Talvi kaupunkisuunnittelun lähtökohtana

Translated title of the contribution: Winter as a basis for town planning

Kari Rauhala, Kristina Uski

Research output: Book/ReportReport

Abstract

Talvikaupunki-käsite on viime aikoina alkanut voimakkaasti levitä pohjoisten alueiden kaupunkisuunnittelussa. Myös Pohjoismaissa ja meillä Suomessa on tähän suunnittelunäkökulmaan nyt alettu kiinnittää tietoisemmin huomiota. Talvikaupunkikäsitteellä voidaan laajasti ottaen ymmärtää talviolojen kokonaisvaltaista huomioonottamista kaupunkisuunnittelun yhteydessä. Talvea ja sen synnyttämiä ongelmia pohjoisten kaupunkien elämälle voidaan analysoida tarkemmin lähtemällä liikkeelle siitä, miten ihminen kokee ympäristönsä ja vaikuttaa siihen. Määrittämällä tältä pohjalta kaupunkisuunnittelun tavoitteet sekä vastaavasti talven aiheuttamat haitat ja hyödyt elämiselle pohjoisessa voidaan talvikaupunki-käsitettä pyrkiä systemaattisesti kartoittamaan. Valokatteiset tilat muodostavat tällä hetkellä konkreettisimman ja näkyvimmän tavan ratkaista talven synnyttämiä ongelmia kaupunkielämälle pohjoisessa. Niiden rakentaminen onkin viime aikoina laajasti levinnyt etenkin Pohjois-Amerikassa, mutta myös Euroopassa. Lähtökohtana ovat kuitenkin useimmiten olleet liiketaloudelliset periaatteet, jolloin muut näkökohdat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Eräänä ongelmana valokatteisissa tiloissa on mm. se, että ne muodostavat yksityisten ja julkisten tilojen väliin puolijulkisia kaupunkitiloja, jotka voivat aiheuttaa epäselvyyttä tilan käyttöoikeuden ja valvonnan suhteen. Lisäksi olemassa olevien korttelien sisäpihojen ja erityisesti katutilojen kattaminen voi merkittävästi muuttaa itse kaupunkikuvaa. Suojatun kaupunkitilan rakentamisen ja käytön periaatteet liittyvätkin samalla myös laajempaan keskusteluun kaupunkikeskustojen nykyisistä kehitystrendeistä. Valokatteisille tiloille voidaan määritellä omat toiminnalliset, laadulliset, taloudelliset ja tekniset tavoitteet. Toiminnalliset tavoitteet riippuvat oleellisesti siitä, minkälaisten tilojen yhteyteen katetut tilat rakennetaan. Laadullisia tavoitteita ovat mm. toimintojen häiriöttömyys, orientoituvuus ja tilan viihtyisyys. Käytännössä kattaminen yleensä lisää energiankulutusta, koska tilaa on viihtyisyyssyistä talvella lämmitettävä. LVI-ratkaisut muodostavat suurimmat valokatteisiin tiloihin liittyvät tekniset ongelmat. Suomessa valokatteisten tilojen rakentamiseen liittyy monia juridisia määräyksiä, jotka on alun perin tarkoitettu ohjaamaan tavanomaista rakentamista. Jotkut näistä määräyksistä selvästi rajoittavat uudenlaisten tilojen suunnittelua ja vaatisivat korjauksia ja täsmennyksiä. Paitsi valokatteisia tiloja rakentamalla voidaan talven vaikutukset ottaa kaupunkisuunnittelussa huomioon myös monilla muilla tavoin. Vaikutukset voidaan jakaa osatekijöihin, joita ovat kylmyys, tuulet, lumi ja jää sekä auringonsäteilyn vähyys. Näiden suhteen voidaan kehittää erikseen pienimuotoisempia osaratkaisuja.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages138
ISBN (Print)951-38-3689-4
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

SeriesValtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita
Number1119
ISSN0358-5085

Fingerprint

Anadelphia
towns
planning
winter

Keywords

  • urban planning
  • weather
  • winter
  • municipalities
  • experimentation
  • construction
  • glass

Cite this

Rauhala, K., & Uski, K. (1990). Talvi kaupunkisuunnittelun lähtökohtana. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1119
Rauhala, Kari ; Uski, Kristina. / Talvi kaupunkisuunnittelun lähtökohtana. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 138 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1119).
@book{e9d3912c1cd34954a424eee4b167e6f6,
title = "Talvi kaupunkisuunnittelun l{\"a}ht{\"o}kohtana",
abstract = "Talvikaupunki-k{\"a}site on viime aikoina alkanut voimakkaasti levit{\"a} pohjoisten alueiden kaupunkisuunnittelussa. My{\"o}s Pohjoismaissa ja meill{\"a} Suomessa on t{\"a}h{\"a}n suunnittelun{\"a}k{\"o}kulmaan nyt alettu kiinnitt{\"a}{\"a} tietoisemmin huomiota. Talvikaupunkik{\"a}sitteell{\"a} voidaan laajasti ottaen ymm{\"a}rt{\"a}{\"a} talviolojen kokonaisvaltaista huomioonottamista kaupunkisuunnittelun yhteydess{\"a}. Talvea ja sen synnytt{\"a}mi{\"a} ongelmia pohjoisten kaupunkien el{\"a}m{\"a}lle voidaan analysoida tarkemmin l{\"a}htem{\"a}ll{\"a} liikkeelle siit{\"a}, miten ihminen kokee ymp{\"a}rist{\"o}ns{\"a} ja vaikuttaa siihen. M{\"a}{\"a}ritt{\"a}m{\"a}ll{\"a} t{\"a}lt{\"a} pohjalta kaupunkisuunnittelun tavoitteet sek{\"a} vastaavasti talven aiheuttamat haitat ja hy{\"o}dyt el{\"a}miselle pohjoisessa voidaan talvikaupunki-k{\"a}sitett{\"a} pyrki{\"a} systemaattisesti kartoittamaan. Valokatteiset tilat muodostavat t{\"a}ll{\"a} hetkell{\"a} konkreettisimman ja n{\"a}kyvimm{\"a}n tavan ratkaista talven synnytt{\"a}mi{\"a} ongelmia kaupunkiel{\"a}m{\"a}lle pohjoisessa. Niiden rakentaminen onkin viime aikoina laajasti levinnyt etenkin Pohjois-Amerikassa, mutta my{\"o}s Euroopassa. L{\"a}ht{\"o}kohtana ovat kuitenkin useimmiten olleet liiketaloudelliset periaatteet, jolloin muut n{\"a}k{\"o}kohdat ovat j{\"a}{\"a}neet v{\"a}hemm{\"a}lle huomiolle. Er{\"a}{\"a}n{\"a} ongelmana valokatteisissa tiloissa on mm. se, ett{\"a} ne muodostavat yksityisten ja julkisten tilojen v{\"a}liin puolijulkisia kaupunkitiloja, jotka voivat aiheuttaa ep{\"a}selvyytt{\"a} tilan k{\"a}ytt{\"o}oikeuden ja valvonnan suhteen. Lis{\"a}ksi olemassa olevien korttelien sis{\"a}pihojen ja erityisesti katutilojen kattaminen voi merkitt{\"a}v{\"a}sti muuttaa itse kaupunkikuvaa. Suojatun kaupunkitilan rakentamisen ja k{\"a}yt{\"o}n periaatteet liittyv{\"a}tkin samalla my{\"o}s laajempaan keskusteluun kaupunkikeskustojen nykyisist{\"a} kehitystrendeist{\"a}. Valokatteisille tiloille voidaan m{\"a}{\"a}ritell{\"a} omat toiminnalliset, laadulliset, taloudelliset ja tekniset tavoitteet. Toiminnalliset tavoitteet riippuvat oleellisesti siit{\"a}, mink{\"a}laisten tilojen yhteyteen katetut tilat rakennetaan. Laadullisia tavoitteita ovat mm. toimintojen h{\"a}iri{\"o}tt{\"o}myys, orientoituvuus ja tilan viihtyisyys. K{\"a}yt{\"a}nn{\"o}ss{\"a} kattaminen yleens{\"a} lis{\"a}{\"a} energiankulutusta, koska tilaa on viihtyisyyssyist{\"a} talvella l{\"a}mmitett{\"a}v{\"a}. LVI-ratkaisut muodostavat suurimmat valokatteisiin tiloihin liittyv{\"a}t tekniset ongelmat. Suomessa valokatteisten tilojen rakentamiseen liittyy monia juridisia m{\"a}{\"a}r{\"a}yksi{\"a}, jotka on alun perin tarkoitettu ohjaamaan tavanomaista rakentamista. Jotkut n{\"a}ist{\"a} m{\"a}{\"a}r{\"a}yksist{\"a} selv{\"a}sti rajoittavat uudenlaisten tilojen suunnittelua ja vaatisivat korjauksia ja t{\"a}smennyksi{\"a}. Paitsi valokatteisia tiloja rakentamalla voidaan talven vaikutukset ottaa kaupunkisuunnittelussa huomioon my{\"o}s monilla muilla tavoin. Vaikutukset voidaan jakaa osatekij{\"o}ihin, joita ovat kylmyys, tuulet, lumi ja j{\"a}{\"a} sek{\"a} auringons{\"a}teilyn v{\"a}hyys. N{\"a}iden suhteen voidaan kehitt{\"a}{\"a} erikseen pienimuotoisempia osaratkaisuja.",
keywords = "urban planning, weather, winter, municipalities, experimentation, construction, glass",
author = "Kari Rauhala and Kristina Uski",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3689-4",
series = "Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1119",
address = "Finland",

}

Rauhala, K & Uski, K 1990, Talvi kaupunkisuunnittelun lähtökohtana. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1119, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Talvi kaupunkisuunnittelun lähtökohtana. / Rauhala, Kari; Uski, Kristina.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 138 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1119).

Research output: Book/ReportReport

TY - BOOK

T1 - Talvi kaupunkisuunnittelun lähtökohtana

AU - Rauhala, Kari

AU - Uski, Kristina

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Talvikaupunki-käsite on viime aikoina alkanut voimakkaasti levitä pohjoisten alueiden kaupunkisuunnittelussa. Myös Pohjoismaissa ja meillä Suomessa on tähän suunnittelunäkökulmaan nyt alettu kiinnittää tietoisemmin huomiota. Talvikaupunkikäsitteellä voidaan laajasti ottaen ymmärtää talviolojen kokonaisvaltaista huomioonottamista kaupunkisuunnittelun yhteydessä. Talvea ja sen synnyttämiä ongelmia pohjoisten kaupunkien elämälle voidaan analysoida tarkemmin lähtemällä liikkeelle siitä, miten ihminen kokee ympäristönsä ja vaikuttaa siihen. Määrittämällä tältä pohjalta kaupunkisuunnittelun tavoitteet sekä vastaavasti talven aiheuttamat haitat ja hyödyt elämiselle pohjoisessa voidaan talvikaupunki-käsitettä pyrkiä systemaattisesti kartoittamaan. Valokatteiset tilat muodostavat tällä hetkellä konkreettisimman ja näkyvimmän tavan ratkaista talven synnyttämiä ongelmia kaupunkielämälle pohjoisessa. Niiden rakentaminen onkin viime aikoina laajasti levinnyt etenkin Pohjois-Amerikassa, mutta myös Euroopassa. Lähtökohtana ovat kuitenkin useimmiten olleet liiketaloudelliset periaatteet, jolloin muut näkökohdat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Eräänä ongelmana valokatteisissa tiloissa on mm. se, että ne muodostavat yksityisten ja julkisten tilojen väliin puolijulkisia kaupunkitiloja, jotka voivat aiheuttaa epäselvyyttä tilan käyttöoikeuden ja valvonnan suhteen. Lisäksi olemassa olevien korttelien sisäpihojen ja erityisesti katutilojen kattaminen voi merkittävästi muuttaa itse kaupunkikuvaa. Suojatun kaupunkitilan rakentamisen ja käytön periaatteet liittyvätkin samalla myös laajempaan keskusteluun kaupunkikeskustojen nykyisistä kehitystrendeistä. Valokatteisille tiloille voidaan määritellä omat toiminnalliset, laadulliset, taloudelliset ja tekniset tavoitteet. Toiminnalliset tavoitteet riippuvat oleellisesti siitä, minkälaisten tilojen yhteyteen katetut tilat rakennetaan. Laadullisia tavoitteita ovat mm. toimintojen häiriöttömyys, orientoituvuus ja tilan viihtyisyys. Käytännössä kattaminen yleensä lisää energiankulutusta, koska tilaa on viihtyisyyssyistä talvella lämmitettävä. LVI-ratkaisut muodostavat suurimmat valokatteisiin tiloihin liittyvät tekniset ongelmat. Suomessa valokatteisten tilojen rakentamiseen liittyy monia juridisia määräyksiä, jotka on alun perin tarkoitettu ohjaamaan tavanomaista rakentamista. Jotkut näistä määräyksistä selvästi rajoittavat uudenlaisten tilojen suunnittelua ja vaatisivat korjauksia ja täsmennyksiä. Paitsi valokatteisia tiloja rakentamalla voidaan talven vaikutukset ottaa kaupunkisuunnittelussa huomioon myös monilla muilla tavoin. Vaikutukset voidaan jakaa osatekijöihin, joita ovat kylmyys, tuulet, lumi ja jää sekä auringonsäteilyn vähyys. Näiden suhteen voidaan kehittää erikseen pienimuotoisempia osaratkaisuja.

AB - Talvikaupunki-käsite on viime aikoina alkanut voimakkaasti levitä pohjoisten alueiden kaupunkisuunnittelussa. Myös Pohjoismaissa ja meillä Suomessa on tähän suunnittelunäkökulmaan nyt alettu kiinnittää tietoisemmin huomiota. Talvikaupunkikäsitteellä voidaan laajasti ottaen ymmärtää talviolojen kokonaisvaltaista huomioonottamista kaupunkisuunnittelun yhteydessä. Talvea ja sen synnyttämiä ongelmia pohjoisten kaupunkien elämälle voidaan analysoida tarkemmin lähtemällä liikkeelle siitä, miten ihminen kokee ympäristönsä ja vaikuttaa siihen. Määrittämällä tältä pohjalta kaupunkisuunnittelun tavoitteet sekä vastaavasti talven aiheuttamat haitat ja hyödyt elämiselle pohjoisessa voidaan talvikaupunki-käsitettä pyrkiä systemaattisesti kartoittamaan. Valokatteiset tilat muodostavat tällä hetkellä konkreettisimman ja näkyvimmän tavan ratkaista talven synnyttämiä ongelmia kaupunkielämälle pohjoisessa. Niiden rakentaminen onkin viime aikoina laajasti levinnyt etenkin Pohjois-Amerikassa, mutta myös Euroopassa. Lähtökohtana ovat kuitenkin useimmiten olleet liiketaloudelliset periaatteet, jolloin muut näkökohdat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Eräänä ongelmana valokatteisissa tiloissa on mm. se, että ne muodostavat yksityisten ja julkisten tilojen väliin puolijulkisia kaupunkitiloja, jotka voivat aiheuttaa epäselvyyttä tilan käyttöoikeuden ja valvonnan suhteen. Lisäksi olemassa olevien korttelien sisäpihojen ja erityisesti katutilojen kattaminen voi merkittävästi muuttaa itse kaupunkikuvaa. Suojatun kaupunkitilan rakentamisen ja käytön periaatteet liittyvätkin samalla myös laajempaan keskusteluun kaupunkikeskustojen nykyisistä kehitystrendeistä. Valokatteisille tiloille voidaan määritellä omat toiminnalliset, laadulliset, taloudelliset ja tekniset tavoitteet. Toiminnalliset tavoitteet riippuvat oleellisesti siitä, minkälaisten tilojen yhteyteen katetut tilat rakennetaan. Laadullisia tavoitteita ovat mm. toimintojen häiriöttömyys, orientoituvuus ja tilan viihtyisyys. Käytännössä kattaminen yleensä lisää energiankulutusta, koska tilaa on viihtyisyyssyistä talvella lämmitettävä. LVI-ratkaisut muodostavat suurimmat valokatteisiin tiloihin liittyvät tekniset ongelmat. Suomessa valokatteisten tilojen rakentamiseen liittyy monia juridisia määräyksiä, jotka on alun perin tarkoitettu ohjaamaan tavanomaista rakentamista. Jotkut näistä määräyksistä selvästi rajoittavat uudenlaisten tilojen suunnittelua ja vaatisivat korjauksia ja täsmennyksiä. Paitsi valokatteisia tiloja rakentamalla voidaan talven vaikutukset ottaa kaupunkisuunnittelussa huomioon myös monilla muilla tavoin. Vaikutukset voidaan jakaa osatekijöihin, joita ovat kylmyys, tuulet, lumi ja jää sekä auringonsäteilyn vähyys. Näiden suhteen voidaan kehittää erikseen pienimuotoisempia osaratkaisuja.

KW - urban planning

KW - weather

KW - winter

KW - municipalities

KW - experimentation

KW - construction

KW - glass

M3 - Report

SN - 951-38-3689-4

T3 - Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita

BT - Talvi kaupunkisuunnittelun lähtökohtana

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Rauhala K, Uski K. Talvi kaupunkisuunnittelun lähtökohtana. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 138 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1119).