikana tapahtuneista vuotovahingoista. Käsiteltyjen vastausten vahinkosumma on 13 milj. mk. Tutkimusaineistoon sisältyy monentyyppisiä vuotovahinkoja. Vahinkokustannukset vaihtelevat tapauskohtaisesti 121 mk:sta 270 000 mk:aan. Eniten vuotovahinkoja sattuu omakotitaloissa. Vahinkosummasta 57 % on omakotitalojen vahinkoja. Putkijärjestelmän vahinkoja on yhteensä 1340 ja varustevahinkoja 283. Putkijärjestelmän yleisin vuodon syy on korroosio. Sekä putken sisä- että ulkopuolisen korroosion vaurioita on lukumääräisesti yhtä paljon. Ulkopuolisen korroosion aiheuttamien vahinkojen yhteissumma on suurin, 2,8 milj. mk. Sisäpuolinen korroosio on seuraavana vauriosyynä, 1,8 milj. mk. Putkijärjestelmän vaurioita on eniten kylmävesijohdossa, 32 % putkijärjestelmän vahinkokstannuksista. Varusteista astianpesukone on pahin vahinkojen aiheuttaja, 36 % varustevahinkojen kustannuksista. Tutkimuksen esikuvana oli Ruotsissa 1,5 vuotta aikaisemmin suoritettu vastaavanlainen tutkimus, jonka tuloksia käytettiin vertailuaineistona. Ruotsin keskimääräiset vahinkokustannukset ovat 65 % suuremmat ja vahinkojen lukumäärä väestömäärän suhteella korjattuna 3,4-kertainen. Erot johtuvat muun muassa vakuutusehdoista ja vakuutuskäytännöstä. Ruotsissa vesieristyksen vuodosta johtuvat kosteusvauriot kuuluvat vakuutuksen piiriin. Tutkimus on vuotovahinkokartoitus, jonka päämerkitys on eri tekijöiden taloudellisen suhteen selvittämisessä ja suunnan osoittamisessa tekniselle vauriosyitä selvittävälle jatkotutkimukselle.

KW - damage

KW - leakage

KW - water pipes

KW - buildings

KW - preventive maintenance

KW - insurance

KW - accidents

KW - data

KW - statistical analysis

KW - corrosion

M3 - Report

SN - 951-38-3558-8

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Vuotovahingot 1988

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lounela T, Santalo E, Takkunen P. Vuotovahingot 1988. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1989. 76 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1045).