Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin

Translated title of the contribution: Waste-to-energy and green house gas emissions

Elina Lohiniva, Kai Sipilä, Tuula Mäkinen, Lassi Hietanen

    Research output: Book/ReportReport

    1 Citation (Scopus)

    Abstract

    Suomen jätehuolto perustuu jätteiden syntypaikkalajitteluun kotitalouksissa, kaupoissa, yrityksissä ja teollisuudessa. Syntypaikkalajittelu tukee kierrätystä ja kierrätykseen kelpaamaton fraktio voidaan prosessoida mekaanisesti kierrätyspolttoaineeksi. Kierrätyspolttoaine voidaan käyttää joko rinnakkaispolttoainekattiloissa tai täysin kierrätyspolttoaineille suunnitelluissa kattiloissa tai kaasuttimissa. Suomessa jätteiden energiakäyttö on hoidettu ns. rinnakkaispolttokattiloissa, mutta lainsäädännölliset rajoitukset, kuten EU:n jätteenpolttodirektiivi, tulevat ohjaamaan jätteiden energiakäyttöä myös uusiin laitosinvestointeihin. Viime vuonna ympäristölainsäädäntöä on muutettu, ja uudet ohjeistukset ja normit, etenkin orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoesitys, tuovat paineita jätteiden energiakäytön lisäämiselle. Jätteiden energiakäytöllä on huomattava merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Jätteiden energiakäytöllä vähennetään kaatopaikalle päätyvän biohajoavan ja orgaanisen jätteen määrää ja sitä kautta kaatopaikoilta syntyviä metaanipäästöjä. Biohajoavasta ja orgaanisesta, kierrätykseen kelpaamattomasta jätteestä voidaan valmistaa kierrätyspolttoaineita korvaamaan fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa. Paras hyöty saadaan integroitaessa kierrätyspolttoaineiden tuotanto materiaalikierrätykseen. Jätehuollon suunnittelussa ja investoinneissa ohjaavana tekijänä on vahvasti lainsäädännölliset toimenpiteet, kuten mahdollinen orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tai jäteveron korotukset. Selvityksessä tarkasteltiin jätehuoltoon liittyvää lainsäädäntöä. Selvityksessä käytiin läpi jätteiden käsittelyyn liittyviä tekniikoita. Selvityksessä käytiin läpi jätteiden energiakäyttöön liittyvää lainsäädäntöä. Pääpaino oli jätteiden energiakäytön tekniikoissa ja konsepteissa, sillä eri käsittelyketjuilla on erilaisia vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Selvityksessä tarkasteltiin jätteiden energiakäytön vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasupäästöihin kolmessa skenaariossa, jotka olivat 1) kaatopaikkadirektiivin mukainen kaatopaikkasijoituksen vähentäminen, 2) orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ja 3) ns. kierrätysoptio. Jätteiden energiakäytöllä on mahdollista vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2010 3-5 Mt/a CO2-ekv. vuoden 1990 tilanteesta. Kierrätyspolttoaineiden käyttöpaikat tarkasteltiin eri skenaarioissa lähtökohtana Suomen energiantuotantorakenteen säilyttäminen ennallaan.
    Translated title of the contributionWaste-to-energy and green house gas emissions
    Original languageFinnish
    Place of PublicationEspoo
    PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
    Number of pages124
    ISBN (Electronic)951-38-5890-1
    ISBN (Print)951-38-5889-8
    Publication statusPublished - 2002
    MoE publication typeNot Eligible

    Publication series

    SeriesVTT Tiedotteita - Research Notes
    Number2139
    ISSN1235-0605

    Keywords

    • waste management
    • landfills
    • emissions
    • greenhouse gases
    • methane
    • legislation
    • regulations
    • recycling fuels
    • energy production
    • power plants

    Fingerprint Dive into the research topics of 'Waste-to-energy and green house gas emissions'. Together they form a unique fingerprint.

  • Cite this

    Lohiniva, E., Sipilä, K., Mäkinen, T., & Hietanen, L. (2002). Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2139 http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2002/T2139.pdf