Abstract
| Original language | Finnish |
|---|---|
| Place of Publication | Espoo |
| Publisher | VTT Technical Research Centre of Finland |
| Number of pages | 222 |
| ISBN (Print) | 951-38-4459-5 |
| Publication status | Published - 1993 |
| MoE publication type | Not Eligible |
Publication series
| Series | VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes |
|---|---|
| Number | 1525 |
| ISSN | 1235-0605 |
Fingerprint
Keywords
- reservoirs
- water quality
- water resources
- soils
- waterways (watercourses)
- polar regions
- three dimensional systems
- mathematical models
- vegetation
- calculations
- measurement
- arctic regions
- weather
- regulation
- water flow
- water influx
- phosphorus
- oxygen consumption
- hypoxia
- comparison
Cite this
}
Pohjoisten tekojärvien veden laadun laskenta mittauksilla varmistettuna. / Virtanen, Markku; Hellsten, Seppo; Koponen, Jorma; Riihimäki, Juha; Nenonen, Olli.
Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 222 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1525).Research output: Book/Report › Report
TY - BOOK
T1 - Pohjoisten tekojärvien veden laadun laskenta mittauksilla varmistettuna
AU - Virtanen, Markku
AU - Hellsten, Seppo
AU - Koponen, Jorma
AU - Riihimäki, Juha
AU - Nenonen, Olli
PY - 1993
Y1 - 1993
N2 - Kolmiulotteinen matemaattinen malli laadittiin kuvaamaan pohjoisten tekojärvien veden laadun kehittymistä pohjan, tulovesien, juoksutusten ja säätilojen määräämänä. Työn keskeisenä sisältönä kehitettiin pohjan vaikutusten laskentaa. Laskentatulosten luonnonmukaisuus varmistettiin vertaamalla niitä Lokan ja Portti-pahdan monipuolisiin, osin tässä työssä täydennettyihin mittaustuloksiin. Suunniteltuun Vuotoksen tekojärveen sovellettuina laskelmat osoittavat hapen kuluvan ensimmäisinä vuosina vähiin altaan monista osista, lopputalvisin myös ulosjuoksutettavista vesistä. Tulojokien edustat pysyvät kaiken aikaa hapellisina. Fosforipitoisuudet nousevat ensimmäisinä vuosina juoksutusvesissäkin nykyisiä tulvahuippuja väkevämmiksi. Vuosien mittaan hapettomien alueiden laajuus kaventuu ja happipitoisuus kasvaa. Väkevimmät fosforipitoisuudet vaimenevat noin kolmessa vuodessa nykyisiä tulvavesiä laimeammiksi. Kemijärveen tulevien vesien happipitoisuus vähentyy Vuotoksen ensimmäisenä talvena yli 10:stä noin 6:een mg:aan/l, ellei tätä erikseen ilmastamalla ole estetty. Kemijärven fosforipitoisuudet nousevat viereisen Pöyliönjärven ulappa-alueiden tasolle, missä ei tiedetä esiintyneen rehevöitymishaittoja. Kemijärven yläpuoliseen Kemijokeen aiheutuu Vuotoksen tekojärvestä fosforivirtaamina seuraavia lisäyksiä Lokan ja Porttipahdan vaikutuksiin (L + P suluissa) verrattuina: 1. - 3. vuotena noin 170 kg/vrk (L + P noin 120 kg/vrk v. 1973 - 76) 4. - 6. vuosina 40 - 50 kg/vrk (L + P noin 60 kg/vrk v. 1977 - 81) 7. - 15. vuosina noin 30 kg/vrk (L + P noin 70 kg/vrk v. 1982 - 86). Lokan ja Porttipahdan vaikutuksia ei pelkistä mittaustuloksista, ilman mate-maattista mallia, ole vuosien välisten vaihteluiden alta saatu kauempaa alajuoksulta lainkaan näkyviin. Vuotoksen tekojärvi lisää ensimmäisenä vuotenaan fosfo-rivirtaamia Ylä-Kemijoesta noin 90 %:lla, Kemijärvestä Kemijokeen noin 40 %:lla, Kemijoesta (Isohaarasta) Perämereen noin 13 %:lla, Perämereen kaiken kaikkiaan noin 0,8 %:lla ja Itämereen merialueiden ulkopuolelta noin 0,1 %:lla.
AB - Kolmiulotteinen matemaattinen malli laadittiin kuvaamaan pohjoisten tekojärvien veden laadun kehittymistä pohjan, tulovesien, juoksutusten ja säätilojen määräämänä. Työn keskeisenä sisältönä kehitettiin pohjan vaikutusten laskentaa. Laskentatulosten luonnonmukaisuus varmistettiin vertaamalla niitä Lokan ja Portti-pahdan monipuolisiin, osin tässä työssä täydennettyihin mittaustuloksiin. Suunniteltuun Vuotoksen tekojärveen sovellettuina laskelmat osoittavat hapen kuluvan ensimmäisinä vuosina vähiin altaan monista osista, lopputalvisin myös ulosjuoksutettavista vesistä. Tulojokien edustat pysyvät kaiken aikaa hapellisina. Fosforipitoisuudet nousevat ensimmäisinä vuosina juoksutusvesissäkin nykyisiä tulvahuippuja väkevämmiksi. Vuosien mittaan hapettomien alueiden laajuus kaventuu ja happipitoisuus kasvaa. Väkevimmät fosforipitoisuudet vaimenevat noin kolmessa vuodessa nykyisiä tulvavesiä laimeammiksi. Kemijärveen tulevien vesien happipitoisuus vähentyy Vuotoksen ensimmäisenä talvena yli 10:stä noin 6:een mg:aan/l, ellei tätä erikseen ilmastamalla ole estetty. Kemijärven fosforipitoisuudet nousevat viereisen Pöyliönjärven ulappa-alueiden tasolle, missä ei tiedetä esiintyneen rehevöitymishaittoja. Kemijärven yläpuoliseen Kemijokeen aiheutuu Vuotoksen tekojärvestä fosforivirtaamina seuraavia lisäyksiä Lokan ja Porttipahdan vaikutuksiin (L + P suluissa) verrattuina: 1. - 3. vuotena noin 170 kg/vrk (L + P noin 120 kg/vrk v. 1973 - 76) 4. - 6. vuosina 40 - 50 kg/vrk (L + P noin 60 kg/vrk v. 1977 - 81) 7. - 15. vuosina noin 30 kg/vrk (L + P noin 70 kg/vrk v. 1982 - 86). Lokan ja Porttipahdan vaikutuksia ei pelkistä mittaustuloksista, ilman mate-maattista mallia, ole vuosien välisten vaihteluiden alta saatu kauempaa alajuoksulta lainkaan näkyviin. Vuotoksen tekojärvi lisää ensimmäisenä vuotenaan fosfo-rivirtaamia Ylä-Kemijoesta noin 90 %:lla, Kemijärvestä Kemijokeen noin 40 %:lla, Kemijoesta (Isohaarasta) Perämereen noin 13 %:lla, Perämereen kaiken kaikkiaan noin 0,8 %:lla ja Itämereen merialueiden ulkopuolelta noin 0,1 %:lla.
KW - reservoirs
KW - water quality
KW - water resources
KW - soils
KW - waterways (watercourses)
KW - polar regions
KW - three dimensional systems
KW - mathematical models
KW - vegetation
KW - calculations
KW - measurement
KW - arctic regions
KW - weather
KW - regulation
KW - water flow
KW - water influx
KW - phosphorus
KW - oxygen consumption
KW - hypoxia
KW - comparison
M3 - Report
SN - 951-38-4459-5
T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
BT - Pohjoisten tekojärvien veden laadun laskenta mittauksilla varmistettuna
PB - VTT Technical Research Centre of Finland
CY - Espoo
ER -