Alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus

Hannu Kääriäinen; Jouko Rantamäki

Alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus

Translated title of the contribution: Wooden materials and their projection in crawl space

Hannu Kääriäinen, Jouko Rantamäki

VTT Technical Research Centre of Finland

Research output: Book/Report › Report

Abstract

Tutkimusta varten rakennettiin rossialapohjainen koetalo. Alapohjan kannattajien välit jaettiin 900 mm pituisiin osiin siten, että alapohjaan muodostui 42 kappaletta 900 x 300 mm2 suuruisia lokeroita. Alapohjan lattiarakenteissa käytettiin kolmea eri lämmöneristemateriaalia, joista kahdessa vierekkäisessä lokerossa oli kuitenkin samaa lämmöneristettä. Eristemateriaaleina käytettiin mineraalivillalevyjä sekä puhallettua mineraalivillaa ja selluvillaa. Eristemateriaalit oli jaettu vuorotellen lokeropareittain koko lattian alalle. Alapohjan kannattajat maalattiin lateksimaalilla toisessa päässä rakennusta puoliväliin saakka ja toisen päädyn kannattajat olivat käsittelemättä puupintaisina. Lattiakannattajiin kiinnitettiin kosteuden ja lämpötilan mittausta varten anturit pareittain sekä kannattajan alapintaan että 105 mm kannattajan alareunasta ylöspäin. Mittauspisteet sijaitsivat lokeroparin keskimmäisessä kannattajassa lokeron keskikohdalla. Lämpötilan ja kosteuden mittauspistepareja oli yhteensä 42 kappaletta alapohjan kannattajissa. Tutkimuksessa ei havaittu mittausarvoissa eroa eri lämmöneristemateriaalien vaikutuksessa. Lattiakannattajien maalauskäsittely lateksimaalilla ei vaikuttanut niiden kosteuskäyttäytymiseen. Myös käsittelemättömillä ja lateksimaalatuilla koekappaleilla tehdyt kokeet antoivat samanlaiset tulokset. Alapohjan ilmatilassa tutkittiin rossipohjassa yleisesti käytettäviä rakennusmateriaaleja ryömintätilassa vallitsevissa olosuhteissa. Levymateriaaleista tutkimuksessa mukana oli bituliitti, lastulevy ja kosteuden kestävä lastulevy. Sahapuumateriaalina käytettiin lautaa (100 x 22 mm2) sekä lankkuja (100 x 50 mm2 ja 100 x 100 mm2). Alapohjan kannattajamateriaaleista mukana oli vielä liimapuu (poikkileikkaukseltaan 90 x 90 mm2) ja kertopuu (100 x 75 mm2). Materiaaleista valmistettiin tutkimusta varten koekappaleet, joiden pituus oli 600 mm. Levymateriaalien leveytenä käytettiin 150 mm:ä. Koekappalemateriaalien pinnoitusvaihtoehtoja oli kolme. Täysin käsittelemättömän materiaalin lisäksi pinnat maalattiin joko lateksimaalilla tai kosteussulkumaalilla. Koekappaleiden kosteuskäyttäytymistä tutkittiin pitkäaikaisella, noin 2,5 vuotta kestäneellä seurannalla. Levykoekappaleille suoritettiin lisäksi taivutusrasituskoe, jossa koekappaleita kuormitettiin jännevälin puolivälistä lisäkuormalla. Levyjen taipumia mitattiin koko tutkimuksen ajan. Bituliittilevykoekappaleita kuormitettiin sekä 1 kg:n että 2 kg:n lisäpainolla. Vastaavat painot lastulevyllä ja kosteuden kestävällä lastulevyllä olivat 3 kg ja 6 kg. Kosteussulkumaalin havaittiin selvästi suojaavan koekappaleita kostumista vastaan. Tutkimuksessa mittaukset kestivät noin 2,5 vuotta, joten pitempiaikaista vaikutusta ei voida tarkalleen sanoa. Kosteussulkumaalilla käsitellyt koekappaleet taipuivat myös taivutuskokeessa vähemmän kuin käsittelemättömät ja lateksimaalatut koekappaleet. Tällä on kuitenkin tänä aikana lyhyt huomattava merkitys, koska se tasaa kosteuden vaikutusta rakentamisen aikana ja välittömästi rakentamisen jälkeen ensimmäisinä vuosina. Alapohjan ilmatilan kosteutta ja lämpötilaa mitattiin useilla eri mittausmenetelmillä sekä pitkäaikaisessa että lyhytaikaisessa seurannassa. Pitkäaikaisessa suhteellisen kosteuden seurannassa käytettiin sekä Vaisalan että Rotronicin antureita. Lyhytaikaisessa seurannassa käytettiin edellä mainittujen laitevalmistajien antureiden lisäksi merkkiainelaitteistoa Brüel & Kjaer Ab:n monikaasuanalysaattoria tyyppiä 1302. Lisäksi mittalaitevertailussa oli mukana vielä Lambrecht. Tutkimuksen mittaustulosten perusteella havaittiin perinteisten kosteuden mitta anturien hitaus reagoida pitkäaikaisessa mittauksessa nopeasti vaihtuviin kosteusrasituksiin. Myös mitta anturien antamissa arvoissa havaitaan vähäisiä poikkeamisia pitkäaikaisessa mittauksessa. Luonnollisesti näinkin pitkäaikaisessa mittauksessa tapahtuu kosteusantureissa häiriöitä, jolloin niitä joudutaan virittämään uudestaan. Yksittäisissä antureissa tapahtuneet häiriöt eivät olleet määrältään merkiseviä. Tutkimuksen mukaan osoittautui merkkiainelaitteisto Brüel & Kjaer Ab:n monikaasuanalysaattori tyyppiltään 1302 herkimmäksi seuraamaan alapohjan ilmatilan suhteellista kosteutta. Myös tässä laitteessa havaittiin häiriöitä mittausputkissa tapahtuneen kondensoitumisen takia. Alapohjan ilmatilan mittausten perusteella havaittiin myös selvä suhteellisen kosteuden kerroksellisuus. Tällä on merkitystä silloin, kun alapohjassa on vaarana kosteuden kondensoituminen. Ilmatilan korottaminen vähentää suhteellista kosteutta ilmatilan yläreunassa ja siten alapohjan lattiarakenteet voivat olla kuivemmassa tilassa. Tutkimuksen mittaustuloksista saadaan tulokseksi levymateriaalien taipuma arvot levyä rasittavilla eri lisäkuormilla. Tämän perusteella voidaan arvioida käytännön kohteisiin lämmöneristeiden tuennassa käytettävien levyjen kannatusväliä, kun tiedetään eristeen paksuudet ja siten niiden painot. Menetelmällä voidaan vähentää alapohjan rakenteisiin muodostuvia ilmakanavia, jotka jäähdyttävät lattiarakenteita.

Original language	Finnish
Place of Publication	Espoo
Publisher	VTT Technical Research Centre of Finland
Number of pages	49
ISBN (Print)	951-38-4464-1
Publication status	Published - 1993
MoE publication type	Not Eligible

Publication series

Series	VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes
Number	1530
ISSN	1235-0605

Fingerprint

Nefopam

Keywords

buildings
structures
floors
substructures
moisture
experimental buildings
thermal insulation
paints
painting
bend tests
deflection
measurement
temperature
detectors
experimentation
construction materials
paperboards
particle boards
bitumens
monitors
bending
bending stress
loads (forces)

Cite this

Kääriäinen, H., & Rantamäki, J. (1993). Alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, No. 1530

Kääriäinen, Hannu ; Rantamäki, Jouko. / Alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus. Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 49 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1530).

@book{bd8a9d7c3d0b4ff4a438fa28d9e24d0d,

title = "Alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus",

abstract = "Tutkimusta varten rakennettiin rossialapohjainen koetalo. Alapohjan kannattajien v{\"a}lit jaettiin 900 mm pituisiin osiin siten, ett{\"a} alapohjaan muodostui 42 kappaletta 900 x 300 mm2 suuruisia lokeroita. Alapohjan lattiarakenteissa k{\"a}ytettiin kolmea eri l{\"a}mm{\"o}neristemateriaalia, joista kahdessa vierekk{\"a}isess{\"a} lokerossa oli kuitenkin samaa l{\"a}mm{\"o}neristett{\"a}. Eristemateriaaleina k{\"a}ytettiin mineraalivillalevyj{\"a} sek{\"a} puhallettua mineraalivillaa ja selluvillaa. Eristemateriaalit oli jaettu vuorotellen lokeropareittain koko lattian alalle. Alapohjan kannattajat maalattiin lateksimaalilla toisessa p{\"a}{\"a}ss{\"a} rakennusta puoliv{\"a}liin saakka ja toisen p{\"a}{\"a}dyn kannattajat olivat k{\"a}sittelem{\"a}tt{\"a} puupintaisina. Lattiakannattajiin kiinnitettiin kosteuden ja l{\"a}mp{\"o}tilan mittausta varten anturit pareittain sek{\"a} kannattajan alapintaan ett{\"a} 105 mm kannattajan alareunasta yl{\"o}sp{\"a}in. Mittauspisteet sijaitsivat lokeroparin keskimm{\"a}isess{\"a} kannattajassa lokeron keskikohdalla. L{\"a}mp{\"o}tilan ja kosteuden mittauspistepareja oli yhteens{\"a} 42 kappaletta alapohjan kannattajissa. Tutkimuksessa ei havaittu mittausarvoissa eroa eri l{\"a}mm{\"o}neristemateriaalien vaikutuksessa. Lattiakannattajien maalausk{\"a}sittely lateksimaalilla ei vaikuttanut niiden kosteusk{\"a}ytt{\"a}ytymiseen. My{\"o}s k{\"a}sittelem{\"a}tt{\"o}mill{\"a} ja lateksimaalatuilla koekappaleilla tehdyt kokeet antoivat samanlaiset tulokset. Alapohjan ilmatilassa tutkittiin rossipohjassa yleisesti k{\"a}ytett{\"a}vi{\"a} rakennusmateriaaleja ry{\"o}mint{\"a}tilassa vallitsevissa olosuhteissa. Levymateriaaleista tutkimuksessa mukana oli bituliitti, lastulevy ja kosteuden kest{\"a}v{\"a} lastulevy. Sahapuumateriaalina k{\"a}ytettiin lautaa (100 x 22 mm2) sek{\"a} lankkuja (100 x 50 mm2 ja 100 x 100 mm2). Alapohjan kannattajamateriaaleista mukana oli viel{\"a} liimapuu (poikkileikkaukseltaan 90 x 90 mm2) ja kertopuu (100 x 75 mm2). Materiaaleista valmistettiin tutkimusta varten koekappaleet, joiden pituus oli 600 mm. Levymateriaalien leveyten{\"a} k{\"a}ytettiin 150 mm:{\"a}. Koekappalemateriaalien pinnoitusvaihtoehtoja oli kolme. T{\"a}ysin k{\"a}sittelem{\"a}tt{\"o}m{\"a}n materiaalin lis{\"a}ksi pinnat maalattiin joko lateksimaalilla tai kosteussulkumaalilla. Koekappaleiden kosteusk{\"a}ytt{\"a}ytymist{\"a} tutkittiin pitk{\"a}aikaisella, noin 2,5 vuotta kest{\"a}neell{\"a} seurannalla. Levykoekappaleille suoritettiin lis{\"a}ksi taivutusrasituskoe, jossa koekappaleita kuormitettiin j{\"a}nnev{\"a}lin puoliv{\"a}list{\"a} lis{\"a}kuormalla. Levyjen taipumia mitattiin koko tutkimuksen ajan. Bituliittilevykoekappaleita kuormitettiin sek{\"a} 1 kg:n ett{\"a} 2 kg:n lis{\"a}painolla. Vastaavat painot lastulevyll{\"a} ja kosteuden kest{\"a}v{\"a}ll{\"a} lastulevyll{\"a} olivat 3 kg ja 6 kg. Kosteussulkumaalin havaittiin selv{\"a}sti suojaavan koekappaleita kostumista vastaan. Tutkimuksessa mittaukset kestiv{\"a}t noin 2,5 vuotta, joten pitempiaikaista vaikutusta ei voida tarkalleen sanoa. Kosteussulkumaalilla k{\"a}sitellyt koekappaleet taipuivat my{\"o}s taivutuskokeessa v{\"a}hemm{\"a}n kuin k{\"a}sittelem{\"a}tt{\"o}m{\"a}t ja lateksimaalatut koekappaleet. T{\"a}ll{\"a} on kuitenkin t{\"a}n{\"a} aikana lyhyt huomattava merkitys, koska se tasaa kosteuden vaikutusta rakentamisen aikana ja v{\"a}litt{\"o}m{\"a}sti rakentamisen j{\"a}lkeen ensimm{\"a}isin{\"a} vuosina. Alapohjan ilmatilan kosteutta ja l{\"a}mp{\"o}tilaa mitattiin useilla eri mittausmenetelmill{\"a} sek{\"a} pitk{\"a}aikaisessa ett{\"a} lyhytaikaisessa seurannassa. Pitk{\"a}aikaisessa suhteellisen kosteuden seurannassa k{\"a}ytettiin sek{\"a} Vaisalan ett{\"a} Rotronicin antureita. Lyhytaikaisessa seurannassa k{\"a}ytettiin edell{\"a} mainittujen laitevalmistajien antureiden lis{\"a}ksi merkkiainelaitteistoa Br{\"u}el & Kjaer Ab:n monikaasuanalysaattoria tyyppi{\"a} 1302. Lis{\"a}ksi mittalaitevertailussa oli mukana viel{\"a} Lambrecht. Tutkimuksen mittaustulosten perusteella havaittiin perinteisten kosteuden mitta anturien hitaus reagoida pitk{\"a}aikaisessa mittauksessa nopeasti vaihtuviin kosteusrasituksiin. My{\"o}s mitta anturien antamissa arvoissa havaitaan v{\"a}h{\"a}isi{\"a} poikkeamisia pitk{\"a}aikaisessa mittauksessa. Luonnollisesti n{\"a}inkin pitk{\"a}aikaisessa mittauksessa tapahtuu kosteusantureissa h{\"a}iri{\"o}it{\"a}, jolloin niit{\"a} joudutaan viritt{\"a}m{\"a}{\"a}n uudestaan. Yksitt{\"a}isiss{\"a} antureissa tapahtuneet h{\"a}iri{\"o}t eiv{\"a}t olleet m{\"a}{\"a}r{\"a}lt{\"a}{\"a}n merkisevi{\"a}. Tutkimuksen mukaan osoittautui merkkiainelaitteisto Br{\"u}el & Kjaer Ab:n monikaasuanalysaattori tyyppilt{\"a}{\"a}n 1302 herkimm{\"a}ksi seuraamaan alapohjan ilmatilan suhteellista kosteutta. My{\"o}s t{\"a}ss{\"a} laitteessa havaittiin h{\"a}iri{\"o}it{\"a} mittausputkissa tapahtuneen kondensoitumisen takia. Alapohjan ilmatilan mittausten perusteella havaittiin my{\"o}s selv{\"a} suhteellisen kosteuden kerroksellisuus. T{\"a}ll{\"a} on merkityst{\"a} silloin, kun alapohjassa on vaarana kosteuden kondensoituminen. Ilmatilan korottaminen v{\"a}hent{\"a}{\"a} suhteellista kosteutta ilmatilan yl{\"a}reunassa ja siten alapohjan lattiarakenteet voivat olla kuivemmassa tilassa. Tutkimuksen mittaustuloksista saadaan tulokseksi levymateriaalien taipuma arvot levy{\"a} rasittavilla eri lis{\"a}kuormilla. T{\"a}m{\"a}n perusteella voidaan arvioida k{\"a}yt{\"a}nn{\"o}n kohteisiin l{\"a}mm{\"o}neristeiden tuennassa k{\"a}ytett{\"a}vien levyjen kannatusv{\"a}li{\"a}, kun tiedet{\"a}{\"a}n eristeen paksuudet ja siten niiden painot. Menetelm{\"a}ll{\"a} voidaan v{\"a}hent{\"a}{\"a} alapohjan rakenteisiin muodostuvia ilmakanavia, jotka j{\"a}{\"a}hdytt{\"a}v{\"a}t lattiarakenteita.",

keywords = "buildings, structures, floors, substructures, moisture, experimental buildings, thermal insulation, paints, painting, bend tests, deflection, measurement, temperature, detectors, experimentation, construction materials, paperboards, particle boards, bitumens, monitors, bending, bending stress, loads (forces)",

author = "Hannu K{\"a}{\"a}ri{\"a}inen and Jouko Rantam{\"a}ki",

year = "1993",

language = "Finnish",

isbn = "951-38-4464-1",

series = "VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes",

publisher = "VTT Technical Research Centre of Finland",

number = "1530",

address = "Finland",

}

Kääriäinen, H & Rantamäki, J 1993, Alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus. VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes, no. 1530, VTT Technical Research Centre of Finland, Espoo.

Alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus. / Kääriäinen, Hannu; Rantamäki, Jouko.

Espoo : VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 49 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1530).

Research output: Book/Report › Report

TY - BOOK

T1 - Alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus

AU - Kääriäinen, Hannu

AU - Rantamäki, Jouko

PY - 1993

Y1 - 1993

N2 - Tutkimusta varten rakennettiin rossialapohjainen koetalo. Alapohjan kannattajien välit jaettiin 900 mm pituisiin osiin siten, että alapohjaan muodostui 42 kappaletta 900 x 300 mm2 suuruisia lokeroita. Alapohjan lattiarakenteissa käytettiin kolmea eri lämmöneristemateriaalia, joista kahdessa vierekkäisessä lokerossa oli kuitenkin samaa lämmöneristettä. Eristemateriaaleina käytettiin mineraalivillalevyjä sekä puhallettua mineraalivillaa ja selluvillaa. Eristemateriaalit oli jaettu vuorotellen lokeropareittain koko lattian alalle. Alapohjan kannattajat maalattiin lateksimaalilla toisessa päässä rakennusta puoliväliin saakka ja toisen päädyn kannattajat olivat käsittelemättä puupintaisina. Lattiakannattajiin kiinnitettiin kosteuden ja lämpötilan mittausta varten anturit pareittain sekä kannattajan alapintaan että 105 mm kannattajan alareunasta ylöspäin. Mittauspisteet sijaitsivat lokeroparin keskimmäisessä kannattajassa lokeron keskikohdalla. Lämpötilan ja kosteuden mittauspistepareja oli yhteensä 42 kappaletta alapohjan kannattajissa. Tutkimuksessa ei havaittu mittausarvoissa eroa eri lämmöneristemateriaalien vaikutuksessa. Lattiakannattajien maalauskäsittely lateksimaalilla ei vaikuttanut niiden kosteuskäyttäytymiseen. Myös käsittelemättömillä ja lateksimaalatuilla koekappaleilla tehdyt kokeet antoivat samanlaiset tulokset. Alapohjan ilmatilassa tutkittiin rossipohjassa yleisesti käytettäviä rakennusmateriaaleja ryömintätilassa vallitsevissa olosuhteissa. Levymateriaaleista tutkimuksessa mukana oli bituliitti, lastulevy ja kosteuden kestävä lastulevy. Sahapuumateriaalina käytettiin lautaa (100 x 22 mm2) sekä lankkuja (100 x 50 mm2 ja 100 x 100 mm2). Alapohjan kannattajamateriaaleista mukana oli vielä liimapuu (poikkileikkaukseltaan 90 x 90 mm2) ja kertopuu (100 x 75 mm2). Materiaaleista valmistettiin tutkimusta varten koekappaleet, joiden pituus oli 600 mm. Levymateriaalien leveytenä käytettiin 150 mm:ä. Koekappalemateriaalien pinnoitusvaihtoehtoja oli kolme. Täysin käsittelemättömän materiaalin lisäksi pinnat maalattiin joko lateksimaalilla tai kosteussulkumaalilla. Koekappaleiden kosteuskäyttäytymistä tutkittiin pitkäaikaisella, noin 2,5 vuotta kestäneellä seurannalla. Levykoekappaleille suoritettiin lisäksi taivutusrasituskoe, jossa koekappaleita kuormitettiin jännevälin puolivälistä lisäkuormalla. Levyjen taipumia mitattiin koko tutkimuksen ajan. Bituliittilevykoekappaleita kuormitettiin sekä 1 kg:n että 2 kg:n lisäpainolla. Vastaavat painot lastulevyllä ja kosteuden kestävällä lastulevyllä olivat 3 kg ja 6 kg. Kosteussulkumaalin havaittiin selvästi suojaavan koekappaleita kostumista vastaan. Tutkimuksessa mittaukset kestivät noin 2,5 vuotta, joten pitempiaikaista vaikutusta ei voida tarkalleen sanoa. Kosteussulkumaalilla käsitellyt koekappaleet taipuivat myös taivutuskokeessa vähemmän kuin käsittelemättömät ja lateksimaalatut koekappaleet. Tällä on kuitenkin tänä aikana lyhyt huomattava merkitys, koska se tasaa kosteuden vaikutusta rakentamisen aikana ja välittömästi rakentamisen jälkeen ensimmäisinä vuosina. Alapohjan ilmatilan kosteutta ja lämpötilaa mitattiin useilla eri mittausmenetelmillä sekä pitkäaikaisessa että lyhytaikaisessa seurannassa. Pitkäaikaisessa suhteellisen kosteuden seurannassa käytettiin sekä Vaisalan että Rotronicin antureita. Lyhytaikaisessa seurannassa käytettiin edellä mainittujen laitevalmistajien antureiden lisäksi merkkiainelaitteistoa Brüel & Kjaer Ab:n monikaasuanalysaattoria tyyppiä 1302. Lisäksi mittalaitevertailussa oli mukana vielä Lambrecht. Tutkimuksen mittaustulosten perusteella havaittiin perinteisten kosteuden mitta anturien hitaus reagoida pitkäaikaisessa mittauksessa nopeasti vaihtuviin kosteusrasituksiin. Myös mitta anturien antamissa arvoissa havaitaan vähäisiä poikkeamisia pitkäaikaisessa mittauksessa. Luonnollisesti näinkin pitkäaikaisessa mittauksessa tapahtuu kosteusantureissa häiriöitä, jolloin niitä joudutaan virittämään uudestaan. Yksittäisissä antureissa tapahtuneet häiriöt eivät olleet määrältään merkiseviä. Tutkimuksen mukaan osoittautui merkkiainelaitteisto Brüel & Kjaer Ab:n monikaasuanalysaattori tyyppiltään 1302 herkimmäksi seuraamaan alapohjan ilmatilan suhteellista kosteutta. Myös tässä laitteessa havaittiin häiriöitä mittausputkissa tapahtuneen kondensoitumisen takia. Alapohjan ilmatilan mittausten perusteella havaittiin myös selvä suhteellisen kosteuden kerroksellisuus. Tällä on merkitystä silloin, kun alapohjassa on vaarana kosteuden kondensoituminen. Ilmatilan korottaminen vähentää suhteellista kosteutta ilmatilan yläreunassa ja siten alapohjan lattiarakenteet voivat olla kuivemmassa tilassa. Tutkimuksen mittaustuloksista saadaan tulokseksi levymateriaalien taipuma arvot levyä rasittavilla eri lisäkuormilla. Tämän perusteella voidaan arvioida käytännön kohteisiin lämmöneristeiden tuennassa käytettävien levyjen kannatusväliä, kun tiedetään eristeen paksuudet ja siten niiden painot. Menetelmällä voidaan vähentää alapohjan rakenteisiin muodostuvia ilmakanavia, jotka jäähdyttävät lattiarakenteita.

AB - Tutkimusta varten rakennettiin rossialapohjainen koetalo. Alapohjan kannattajien välit jaettiin 900 mm pituisiin osiin siten, että alapohjaan muodostui 42 kappaletta 900 x 300 mm2 suuruisia lokeroita. Alapohjan lattiarakenteissa käytettiin kolmea eri lämmöneristemateriaalia, joista kahdessa vierekkäisessä lokerossa oli kuitenkin samaa lämmöneristettä. Eristemateriaaleina käytettiin mineraalivillalevyjä sekä puhallettua mineraalivillaa ja selluvillaa. Eristemateriaalit oli jaettu vuorotellen lokeropareittain koko lattian alalle. Alapohjan kannattajat maalattiin lateksimaalilla toisessa päässä rakennusta puoliväliin saakka ja toisen päädyn kannattajat olivat käsittelemättä puupintaisina. Lattiakannattajiin kiinnitettiin kosteuden ja lämpötilan mittausta varten anturit pareittain sekä kannattajan alapintaan että 105 mm kannattajan alareunasta ylöspäin. Mittauspisteet sijaitsivat lokeroparin keskimmäisessä kannattajassa lokeron keskikohdalla. Lämpötilan ja kosteuden mittauspistepareja oli yhteensä 42 kappaletta alapohjan kannattajissa. Tutkimuksessa ei havaittu mittausarvoissa eroa eri lämmöneristemateriaalien vaikutuksessa. Lattiakannattajien maalauskäsittely lateksimaalilla ei vaikuttanut niiden kosteuskäyttäytymiseen. Myös käsittelemättömillä ja lateksimaalatuilla koekappaleilla tehdyt kokeet antoivat samanlaiset tulokset. Alapohjan ilmatilassa tutkittiin rossipohjassa yleisesti käytettäviä rakennusmateriaaleja ryömintätilassa vallitsevissa olosuhteissa. Levymateriaaleista tutkimuksessa mukana oli bituliitti, lastulevy ja kosteuden kestävä lastulevy. Sahapuumateriaalina käytettiin lautaa (100 x 22 mm2) sekä lankkuja (100 x 50 mm2 ja 100 x 100 mm2). Alapohjan kannattajamateriaaleista mukana oli vielä liimapuu (poikkileikkaukseltaan 90 x 90 mm2) ja kertopuu (100 x 75 mm2). Materiaaleista valmistettiin tutkimusta varten koekappaleet, joiden pituus oli 600 mm. Levymateriaalien leveytenä käytettiin 150 mm:ä. Koekappalemateriaalien pinnoitusvaihtoehtoja oli kolme. Täysin käsittelemättömän materiaalin lisäksi pinnat maalattiin joko lateksimaalilla tai kosteussulkumaalilla. Koekappaleiden kosteuskäyttäytymistä tutkittiin pitkäaikaisella, noin 2,5 vuotta kestäneellä seurannalla. Levykoekappaleille suoritettiin lisäksi taivutusrasituskoe, jossa koekappaleita kuormitettiin jännevälin puolivälistä lisäkuormalla. Levyjen taipumia mitattiin koko tutkimuksen ajan. Bituliittilevykoekappaleita kuormitettiin sekä 1 kg:n että 2 kg:n lisäpainolla. Vastaavat painot lastulevyllä ja kosteuden kestävällä lastulevyllä olivat 3 kg ja 6 kg. Kosteussulkumaalin havaittiin selvästi suojaavan koekappaleita kostumista vastaan. Tutkimuksessa mittaukset kestivät noin 2,5 vuotta, joten pitempiaikaista vaikutusta ei voida tarkalleen sanoa. Kosteussulkumaalilla käsitellyt koekappaleet taipuivat myös taivutuskokeessa vähemmän kuin käsittelemättömät ja lateksimaalatut koekappaleet. Tällä on kuitenkin tänä aikana lyhyt huomattava merkitys, koska se tasaa kosteuden vaikutusta rakentamisen aikana ja välittömästi rakentamisen jälkeen ensimmäisinä vuosina. Alapohjan ilmatilan kosteutta ja lämpötilaa mitattiin useilla eri mittausmenetelmillä sekä pitkäaikaisessa että lyhytaikaisessa seurannassa. Pitkäaikaisessa suhteellisen kosteuden seurannassa käytettiin sekä Vaisalan että Rotronicin antureita. Lyhytaikaisessa seurannassa käytettiin edellä mainittujen laitevalmistajien antureiden lisäksi merkkiainelaitteistoa Brüel & Kjaer Ab:n monikaasuanalysaattoria tyyppiä 1302. Lisäksi mittalaitevertailussa oli mukana vielä Lambrecht. Tutkimuksen mittaustulosten perusteella havaittiin perinteisten kosteuden mitta anturien hitaus reagoida pitkäaikaisessa mittauksessa nopeasti vaihtuviin kosteusrasituksiin. Myös mitta anturien antamissa arvoissa havaitaan vähäisiä poikkeamisia pitkäaikaisessa mittauksessa. Luonnollisesti näinkin pitkäaikaisessa mittauksessa tapahtuu kosteusantureissa häiriöitä, jolloin niitä joudutaan virittämään uudestaan. Yksittäisissä antureissa tapahtuneet häiriöt eivät olleet määrältään merkiseviä. Tutkimuksen mukaan osoittautui merkkiainelaitteisto Brüel & Kjaer Ab:n monikaasuanalysaattori tyyppiltään 1302 herkimmäksi seuraamaan alapohjan ilmatilan suhteellista kosteutta. Myös tässä laitteessa havaittiin häiriöitä mittausputkissa tapahtuneen kondensoitumisen takia. Alapohjan ilmatilan mittausten perusteella havaittiin myös selvä suhteellisen kosteuden kerroksellisuus. Tällä on merkitystä silloin, kun alapohjassa on vaarana kosteuden kondensoituminen. Ilmatilan korottaminen vähentää suhteellista kosteutta ilmatilan yläreunassa ja siten alapohjan lattiarakenteet voivat olla kuivemmassa tilassa. Tutkimuksen mittaustuloksista saadaan tulokseksi levymateriaalien taipuma arvot levyä rasittavilla eri lisäkuormilla. Tämän perusteella voidaan arvioida käytännön kohteisiin lämmöneristeiden tuennassa käytettävien levyjen kannatusväliä, kun tiedetään eristeen paksuudet ja siten niiden painot. Menetelmällä voidaan vähentää alapohjan rakenteisiin muodostuvia ilmakanavia, jotka jäähdyttävät lattiarakenteita.

KW - buildings

KW - structures

KW - floors

KW - substructures

KW - moisture

KW - experimental buildings

KW - thermal insulation

KW - paints

KW - painting

KW - bend tests

KW - deflection

KW - measurement

KW - temperature

KW - detectors

KW - experimentation

KW - construction materials

KW - paperboards

KW - particle boards

KW - bitumens

KW - monitors

KW - bending

KW - bending stress

KW - loads (forces)

M3 - Report

SN - 951-38-4464-1

T3 - VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes

BT - Alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus

PB - VTT Technical Research Centre of Finland

CY - Espoo

ER -

Kääriäinen H, Rantamäki J. Alapohjarakenteiden kosteustekninen toimivuus. Espoo: VTT Technical Research Centre of Finland, 1993. 49 p. (VTT Tiedotteita - Meddelanden - Research Notes; No. 1530).