Turun Ispoisten asuntomessualueen talvikaupunkikortteli

Translated title of the contribution: Winter city block of the housing fair at Ispoinen, Turku

Kari Rauhala

Research output: Book/ReportReportProfessional

Abstract

Talvikaupunkikorttelin seurantatutkimukseen liittyen järjestettiin Turun Asuntomessujen yhteyteen ns. talvikaupunkikysely. Kysely tehtiin messukävijöille heinäkuussa 1988 yhden viikon aikana. Kyselyyn osallistujat antoivat vastauksensa suoraan mikrotietokoneelle näyttöruudulla esitetyn opastuksen mukaan. Hyväksyttäviä vastauksia saatiin 181 kappaletta. Atk:n käyttö koettiin ilmeisesti joidenkin kävijöiden osalta kynnykseksi kyselyyn osallistumiselle. Kyselyyn vastaajat olivat keski-iältään 35-vuotiaita, enimmäkseen miehiä, henkisen työn tekijöitä ja vapaarahoitteisessa omistusasunnossa asuvia. Vastaajat edustavat melko hyvin tyypillistä asuntomessuilla kävijää. Tutkimuksen mukaan kyselyyn vastaajat pitävät lasitettuja parvekkeita, valokatteisia yhteistiloja ja suojattuja luhtikäytäviä hyödyllisinä lisäyksinä nykyisiin asuntoihin. Ylivoimaisesti suosituin ns. talvikaupunkiratkaisuista on omaan asuntoon liittyvä lasitettu parveke. Valokatteisia yhteistiloja, joiden voidaan katsoa olevan tyypillisin ratkaisu toiminnan aktivoimiseksi pimeänä talviaikana, kannattavat eniten nuoret, ei-palkkatyössä olevat (mm. kotiäidit, eläkeläiset ja työnomat) sekä vuokralla ja maaseututaajamissa asuvat. Talvikaupunkiratkaisuista ollaan myös valmiita maksamaan lisää normaalin asunnon hinnassa. Toisaalta ollaan valmiita tinkimään asunnon muusta varustetasosta talvikaupunkiratkaisujen hyväksi. Hyvin toimeentulevat, omistusasunnoissa ja pientaloissa asuvat ovat halukkaimpia maksamaan uusista ratkaisuista ja toisaalta haluttomimpia tinkimään muusta varustetasosta. Vastaavasti huonosti toimeentuleviIla ei palkkatyössä olevilla, vuoka-asunnoissa ja kerrostaloissa asuvilla on vähiten maksuvalmiutta ja eniten tinkimishalukkuutta. Enemmistö on valmis tinkimään jalopuupintaisista ovista ja komeroista maalattujen sijaan sekä yhteisestä talopesulasta. Kylpyhuoneen täyslaatoitus, autokatos, asuntokohtainen sauna ja parkettilattia sen sijaan ovat arvossaan eikä niistä juurikaan haluta luopua talvikaupunkiratkaisujen hyväksi. Tinkimishalukkuus riippuu tietyissä tapauksissa selvästi vastaajan ominaisuuksista. Tutkimusta jatketaan seurantavaiheella, jossa selvitetään 1-2 vuoden aikana Jääkukka-talon varsinaisten asukkaiden suhtautumista kyseisiin talvikaupunkiratkaisuihin sekä näiden tilojen todellista käyttöä. Tutkimuksessa tullaan hyödyntämään muun muassa videoita.
Original languageFinnish
Place of PublicationEspoo
PublisherVTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages44
ISBN (Print)951-38-3695-9
Publication statusPublished - 1990
MoE publication typeNot Eligible

Publication series

NameTiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus
PublisherVTT
No.1126
ISSN (Print)0358-5085

Fingerprint

winter

Keywords

  • residential buildings
  • winter
  • glass

Cite this

Rauhala, K. (1990). Turun Ispoisten asuntomessualueen talvikaupunkikortteli. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, No. 1126
Rauhala, Kari. / Turun Ispoisten asuntomessualueen talvikaupunkikortteli. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 44 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1126).
@book{aea7c3fb7d6e4a3cbed0d6f23a6929a2,
title = "Turun Ispoisten asuntomessualueen talvikaupunkikortteli",
abstract = "Talvikaupunkikorttelin seurantatutkimukseen liittyen j{\"a}rjestettiin Turun Asuntomessujen yhteyteen ns. talvikaupunkikysely. Kysely tehtiin messuk{\"a}vij{\"o}ille hein{\"a}kuussa 1988 yhden viikon aikana. Kyselyyn osallistujat antoivat vastauksensa suoraan mikrotietokoneelle n{\"a}ytt{\"o}ruudulla esitetyn opastuksen mukaan. Hyv{\"a}ksytt{\"a}vi{\"a} vastauksia saatiin 181 kappaletta. Atk:n k{\"a}ytt{\"o} koettiin ilmeisesti joidenkin k{\"a}vij{\"o}iden osalta kynnykseksi kyselyyn osallistumiselle. Kyselyyn vastaajat olivat keski-i{\"a}lt{\"a}{\"a}n 35-vuotiaita, enimm{\"a}kseen miehi{\"a}, henkisen ty{\"o}n tekij{\"o}it{\"a} ja vapaarahoitteisessa omistusasunnossa asuvia. Vastaajat edustavat melko hyvin tyypillist{\"a} asuntomessuilla k{\"a}vij{\"a}{\"a}. Tutkimuksen mukaan kyselyyn vastaajat pit{\"a}v{\"a}t lasitettuja parvekkeita, valokatteisia yhteistiloja ja suojattuja luhtik{\"a}yt{\"a}vi{\"a} hy{\"o}dyllisin{\"a} lis{\"a}yksin{\"a} nykyisiin asuntoihin. Ylivoimaisesti suosituin ns. talvikaupunkiratkaisuista on omaan asuntoon liittyv{\"a} lasitettu parveke. Valokatteisia yhteistiloja, joiden voidaan katsoa olevan tyypillisin ratkaisu toiminnan aktivoimiseksi pime{\"a}n{\"a} talviaikana, kannattavat eniten nuoret, ei-palkkaty{\"o}ss{\"a} olevat (mm. koti{\"a}idit, el{\"a}kel{\"a}iset ja ty{\"o}nomat) sek{\"a} vuokralla ja maaseututaajamissa asuvat. Talvikaupunkiratkaisuista ollaan my{\"o}s valmiita maksamaan lis{\"a}{\"a} normaalin asunnon hinnassa. Toisaalta ollaan valmiita tinkim{\"a}{\"a}n asunnon muusta varustetasosta talvikaupunkiratkaisujen hyv{\"a}ksi. Hyvin toimeentulevat, omistusasunnoissa ja pientaloissa asuvat ovat halukkaimpia maksamaan uusista ratkaisuista ja toisaalta haluttomimpia tinkim{\"a}{\"a}n muusta varustetasosta. Vastaavasti huonosti toimeentuleviIla ei palkkaty{\"o}ss{\"a} olevilla, vuoka-asunnoissa ja kerrostaloissa asuvilla on v{\"a}hiten maksuvalmiutta ja eniten tinkimishalukkuutta. Enemmist{\"o} on valmis tinkim{\"a}{\"a}n jalopuupintaisista ovista ja komeroista maalattujen sijaan sek{\"a} yhteisest{\"a} talopesulasta. Kylpyhuoneen t{\"a}yslaatoitus, autokatos, asuntokohtainen sauna ja parkettilattia sen sijaan ovat arvossaan eik{\"a} niist{\"a} juurikaan haluta luopua talvikaupunkiratkaisujen hyv{\"a}ksi. Tinkimishalukkuus riippuu tietyiss{\"a} tapauksissa selv{\"a}sti vastaajan ominaisuuksista. Tutkimusta jatketaan seurantavaiheella, jossa selvitet{\"a}{\"a}n 1-2 vuoden aikana J{\"a}{\"a}kukka-talon varsinaisten asukkaiden suhtautumista kyseisiin talvikaupunkiratkaisuihin sek{\"a} n{\"a}iden tilojen todellista k{\"a}ytt{\"o}{\"a}. Tutkimuksessa tullaan hy{\"o}dynt{\"a}m{\"a}{\"a}n muun muassa videoita.",
keywords = "residential buildings, winter, glass",
author = "Kari Rauhala",
year = "1990",
language = "Finnish",
isbn = "951-38-3695-9",
series = "Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus",
publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",
number = "1126",
address = "Finland",

}

Rauhala, K 1990, Turun Ispoisten asuntomessualueen talvikaupunkikortteli. Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita, no. 1126, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Turun Ispoisten asuntomessualueen talvikaupunkikortteli. / Rauhala, Kari.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 44 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1126).

Research output: Book/ReportReportProfessional

TY - BOOK

T1 - Turun Ispoisten asuntomessualueen talvikaupunkikortteli

AU - Rauhala, Kari

PY - 1990

Y1 - 1990

N2 - Talvikaupunkikorttelin seurantatutkimukseen liittyen järjestettiin Turun Asuntomessujen yhteyteen ns. talvikaupunkikysely. Kysely tehtiin messukävijöille heinäkuussa 1988 yhden viikon aikana. Kyselyyn osallistujat antoivat vastauksensa suoraan mikrotietokoneelle näyttöruudulla esitetyn opastuksen mukaan. Hyväksyttäviä vastauksia saatiin 181 kappaletta. Atk:n käyttö koettiin ilmeisesti joidenkin kävijöiden osalta kynnykseksi kyselyyn osallistumiselle. Kyselyyn vastaajat olivat keski-iältään 35-vuotiaita, enimmäkseen miehiä, henkisen työn tekijöitä ja vapaarahoitteisessa omistusasunnossa asuvia. Vastaajat edustavat melko hyvin tyypillistä asuntomessuilla kävijää. Tutkimuksen mukaan kyselyyn vastaajat pitävät lasitettuja parvekkeita, valokatteisia yhteistiloja ja suojattuja luhtikäytäviä hyödyllisinä lisäyksinä nykyisiin asuntoihin. Ylivoimaisesti suosituin ns. talvikaupunkiratkaisuista on omaan asuntoon liittyvä lasitettu parveke. Valokatteisia yhteistiloja, joiden voidaan katsoa olevan tyypillisin ratkaisu toiminnan aktivoimiseksi pimeänä talviaikana, kannattavat eniten nuoret, ei-palkkatyössä olevat (mm. kotiäidit, eläkeläiset ja työnomat) sekä vuokralla ja maaseututaajamissa asuvat. Talvikaupunkiratkaisuista ollaan myös valmiita maksamaan lisää normaalin asunnon hinnassa. Toisaalta ollaan valmiita tinkimään asunnon muusta varustetasosta talvikaupunkiratkaisujen hyväksi. Hyvin toimeentulevat, omistusasunnoissa ja pientaloissa asuvat ovat halukkaimpia maksamaan uusista ratkaisuista ja toisaalta haluttomimpia tinkimään muusta varustetasosta. Vastaavasti huonosti toimeentuleviIla ei palkkatyössä olevilla, vuoka-asunnoissa ja kerrostaloissa asuvilla on vähiten maksuvalmiutta ja eniten tinkimishalukkuutta. Enemmistö on valmis tinkimään jalopuupintaisista ovista ja komeroista maalattujen sijaan sekä yhteisestä talopesulasta. Kylpyhuoneen täyslaatoitus, autokatos, asuntokohtainen sauna ja parkettilattia sen sijaan ovat arvossaan eikä niistä juurikaan haluta luopua talvikaupunkiratkaisujen hyväksi. Tinkimishalukkuus riippuu tietyissä tapauksissa selvästi vastaajan ominaisuuksista. Tutkimusta jatketaan seurantavaiheella, jossa selvitetään 1-2 vuoden aikana Jääkukka-talon varsinaisten asukkaiden suhtautumista kyseisiin talvikaupunkiratkaisuihin sekä näiden tilojen todellista käyttöä. Tutkimuksessa tullaan hyödyntämään muun muassa videoita.

AB - Talvikaupunkikorttelin seurantatutkimukseen liittyen järjestettiin Turun Asuntomessujen yhteyteen ns. talvikaupunkikysely. Kysely tehtiin messukävijöille heinäkuussa 1988 yhden viikon aikana. Kyselyyn osallistujat antoivat vastauksensa suoraan mikrotietokoneelle näyttöruudulla esitetyn opastuksen mukaan. Hyväksyttäviä vastauksia saatiin 181 kappaletta. Atk:n käyttö koettiin ilmeisesti joidenkin kävijöiden osalta kynnykseksi kyselyyn osallistumiselle. Kyselyyn vastaajat olivat keski-iältään 35-vuotiaita, enimmäkseen miehiä, henkisen työn tekijöitä ja vapaarahoitteisessa omistusasunnossa asuvia. Vastaajat edustavat melko hyvin tyypillistä asuntomessuilla kävijää. Tutkimuksen mukaan kyselyyn vastaajat pitävät lasitettuja parvekkeita, valokatteisia yhteistiloja ja suojattuja luhtikäytäviä hyödyllisinä lisäyksinä nykyisiin asuntoihin. Ylivoimaisesti suosituin ns. talvikaupunkiratkaisuista on omaan asuntoon liittyvä lasitettu parveke. Valokatteisia yhteistiloja, joiden voidaan katsoa olevan tyypillisin ratkaisu toiminnan aktivoimiseksi pimeänä talviaikana, kannattavat eniten nuoret, ei-palkkatyössä olevat (mm. kotiäidit, eläkeläiset ja työnomat) sekä vuokralla ja maaseututaajamissa asuvat. Talvikaupunkiratkaisuista ollaan myös valmiita maksamaan lisää normaalin asunnon hinnassa. Toisaalta ollaan valmiita tinkimään asunnon muusta varustetasosta talvikaupunkiratkaisujen hyväksi. Hyvin toimeentulevat, omistusasunnoissa ja pientaloissa asuvat ovat halukkaimpia maksamaan uusista ratkaisuista ja toisaalta haluttomimpia tinkimään muusta varustetasosta. Vastaavasti huonosti toimeentuleviIla ei palkkatyössä olevilla, vuoka-asunnoissa ja kerrostaloissa asuvilla on vähiten maksuvalmiutta ja eniten tinkimishalukkuutta. Enemmistö on valmis tinkimään jalopuupintaisista ovista ja komeroista maalattujen sijaan sekä yhteisestä talopesulasta. Kylpyhuoneen täyslaatoitus, autokatos, asuntokohtainen sauna ja parkettilattia sen sijaan ovat arvossaan eikä niistä juurikaan haluta luopua talvikaupunkiratkaisujen hyväksi. Tinkimishalukkuus riippuu tietyissä tapauksissa selvästi vastaajan ominaisuuksista. Tutkimusta jatketaan seurantavaiheella, jossa selvitetään 1-2 vuoden aikana Jääkukka-talon varsinaisten asukkaiden suhtautumista kyseisiin talvikaupunkiratkaisuihin sekä näiden tilojen todellista käyttöä. Tutkimuksessa tullaan hyödyntämään muun muassa videoita.

KW - residential buildings

KW - winter

KW - glass

M3 - Report

SN - 951-38-3695-9

T3 - Tiedotteita / Valtion teknillinen tutkimuskeskus

BT - Turun Ispoisten asuntomessualueen talvikaupunkikortteli

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Rauhala K. Turun Ispoisten asuntomessualueen talvikaupunkikortteli. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1990. 44 p. (Valtion teknillinen tutkimuskeskus. Tiedotteita; No. 1126).