Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin

Translated title of the contribution: Waste-to-energy and green house gas emissions

Elina Lohiniva, Kai Sipilä, Tuula Mäkinen, Lassi Hietanen

Research output: Book/ReportReportProfessional

1 Citation (Scopus)

Abstract

Suomen jätehuolto perustuu jätteiden syntypaikkalajitteluun kotitalouksissa, kaupoissa, yrityksissä ja teollisuudessa. Syntypaikkalajittelu tukee kierrätystä ja kierrätykseen kelpaamaton fraktio voidaan prosessoida mekaanisesti kierrätyspolttoaineeksi. Kierrätyspolttoaine voidaan käyttää joko rinnakkaispolttoainekattiloissa tai täysin kierrätyspolttoaineille suunnitelluissa kattiloissa tai kaasuttimissa. Suomessa jätteiden energiakäyttö on hoidettu ns. rinnakkaispolttokattiloissa, mutta lainsäädännölliset rajoitukset, kuten EU:n jätteenpolttodirektiivi, tulevat ohjaamaan jätteiden energiakäyttöä myös uusiin laitosinvestointeihin. Viime vuonna ympäristölainsäädäntöä on muutettu, ja uudet ohjeistukset ja normit, etenkin orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoesitys, tuovat paineita jätteiden energiakäytön lisäämiselle. Jätteiden energiakäytöllä on huomattava merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Jätteiden energiakäytöllä vähennetään kaatopaikalle päätyvän biohajoavan ja orgaanisen jätteen määrää ja sitä kautta kaatopaikoilta syntyviä metaanipäästöjä. Biohajoavasta ja orgaanisesta, kierrätykseen kelpaamattomasta jätteestä voidaan valmistaa kierrätyspolttoaineita korvaamaan fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa. Paras hyöty saadaan integroitaessa kierrätyspolttoaineiden tuotanto materiaalikierrätykseen. Jätehuollon suunnittelussa ja investoinneissa ohjaavana tekijänä on vahvasti lainsäädännölliset toimenpiteet, kuten mahdollinen orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tai jäteveron korotukset. Selvityksessä tarkasteltiin jätehuoltoon liittyvää lainsäädäntöä. Selvityksessä käytiin läpi jätteiden käsittelyyn liittyviä tekniikoita. Selvityksessä käytiin läpi jätteiden energiakäyttöön liittyvää lainsäädäntöä. Pääpaino oli jätteiden energiakäytön tekniikoissa ja konsepteissa, sillä eri käsittelyketjuilla on erilaisia vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Selvityksessä tarkasteltiin jätteiden energiakäytön vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasupäästöihin kolmessa skenaariossa, jotka olivat 1) kaatopaikkadirektiivin mukainen kaatopaikkasijoituksen vähentäminen, 2) orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ja 3) ns. kierrätysoptio. Jätteiden energiakäytöllä on mahdollista vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2010 3-5 Mt/a CO2-ekv. vuoden 1990 tilanteesta. Kierrätyspolttoaineiden käyttöpaikat tarkasteltiin eri skenaarioissa lähtökohtana Suomen energiantuotantorakenteen säilyttäminen ennallaan.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages124
ISBN (Electronic)951-38-5890-1
ISBN (Print)951-38-5889-8
Publication statusPublished - 2002
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameVTT Tiedotteita - Research Notes
PublisherVTT
No.2139
ISSN (Print)1235-0605
ISSN (Electronic)1455-0865

Fingerprint

greenhouse gas emissions
energy

Keywords

  • waste management
  • landfills
  • emissions
  • greenhouse gases
  • methane
  • legislation
  • regulations
  • recycling fuels
  • energy production
  • power plants

Cite this

Lohiniva, E., Sipilä, K., Mäkinen, T., & Hietanen, L. (2002). Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Research Notes, No. 2139
Lohiniva, Elina ; Sipilä, Kai ; Mäkinen, Tuula ; Hietanen, Lassi. / Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2002. 124 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2139).
@book{2882fcb7c29c46d1a685b68aa0cc8437,
title = "J{\"a}tteiden energiak{\"a}yt{\"o}n vaikutukset kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}ihin",
abstract = "Suomen j{\"a}tehuolto perustuu j{\"a}tteiden syntypaikkalajitteluun kotitalouksissa, kaupoissa, yrityksiss{\"a} ja teollisuudessa. Syntypaikkalajittelu tukee kierr{\"a}tyst{\"a} ja kierr{\"a}tykseen kelpaamaton fraktio voidaan prosessoida mekaanisesti kierr{\"a}tyspolttoaineeksi. Kierr{\"a}tyspolttoaine voidaan k{\"a}ytt{\"a}{\"a} joko rinnakkaispolttoainekattiloissa tai t{\"a}ysin kierr{\"a}tyspolttoaineille suunnitelluissa kattiloissa tai kaasuttimissa. Suomessa j{\"a}tteiden energiak{\"a}ytt{\"o} on hoidettu ns. rinnakkaispolttokattiloissa, mutta lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}lliset rajoitukset, kuten EU:n j{\"a}tteenpolttodirektiivi, tulevat ohjaamaan j{\"a}tteiden energiak{\"a}ytt{\"o}{\"a} my{\"o}s uusiin laitosinvestointeihin. Viime vuonna ymp{\"a}rist{\"o}lains{\"a}{\"a}d{\"a}nt{\"o}{\"a} on muutettu, ja uudet ohjeistukset ja normit, etenkin orgaanisen j{\"a}tteen kaatopaikkakieltoesitys, tuovat paineita j{\"a}tteiden energiak{\"a}yt{\"o}n lis{\"a}{\"a}miselle. J{\"a}tteiden energiak{\"a}yt{\"o}ll{\"a} on huomattava merkitys kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}jen v{\"a}hent{\"a}misess{\"a}. J{\"a}tteiden energiak{\"a}yt{\"o}ll{\"a} v{\"a}hennet{\"a}{\"a}n kaatopaikalle p{\"a}{\"a}tyv{\"a}n biohajoavan ja orgaanisen j{\"a}tteen m{\"a}{\"a}r{\"a}{\"a} ja sit{\"a} kautta kaatopaikoilta syntyvi{\"a} metaanip{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a}. Biohajoavasta ja orgaanisesta, kierr{\"a}tykseen kelpaamattomasta j{\"a}tteest{\"a} voidaan valmistaa kierr{\"a}tyspolttoaineita korvaamaan fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa. Paras hy{\"o}ty saadaan integroitaessa kierr{\"a}tyspolttoaineiden tuotanto materiaalikierr{\"a}tykseen. J{\"a}tehuollon suunnittelussa ja investoinneissa ohjaavana tekij{\"a}n{\"a} on vahvasti lains{\"a}{\"a}d{\"a}nn{\"o}lliset toimenpiteet, kuten mahdollinen orgaanisen j{\"a}tteen kaatopaikkakielto tai j{\"a}teveron korotukset. Selvityksess{\"a} tarkasteltiin j{\"a}tehuoltoon liittyv{\"a}{\"a} lains{\"a}{\"a}d{\"a}nt{\"o}{\"a}. Selvityksess{\"a} k{\"a}ytiin l{\"a}pi j{\"a}tteiden k{\"a}sittelyyn liittyvi{\"a} tekniikoita. Selvityksess{\"a} k{\"a}ytiin l{\"a}pi j{\"a}tteiden energiak{\"a}ytt{\"o}{\"o}n liittyv{\"a}{\"a} lains{\"a}{\"a}d{\"a}nt{\"o}{\"a}. P{\"a}{\"a}paino oli j{\"a}tteiden energiak{\"a}yt{\"o}n tekniikoissa ja konsepteissa, sill{\"a} eri k{\"a}sittelyketjuilla on erilaisia vaikutuksia kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}ihin. Selvityksess{\"a} tarkasteltiin j{\"a}tteiden energiak{\"a}yt{\"o}n vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}ihin kolmessa skenaariossa, jotka olivat 1) kaatopaikkadirektiivin mukainen kaatopaikkasijoituksen v{\"a}hent{\"a}minen, 2) orgaanisen j{\"a}tteen kaatopaikkakielto ja 3) ns. kierr{\"a}tysoptio. J{\"a}tteiden energiak{\"a}yt{\"o}ll{\"a} on mahdollista v{\"a}hent{\"a}{\"a} Suomen kasvihuonekaasup{\"a}{\"a}st{\"o}j{\"a} vuoteen 2010 3-5 Mt/a CO2-ekv. vuoden 1990 tilanteesta. Kierr{\"a}tyspolttoaineiden k{\"a}ytt{\"o}paikat tarkasteltiin eri skenaarioissa l{\"a}ht{\"o}kohtana Suomen energiantuotantorakenteen s{\"a}ilytt{\"a}minen ennallaan.",
keywords = "waste management, landfills, emissions, greenhouse gases, methane, legislation, regulations, recycling fuels, energy production, power plants",
author = "Elina Lohiniva and Kai Sipil{\"a} and Tuula M{\"a}kinen and Lassi Hietanen",
year = "2002",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-5889-8",
series = "VTT Tiedotteita - Research Notes",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "2139",
address = "Finland",

}

Lohiniva, E, Sipilä, K, Mäkinen, T & Hietanen, L 2002, Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. VTT Tiedotteita - Research Notes, no. 2139, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. / Lohiniva, Elina; Sipilä, Kai; Mäkinen, Tuula; Hietanen, Lassi.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 2002. 124 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2139).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin

AU - Lohiniva, Elina

AU - Sipilä, Kai

AU - Mäkinen, Tuula

AU - Hietanen, Lassi

PY - 2002

Y1 - 2002

N2 - Suomen jätehuolto perustuu jätteiden syntypaikkalajitteluun kotitalouksissa, kaupoissa, yrityksissä ja teollisuudessa. Syntypaikkalajittelu tukee kierrätystä ja kierrätykseen kelpaamaton fraktio voidaan prosessoida mekaanisesti kierrätyspolttoaineeksi. Kierrätyspolttoaine voidaan käyttää joko rinnakkaispolttoainekattiloissa tai täysin kierrätyspolttoaineille suunnitelluissa kattiloissa tai kaasuttimissa. Suomessa jätteiden energiakäyttö on hoidettu ns. rinnakkaispolttokattiloissa, mutta lainsäädännölliset rajoitukset, kuten EU:n jätteenpolttodirektiivi, tulevat ohjaamaan jätteiden energiakäyttöä myös uusiin laitosinvestointeihin. Viime vuonna ympäristölainsäädäntöä on muutettu, ja uudet ohjeistukset ja normit, etenkin orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoesitys, tuovat paineita jätteiden energiakäytön lisäämiselle. Jätteiden energiakäytöllä on huomattava merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Jätteiden energiakäytöllä vähennetään kaatopaikalle päätyvän biohajoavan ja orgaanisen jätteen määrää ja sitä kautta kaatopaikoilta syntyviä metaanipäästöjä. Biohajoavasta ja orgaanisesta, kierrätykseen kelpaamattomasta jätteestä voidaan valmistaa kierrätyspolttoaineita korvaamaan fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa. Paras hyöty saadaan integroitaessa kierrätyspolttoaineiden tuotanto materiaalikierrätykseen. Jätehuollon suunnittelussa ja investoinneissa ohjaavana tekijänä on vahvasti lainsäädännölliset toimenpiteet, kuten mahdollinen orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tai jäteveron korotukset. Selvityksessä tarkasteltiin jätehuoltoon liittyvää lainsäädäntöä. Selvityksessä käytiin läpi jätteiden käsittelyyn liittyviä tekniikoita. Selvityksessä käytiin läpi jätteiden energiakäyttöön liittyvää lainsäädäntöä. Pääpaino oli jätteiden energiakäytön tekniikoissa ja konsepteissa, sillä eri käsittelyketjuilla on erilaisia vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Selvityksessä tarkasteltiin jätteiden energiakäytön vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasupäästöihin kolmessa skenaariossa, jotka olivat 1) kaatopaikkadirektiivin mukainen kaatopaikkasijoituksen vähentäminen, 2) orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ja 3) ns. kierrätysoptio. Jätteiden energiakäytöllä on mahdollista vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2010 3-5 Mt/a CO2-ekv. vuoden 1990 tilanteesta. Kierrätyspolttoaineiden käyttöpaikat tarkasteltiin eri skenaarioissa lähtökohtana Suomen energiantuotantorakenteen säilyttäminen ennallaan.

AB - Suomen jätehuolto perustuu jätteiden syntypaikkalajitteluun kotitalouksissa, kaupoissa, yrityksissä ja teollisuudessa. Syntypaikkalajittelu tukee kierrätystä ja kierrätykseen kelpaamaton fraktio voidaan prosessoida mekaanisesti kierrätyspolttoaineeksi. Kierrätyspolttoaine voidaan käyttää joko rinnakkaispolttoainekattiloissa tai täysin kierrätyspolttoaineille suunnitelluissa kattiloissa tai kaasuttimissa. Suomessa jätteiden energiakäyttö on hoidettu ns. rinnakkaispolttokattiloissa, mutta lainsäädännölliset rajoitukset, kuten EU:n jätteenpolttodirektiivi, tulevat ohjaamaan jätteiden energiakäyttöä myös uusiin laitosinvestointeihin. Viime vuonna ympäristölainsäädäntöä on muutettu, ja uudet ohjeistukset ja normit, etenkin orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoesitys, tuovat paineita jätteiden energiakäytön lisäämiselle. Jätteiden energiakäytöllä on huomattava merkitys kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä. Jätteiden energiakäytöllä vähennetään kaatopaikalle päätyvän biohajoavan ja orgaanisen jätteen määrää ja sitä kautta kaatopaikoilta syntyviä metaanipäästöjä. Biohajoavasta ja orgaanisesta, kierrätykseen kelpaamattomasta jätteestä voidaan valmistaa kierrätyspolttoaineita korvaamaan fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa. Paras hyöty saadaan integroitaessa kierrätyspolttoaineiden tuotanto materiaalikierrätykseen. Jätehuollon suunnittelussa ja investoinneissa ohjaavana tekijänä on vahvasti lainsäädännölliset toimenpiteet, kuten mahdollinen orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tai jäteveron korotukset. Selvityksessä tarkasteltiin jätehuoltoon liittyvää lainsäädäntöä. Selvityksessä käytiin läpi jätteiden käsittelyyn liittyviä tekniikoita. Selvityksessä käytiin läpi jätteiden energiakäyttöön liittyvää lainsäädäntöä. Pääpaino oli jätteiden energiakäytön tekniikoissa ja konsepteissa, sillä eri käsittelyketjuilla on erilaisia vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin. Selvityksessä tarkasteltiin jätteiden energiakäytön vaikutuksia Suomen kasvihuonekaasupäästöihin kolmessa skenaariossa, jotka olivat 1) kaatopaikkadirektiivin mukainen kaatopaikkasijoituksen vähentäminen, 2) orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ja 3) ns. kierrätysoptio. Jätteiden energiakäytöllä on mahdollista vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2010 3-5 Mt/a CO2-ekv. vuoden 1990 tilanteesta. Kierrätyspolttoaineiden käyttöpaikat tarkasteltiin eri skenaarioissa lähtökohtana Suomen energiantuotantorakenteen säilyttäminen ennallaan.

KW - waste management

KW - landfills

KW - emissions

KW - greenhouse gases

KW - methane

KW - legislation

KW - regulations

KW - recycling fuels

KW - energy production

KW - power plants

M3 - Report

SN - 951-38-5889-8

T3 - VTT Tiedotteita - Research Notes

BT - Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Lohiniva E, Sipilä K, Mäkinen T, Hietanen L. Jätteiden energiakäytön vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 2002. 124 p. (VTT Tiedotteita - Research Notes; No. 2139).